Nato-gallupit on auditoitava, jos kansanäänestystä ei järjestetä

Tänään julkaistiin Ylen tuorein Taloustutkimuksella teettämä Nato-gallup, jonka mukaan 76 prosenttia suomalaisista kannattaa ja 12 prosenttia vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Ongelma on se, että näillä gallup-tuloksilla ei ole enää mitään merkitystä, sillä vahinko on jo tapahtunut edellisten gallupien johdosta.

Avasin tätä 28. maaliskuuta blogissani Suomalaisia ohjaillaan vertailukelvottomilla Nato-gallupeilla. Siinä kerroin, kuinka sodan syttyminen muutti yhdessä yössä myös suomalaisten Nato-gallupien toteuttamistavan. Perinteisistä haastattelututkimuksista siirryttiin internetpaneelien käyttöön.

Muutosta on vaikea nähdä sattumaksi. Internetpaneeleihin siirtyminen sodan syttymisen kanssa samaan aikaan tuotti tilanteen, jossa yhtäkkiä sotaa edeltävät gallupit eivät ole vertailukelpoisia sodan syttymisen jälkeen tehtyjen gallupien kanssa.

Gallupeissa on myös yhtenään muutettu tiettyjä reunaehtoja. Osassa on käytetty puoluepainotuksia sen hetkisen gallup-kannatuksen mukaan, kun taas osassa ei ole. Joissakin on jätetty vaihtelevasti laskuista kaikki eläkeikäiset, joissakin yli 80-vuotiaat.

Nouseva trendi näytti erityisesti alkuun tekemällä tehdyltä ja tutkimustavan muutoksen osittain tuottamalta. En kiistä sodan syttymisen aiheuttamien tunnereaktioiden merkitystä, mutta on mahdotonta sanoa paljoa sen mittaluokasta, koska nyt näiden voimalla uutisoitujen ja rajua kannatuksen nousua näyttäneiden gallupeiden vaikutus yleiseen mielipiteeseen on tähän päivään mennessä tehnyt tehtävänsä. Keskustelu on muutenkin ollut yksipuolista ja valtamedia on tukenut voimakkaasti Nato-mielistä narratiivia.

***

Internetpaneelien hankintaprosessiin ja toteutukseen liittyy paljon kysymyksiä, joihin tavallisella tallaajalla ei ole vastauksia. Kun tilaaja tilaa gallupin, mitä tapahtuu? Kuka päättää painotuksista ja missä vaiheessa? Toteutetaanko tilauksesta useampi kysely ja voiko tilaaja peräti valikoida minkä kyselyn tulokset se lopulta julkaisee? Onko joitakin teetettyjä kyselyjä jätetty julkaisematta?

Kun tutkimusyhtiöt käyttävät kyselyjen toteutukseen omia internetpaneelejaan, voivatko samat ihmiset kerta toisensa jälkeen vastata näihin gallupeihin vai miten kyselyt on kohdennettu? Kuka päättää mistäkin, missäkin vaiheessa? Yksin vai ryhmässä? Onko gallupien tietoturva kunnossa vai voidaanko järjestelmiin tunkeutua ja tuloksia manipuloida esimerkiksi haittaohjelmilla tai äänestysboteilla?

Olisi naiivia ajatella, että kylmän sodan aikana Euroopan maiden sisäisiin asioihin sekaantunutta maanalaista toimintaa koordinoinut Nato hybridikeskuksineen vain odottelisi kädet ristissä Suomea tai Yhdysvaltain lähetystö ja tiedustelupalvelut eivät pyrkisi vetämään meitä omaan etupiiriinsä.

Taloustutkimus kertoo Ylen artikkelissa rekrytoineensa paneeliinsa 35 000 ihmisen vastaajajoukon. Miten vastaajat näihin paneeleihin on rekrytoitu, miten he ovat valikoituneet, mistä heitä on paneelien jäseneksi houkuteltu ja millä perusteilla? Voidaanko vastaukset ja vastaajat yhdistää luotettavuuden selvittämiseksi? Onko varmuutta edes siitä, että vastaajat ovat kaikki todennetusti Suomen kansalaisia? Maksetaanko vastaajille kyselyihin vastaamisesta palkkioita, kuten vaikkapa kuluttajapaneeleissa?

Kysymyksiä on yhtä paljon, kuin kysyjiä. Kansa ansaitsee vastauksia.

***

Jos Suomi todella aikoo tehdä päätöksiään vedoten muutamiin tuhannen ihmisen nettigallupeihin, niiden merkitys nousee suhteettoman suureksi. Jos demokraattinen oikeutus tällä tavalla varmistetaan – kaikkea muuta, kuin avoimesti – päätöstä vastustaville jää tämän prosessin jälkeen vain petetty olo.

On hyvä muistaa, että hyvin monet Nato-jäsenyyden vastustajista on petetty jo kertaalleen, kun Suomi liitettiin yhteisvaluutta euroon perustuslakia rikkoen ja ilman kansanäänestystä.

Asialla silloinkin oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka on puhunut koko presidenttiytensä ajan, että Nato-jäsenyydestä tarvitaan kansanäänestys. Kirjoitin Niinistön takinkäännöstä huhtikuun alussa blogissani Sauli Niinistön vuosikymmenen huijaus Nato-kansanäänestyksellä. Kirjoitin silloin:

”Niinistön näkemyksistä oleellista on huomata, että hänen perusteensa mielipidemittausten legitimiteetin tarpeesta eivät ole kadonneet minnekään.

Yhteiskuntarauhan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että myös hävinnyt osapuoli voi todeta, että päätös on tehty oikein ja kansan mielipide on luotettavalla tavalla selvitetty.”

***

Mikäli kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä ei järjestetä, vähintä mitä voidaan tehdä yhteiskuntarauhan takaamiseksi on Ylen ja Helsingin Sanomien gallup-tutkimusten koko prosessin riippumaton auditointi tilauksen tekemisestä toteutuksen kautta tulosten julkaisuun sekä mielipidemittauksissa käytettyjen järjestelmien luotettavuuteen.

Varmasti aika monelle meistä on aivan se ja sama millaisilla nettipaneeleilla mielipidemittauksiaan kaupittelevat yritykset tekevät markkinatutkimuksiaan pikkuhousunsuojien imukyvystä tai pikaruokapaikkojen viihtyisyydestä, mutta jos samoista paneeleista haetaan demokraattista oikeutusta Suomen historian yhdelle suurimmista päätöksistä, ei ole mitenkään kohtuutonta odottaa avoimuutta ja rehellisyyttä.

+5
kimmokautio
Sitoutumaton Hämeenlinna

Rehellinen, sitoutumaton, riippumaton ja lahjomaton. Varavaltuutettu Hämeenlinnassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu