Miksi perussuomalaiset?

Erottuani vasemmistoliitosta 17.9.2018, olen ollut sitoutumaton politiikan aktiivi. Viime kevään eduskunta- ja eurovaaleihin osallistuin sitoutumattomana ehdokkaana seitsemän tähden liikkeen listoilta. Nyt olen kuitenkin pitkällisen harkinnan ja lukuisien pyyntöjen jälkeen päättänyt hakea perussuomalaisten jäsenyyttä. Tällä kirjoituksella haluan hieman taustoittaa valintaani.

Ei ole salaisuus, että pohdin pitkään ja hartaasti keskustan ja perussuomalaisten väliltä. Keskusta-pohdinnoistani kirjoitin blogissani 14.5.2019 otsikolla Kepu-optio. Kirjoituksen voi lukea tästä linkistä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kimmokautio/275971-kepu-optio/

Keskustapolitiikan ei pitäisi tarkoittaa vuoroin oikealle ja vasemmalle kumartelua, vaan ennen kaikkea tolkun isänmaallista, asiakeskeistä politiikkaa, jonka toteuttamiseksi puolueella ei ole itseisarvoa vaan välinearvo. Tärkeintä on reaalipoliittinen lähestymistapa ja politiikan sisältö, Suomen ja suomalaisuuden puolesta. Sellaisen puolueen haluaisin olevan valtionhoitajapuolue. Katri Kulmunin keskusta on parempi, kuin Juha Sipilän, mutta se ei riitä. Esimerkiksi EU-kritiikki ja Kekkoslaisen, viisaan ulkopolitiikan perintö ovat unohtuneet puoluejohdolta tyystin. Keskusta teki myös kohtalokkaan virheen lähtiessään hallitukseen takaamaan vihervasemmistolaista, kaikkea vierasta yli oman maan ja kansan rakastavaa, holtitonta ja ilmastohysteeristä politiikkaa. Tämän se teki taattuaan ensin uusliberalistista oikeistopolitiikkaa neljä vuotta. Linjatonta poukkoilua. Minkään puolueen jäsenyys ei ole sama asia, kuin poliittinen linja.

Paavo Väyrysen viimeisin presidenttikampanja ja myöhemmin tähtiliike, olivat sisältä päin katsottuna suomalaisen sisun ja isänmaallisen aatteen palon ilmentymiä. Ne olivat pienen joukon ponnekas yritys sen tutun ja turvallisen Suomen puolesta, johon minäkin uskon. Itsekin poltin kynttilääni molemmista päistä tähtiliikkeen eteen viime kevään vaaleissa ehdokkaana ja vaalipiirin vastuuhenkilönä, enkä vaihtaisi päivääkään pois. Sain kunnian tutustua, oppia ja tehdä yhteistyötä yhden historiamme merkittävimpien joukkoon lukeutuvan valtiomiehen kanssa. On kuitenkin rehellisesti todettava, että kevään vaalitulosten myötä tähtiliikkeen elintila puoluekentällä on käytännössä olematon. Lisäksi perussuomalaiset tarjoaa tällä hetkellä sellaisen vaihtoehdon, että sitä kannattaa nyt jokaisen kynnelle kykenevän, isänmaallisen suomalaisen vahvistaa. Uskon ja toivon muidenkin tähtiliikkeen puitteissa toimineiden näkevän saman.

Mikäli siis jäsenhakemukseni hyväksytään, siirryn perussuomalaisiin jatkamaan tähtiliikkeen työtä: Vastustamaan hallitsematonta globalisaatiota ja Euroopan ylikansallista yhdentymistä, Suomen sotilaallista liittoutumista sekä metropolipolitiikkaa. Lisäksi tulen kannattamaan tiukasti hallittua siirtolaisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä taistelemaan köyhyyden poistamiseksi ennen kaikkea kotimaassa. Nämä tavoitteet ovat tähtiliikkeellä ja perussuomalaisilla yhteneväisiä.

Oikeastaan viimeisimpiä pisaroita päätökseni taustalla ovat muun muassa Sebastian Tynkkysen saama tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja valtakunnansyyttäjän päätös käynnistää esitutkinta Päivi Räsäsen viidentoista vuoden takaisista kirjoituksista. Siitä huolimatta, että itse en tällä hetkellä kuulu edes kirkkoon, olen todella, todella huolissani sananvapauden tilasta. Poliittiset noitavainot ovat alkaneet ja kirjaroviot roihuavat pian, ellei tätä päätöntä kehitystä pysäytetä.

Samaan aikaan, kun ihan jo ministeritasolla asti puhutaan synnyttävistä miehistä ja propagoidaan kotimaisen naudanlihan ja maidon kulutusta sekä suomalaista kivijalkaa, metsäteollisuutta vastaan, mutta kuitenkin lietsotaan huumemyönteistä ilmapiiriä, alkaa koko poliittinen näytelmä Suomessa saavuttaa täysin absurdeja ja arvottomia piirteitä. Nyt tarvitaan valtiomiesmäisyyttä ja rohkeutta seistä tolkun ja maltin, terveiden arvojen, suomalaisten perinteiden ja edes jonkunlaisen pysyvyyden ja turvallisuuden puolesta.

 

***

 

Syyskuussa minusta tuli myös virallisesti hämeenlinnalainen. Vakaa aikomukseni on asettua perussuomalaisten ehdokkaaksi tulevissa kuntavaaleissa Hämeenlinnassa. Perussuomalaiset on paras valinta myös Hämeenlinnassa tolkullisen politiikan ajamiseksi tulevina vuosina. Kokoomuksen ja demareiden hyväveliakselille on viimein luotava uskottava vastavoima. On helppoa lähteä tukemaan muun muassa Kari Ilkkalan ja Lulu Ranteen viitoittamaa linjaa. Hämeenlinnassa tarvitaan järkevää taloudenpitoa, metropolihaihattelun, kuten toriparkin selväsanaista torppaamista ja keskittymistä perusasioihin, kuten terveisiin kouluihin, terveydenhuoltoon ja perusarjen sujuvuuteen. Hämeenlinna ja koko seutu tarvitsee myös rauhalliselle ja perheystävälliselle pendelöintikaupungille soveltuvaa strategista ajattelua väestönkehityksen kääntämiseksi positiiviseksi. Suurempien kaupunkien aivoton apinointi Helsingin ja Tampereen puolimatkassa on näivettymisen tie.

 

***

 

Lopuksi todettakoon vielä, että yksi Ruotsin historian merkittävimmistä valtiomiehistä, Axel Oxenstierna, parahti aikoinaan, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan. Henkilökohtaisesti haluan, että Suomea johdettaisiin viimeinkin älyllä. Siksi annan myös mielelläni tukeni Jussi Halla-aholle tiellä Suomen seuraavaksi pääministeriksi. Jussi oli minuun henkilökohtaisesti yhteydessä viime syksynä ja toivotti tervetulleeksi puolueeseen. Silloin aika ei ollut vielä kypsä. Nyt se on.

kimmokautio

Tolkun ääni hämäläisessä politiikassa. Asiantuntijatyössä leipänsä ansaitseva isä ja sanaseppo. Mielipiteeni ovat omiani.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu