Onko tekoäly älykäs?
Meinasin ensin referoida Erkki Ojalan luentoa, mutta jätin sikseen, koska tässä on tuntiin pakattu kaikki mitä tekoälystä tulee maallikon tietää niin selkosuomella kuin voi sanoa. Tekoäly ei siis ole älykäs. Mutta se oppii siinä mielessä, että se käy valtavia määriä dataa läpi. Raja tulee vastaan siinä kun ovat ”opetelleet” vaikka koko internetin eli sellaiset 1000 miljardia sanaa.
Jo Johan Friedrich Gauss pari sataa vuotta sitten opetti meille käyränsä, jakaumansa, ”neliöinninsä”. Tällaista aparaattia kutsutaan neuroverkoksi. Moinen laite löytyy meistä jokaisen nupista. Voi siis kysyä ensin, että onko eläin x vain input – output – laite ja kuuluuko ihminenkin näiden eläinten joukkoon, onko ihminenkään älykäs?
Näitä filosofia teemoja on aina pohdittu. Onko ihminen tyhjä taulu, tabula rasa, joka samoin vain ”oppii” samoin havainnoidessaan maailmaa syntymästään asti suodattamalla dataa? Ajattelen, siis olen, vai ajattelenko laisinkaan?
AI-näkökulma on ihan relevantti. Hyvää tässä on se, ettei ole ainoa.
…
Mitä suhtauttamisen työhön tulee, tässä S Hossenfelder tekee hyvää osuutta: https://www.youtube.com/watch?v=M3pA3YS_4_Y
Harari on kuin tipahtanut siitä, mitä todellisuus on jo ollut. Mielestäni aiheesta voisi puhua jo lähtökohtatasolta. Siinä on historioitsija outsaideri, ja systematiikan kohdalta lähtien.
Tällainen huomioimisen toteutumisen tila on tosiaan huolestuttavaa.
Edes jollain relevantilla langanpäällä sen jäljille, mitä jatkuvan lähtökohtaisesti todellisuus on taipuvainen ilmentämään, ”sopeutujiensa” puolesta.
Varmuus on hyvä. Kun sitten kohti Vn… sitä jää samassa suhteessa pois.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko tekoäly älykäs?”
Vastaus riippuu siitä, mitä älykkyydellä tarkoitetaan. Esimerkiksi prosessissa, jossa on suuri määrä parametreja ja keskenään ristiriitaisia tavoitteita, tekoälyllä saadaan paljon parempi lopputulos kuin ihmisten tai sääntöpohjaisen automaation avulla. Näin ajatellen tekoälyä voisi sanoa älykkääksi.
Tekoäly on etevä löytämään syyn ja seurausten välisiä riippuvuuksia. Mutta – sikäli kun tiedän – se ei kykene muodostamaan teorioita. Ja tämä on olennainen ero tekoälyn ja ihmisälyn välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Erkki Oja tuossa selittää hämmästyksensä siitä alasta jota on ikänsä tutkinut, että oliko se nyt tosiaan tässä, eli kyse vain valtavasta datamäärästä jonka teoreettisesti gaussilainen, yksinkertainen malli työstää läpi input – output – periaatteella.
Parametrimäärät sun muut saavuttavat ihmisten aivojen neuronien määrän joka on luokkaa 86 miljardia neuronia.
Jo nyt tekoälyt ”väittelevät” keskenään joten se on seuraava askel kun vaikka tuo netin 1000 miljardia sanaa on käyty läpi, ”opiskeltu”
Tämä on tietysti vielä perustasoa kun voi väittää ihmisen toimivan kvanttikoneen tavoin eli ei vain, että on yksi ja nolla.
Freudillakin oli tietysti
https://en.wikipedia.org/wiki/Id,_ego_and_superego
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma näissä on talous, ja imagollisuus, jotka kytkeytyvät yleensä niin vahvasti yhteen, että on yhtä todellisuutta, mitä soveltamispohjaan tulee.
Siten aihe on yhtä relevantti kuin Trump. Heppoisuus ei tässä ole mikään ongelma, tosin AI käy hyvin työvälineestä.
Tärkeintä on yrittää päästä selville överismistä, ja mitenkä lähtökohtaisen helposti toteutuu, milloin vain paikkaa ilmenee.
Tällaiset menee siten enemmän sosiopatologian selvittämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole älykäs siinä mielessä, mitä älykkyydellä yleisesti ymmärretään. Tekoäly on ”älykäs” lähinnä siinä mielessä, että se voi suorittaa tietyt tehtävät hyvin nopeasti ja tehokkaasti. Kuitenkaan se ei ole älykäs siinä mielessä kuin ihminen on, koska sillä ei ole ihmis olion kaltaista tietoisuutta, tunteita tai syvällistä ymmärrystä asioiden konteksteista. Eli tekoäly on kyllä enemmän teknisesti tehokas, mutta ei sinänsä älykäs sanan, ainakaan sen laajimmassa merkityksessä. Kertovat tietäjät että noin 10 vuoden sisällä saatamme nähdä AI kehityksessä jotain superjuttuja, mut mene ja tiedä sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan kuin taustalla olisi oletus siitä, että älyn tarvitsisi olla mitä vain. Älykkyyden piirre on ihan jees, mutta ei se kaikkea ole.
Enemmän suhtautuminen on sitä överimismiä, jota jatkuvasti voi tuoda esiin, kun niin todennäköinen ilmeneväksi.
Eniten suhtautuminen äly-piirteen suhteutumattomuuteen ja sijoittamisen vajeeseen on minusta se ongelma näissä. Tässä enemmän tästä (lähtökohtaisen olemassolevaan sijoittuvasta) vajemoottoroitumasta:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoartovihavainen/eduskuntatalon-tohriminen/#comment-4223772
Tarvitaan konemaisuus, jotta koneessa ollaan, ja pysytään. Tämä on tosiaan sopeutumallisuuden patologiaan sijoittuvaa ilmiöstöä.
Kun välittömään työskentelyyn päätyy tosi konemaisesti otettavaa… tilanne alkaa näyttää ja tuntua tältä, ja koko toimintakykypohjalta lähtien.
Nämä menevät vaikeaksi analysoida, mikä ei tarkoita sitä, etteikö todellisuuteen vaikuttaisi paljon se, mitä ei tosiaan tajuta.
Ilmoita asiaton viesti
Älykäs käsite on liitetty keskustelussa ehkä liikaa ihmiseen. Eläimet ja jopa kasvitkin ovat tunnetusti melko älykkäitä. Emmehän me niitäkään siitä soimaa. Liittyykö äly sittenkin enemmänkin selviytymiseen, kuin siihen että sen pitäisi olla jotain, niinku kaikkea?!
Ilmoita asiaton viesti
Eikös yksi määritelmä ollut, että älykäs selviää ongelmista joihin viisas ei joudu?
Ilmoita asiaton viesti
Eikös yksi määritelmä ollut, että älykäs selviää ongelmista joihin viisas ei joudu?
*
Perinneklisee on rakennelmana helposti sekoomusta.
Älykkääksi kutsuttu voi tehdä tarkistusta, mutta sen perusteella, mihin ylipäätään on mahdollista liittyä.
Älykkyys toteutettuna toisilla eväillä, on laajemmasta hakemista, ja voi johtaa paremmaksi koettuun tulkintaan siitä, mikä on selviytymistä ja merkityksellisyyttä ajatellen lupaavampaa.
Jälkimmäinen tsekkausreitti on osa laajempitoimintaista, ja suorituskyvyn (esim älyn) soveltamista sellaiseen, mikä ei johda lukkiutumallisen oloiseen ansaan.
Mikäli älykkääseen ansautujalla ei mahdollisuutta johonkin laajempaan, ei hän voi siirtyä päätymästään, joka tarvitsee muun tason eväitä.
Äly (ja suorituskyky) täsmällisemmin… on syytä liittää siihen, mihin KO toimea sovelletaan.
Mikäli älykkääksi ajateltu suoriutuu johonkin alkulähtöisempää yritelmää laajempaan, on hänellä ollut matkassaan jo alunpitäen parempia valmiuksia päättelyyn, jolloin älykkyyskavantumaa ei ole ollut odottaa siten, että ansasta ei olisi mahdollista kuoritua.
Siten sutkautuksen älykäs, on oikeasti enemmän kuin älykäs jo lähtökohtaisesti, ja sutkautus ns tuubaa, vaikka yleensä assosioituu ihmiselle ymmärrettäväksi, tietoa todellisuudesta antavaksi.
Mitä kielellisen tason bugi merkitsee… jää tosiaan olemaan, ja odottaa voi niitä ilmenemisiä. Tämä on näissä tärkein pointti, ts sekooomuspotentiaalisten kohtien hoksaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Toisinpäin jos kyse on vain kausaalisesti input – output – mallista perustuen omaan dataan on se tällöin vain data – reaktiivista ei siinä älyä näy
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se tietysti äkkiseltään näyttäytyy. Ovat tosin jo kehitelleet päättelykyvyn omaavia systeemeitä. Mitä OpenAI:n o1-mallin lanseeraus kertoo meille heidän muuttuvasta tekoälystrategiastaan ja visiostaan – https://unite.ai/fi/mit%C3%A4-openais-o1–mallin-lanseeraus-kertoo-heid%C3%A4n-muuttuvasta-ai-strategiastaan-%E2%80%8B%E2%80%8Bja-visiosta/
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki maailman keksinnöt on tehnyt älykäs ihminen. Kone ei ole vielä keksinyt mitään. Tässä ero älyn suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotapa itsekin olen pohdiskellut. Miksi puhutaan tekoälystä, kun kaikki on vain ihmisen ohjelmoima sarja ykkösiä ja nollia? Joten, onko tekoäly älykäs? Yhtä älykäs, kuin luojansakin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko aivot vain ykkösiä ja nollia?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hermosolu
Ilmoita asiaton viesti
Onko älylaitteella hermosoluja?
Ilmoita asiaton viesti
Kysyin tähän väliin ykkösiltä ja nollilta asiasta.
Gemini:
”Lyhyesti vastattuna: Nykyisen ymmärryksemme mukaan aivot eivät ole pelkästään ykkösiä ja nollia vastaava järjestelmä, vaikka ne toimivatkin sähkökemiallisten impulssien perusteella.
Miksi emme ole pelkkiä ykkösiä ja nollia?
Monimutkaisuus: Aivot ovat äärimmäisen monimutkainen elin, jossa on biljoonit yhteyksiä hermosolujen välillä. Nämä yhteydet eivät toimi yksinkertaisena kytkimenä, vaan niiden vahvuus ja toiminta muuttuu jatkuvasti.
Analogiset prosessit: Aivot eivät käsittele tietoa pelkästään digitaalisesti, vaan myös analogisesti. Esimerkiksi aistihavainnot ovat usein analogisia signaaleja, jotka muuttuvat digitaalisiksi aivoissa.
Emergentti ominaisuudet: Aivojen toiminta tuottaa emergenttejä ominaisuuksia, kuten tietoisuuden, tunteet ja luovuuden. Nämä ominaisuudet eivät ole pelkästään yksittäisten hermosolujen ominaisuuksien summa, vaan ne syntyvät kompleksisista vuorovaikutuksista.
Kvanttimekaniikka: Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että kvanttimekaniikan ilmiöt voivat olla tärkeitä aivojen toiminnalle. Jos näin on, aivot eivät ole pelkästään klassisen fysiikan lakien mukaisia järjestelmiä.
Vertaus tietokoneeseen:
Vertailu tietokoneeseen on usein käytetty yksinkertaistus. Tietokoneet perustuvat binäärilogiikkaan (ykköset ja nollat), mutta aivot ovat paljon monimutkaisempia. Vaikka voimme simuloida aivojen toimintaa tietokoneilla, emme ole vielä pystyneet luomaan tietokonetta, joka olisi yhtä älykäs kuin ihminen.
Mitä tämä tarkoittaa?
Aivot ovat paljon muutakin kuin tietokone: Aivot ovat biologinen elin, joka on kehittynyt miljoonien vuosien aikana. Niiden toiminta on monitasoista ja monimuotoista.
Tietoisuus on mysteeri: Tietoisuuden syntymekanismeja ei vielä täysin ymmärretä. On mahdollista, että tietoisuus on emergentti ominaisuus, joka syntyy aivojen monimutkaisesta toiminnasta.
Tekoäly: Vaikka tekoäly on kehittynyt nopeasti, se ei ole vielä läheskään saavuttanut ihmisen tason älykkyyttä. Tekoälyn kehittämisessä pyritään kuitenkin ymmärtämään paremmin aivojen toimintaa.
Lopuksi:
Kysymys siitä, ovatko aivot pelkästään ykkösiä ja nollia, on edelleen hyvin pitkälti avoin. Vaikka olemme saaneet paljon tietoa aivojen toiminnasta, on vielä äärettömän paljon selvittämätöntä. Aivot ovat yksi maailmankaikkeuden monimutkaisimmista järjestelmistä, ja niiden täydellinen ymmärtäminen on varmasti yksi tieteen suurimmista haasteista.”
Lainaus loppu.
Ilmoita asiaton viesti
Perusvastaus tekoälyltä.
Ilmoita asiaton viesti
Perusvastaus joka mielestäni vastasi hyvin Mikon kysymykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sen
se teki.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki maailman keksinnöt on tehnyt älykäs ihminen. Kone ei ole vielä keksinyt mitään. Tässä ero älyn suhteen.
*
Vaikuttas taas siltä tulkinnalliselta omituisuudelta, jonkin klise-arvoisimman toistolta, helpointa kun vertailullisesti on tarttua toimijuuteen, ja jonka merkittäväksi koettuun piirteeseen liitetään älyä. Sitä yhtä ja samaa.
Älykäs (tai suorituskykyisempi) tekee maksimit sillä mitä on käytettävissään, ja vähemmän suorituskykyisepi saavuttaa kognitiivisesti, päätelmällisesti,… jotain vajaampaa saadulla.
***
Kokonaan toinen asia on se, millä tavoin voi olla liittyneempi suurempaan ympäristöön, ja laajempipohjaiseen päätelmien tekemiseen.
Kyseessä ei ole älyn ominaisuus, vaan liittymällisyyden ero ja parempi mahdollisuus, miten tätä tuleekin otettua käyttöön.
Huonoa rakentamisen suuntaamista on se, että siinä kun AI:ta varten voidaan saattaa isoksikin tavoitteeksi yhä big-data mpaa, samaa suhtautumista ei liitetä ihmiseen, vaikka on valmiudellisesti suoraan tähän kääntyvä, ja tasolta, jossa suodattuu jo paljon epäoleennaista, kun toisaalta ei ole täysin saatavuuden ulkopuolella myöskään se, mitä on pohjemmalla.
Tämä on yhtä välineen hyväksi toimimista, siinä kun ihminen on hakkeluksen arvoinen ja sivuutettavaksi asettautuva tapaus, myös hänen itsensä vahvistamana.
Ei voisi olla surullisempaa, eikä tilanne ole tästä poikennut, ennen AI-aikakautta. Nyt vain näkyy selkeämmin.
Tieto- ja suhtetus-työläisittäin nämä ovat tärkeitä juttuja. Eletään kuitenkin myös banaaneista, ja rukiista. Mainittakoon tämäkin puoli, vaikka toisaalta ei kerrota, että kumirenkaitakaan harvempi laittaa microon, eikä näistä odoteta suoran syötäväksi laittavaa, vaikka moottoreidenkin avulla. voi kääntyä kasvuun sitä suoremmin syötävämpää.
Tuollaiset muistutukset ovat minusta näissä elinkeinohommissa tärkeimpiä, jos mukaan halutaan jotain tarpeellisen kehittävää, jota helposti jää pois, eri kolkkien zoomajaisissa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisit nyt vain referoinut, emme välttämättä ehdi katsoa tunnin esitystä. Ei sen puoleen, etteikö Ojan esitys epäilemättä mielenkiintoinen olisi. Jotain hänen esityksiään olen varmaan kuullutkin nuorempana.
Otsikoinnissa esille tulleen puolesta sanoisin, että vaikka neuroverkot ovat ”tyhmää perusmatematiikkaa”, äly on enemmän kuin osiensa summa, kuten aika moni muukin asia. Voisin melkein arvata, että Oja tuo tämän esityksessään esille. Tämä pätee myös ihmisälyyn. Eläinkunnassa älyksi kutsutaan aika vähäpätöisiäkin asioita, joten on perusteetonta jos tekoälylle laitetaan odotukset kovin hurjan korkealle vain siksi, että tiedämme miten se toimii.
Tosin suuri osa tekoälyä on sellaista, että tiedämme miten se matalan tason komponenteiltaan toimii, mutta emme välttämättä lainkaan ymmärrä kokonaisuuden toimintaa. Se, että se on opetettu ”vain suurella määrällä dataa” ei kerro paljoakaan älystä tai sen puutteesta.
Tekoälytutkimuksen Graalin malja eli niin kutsuttu yleinen tekoäly on sinällään vielä monen vuoden päässä, mutta slltä edellytetyt kriteerit ovat varsin korkealla, vastaten paljolti ihmisälyn keskeisiä kykyjä. Edellytyksenä on siis kyky käsitellä ”yleisesti” hyvin erilaisia asioita. Siinä, kun nyt yleistyneet kielimallit käsittelevät vain kieltä, yleisälyn pitäisi kyetä käsittelemään vähän kaikkea mitä ihminenkin, myös spatiotemporaalisia asioita. Rajanveto voi olla sikäli hankalaa, että yhden kategorian älyä voi tehdä toisen avulla, onhan ihmisenkin käsitteellinen ajattelu noussut aivan toisiin sfääreihin kuin mihin ihminen ilman kulttuuria ja tieteellistä ajattelua kykenisi. Olen itse testaillut kykyjä juuri erilaisilla spatiaalisilla ongelmilla, kuten sen arvioinnilla, näkeekö henkilö jonkin toisen asian huolimatta esteistä vai ei.
En nyt ymmärtänyt miten Gauss liittyy neuroverkkoihin. Niissä käytetään keskeisesti logistista funktiota, ei Gaussin normaalijakaumaa (tosin logistinen funktio vastaa paljon normaalijakauman kertymäfunktiota). Toki neuroverkoilla voidaan mallintaa monia funktioita. Jotkin neuroverkoille läheiset tekoälymallit, kuten tukivektorikoneet, käyttävät kyllä Gaussin radiaalifunktiota.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.youtube.com/watch?v=aSpqonqSl34&t=3782s&ab_channel=Luonnonfilosofia-NaturalPhilosophy
Kohdasta 24:15
Suosittelen etsimään sen tunnin jotta voi katsoa koko videon kun ei sille oikein referaatti tee oikeutta, tuo on jo kompakti referaatti koko aiheesta
edit:
No kun aihe on tekoäly niin ->
https://notegpt.io/workspace/detail/aSpqonqSl34
Henk. koht. minusta nämä videosta, luennosta referaatti AIt eivät kauhean häävejä vielä ole
Ilmoita asiaton viesti
Otsikoinnissa esille tulleen puolesta sanoisin, että vaikka neuroverkot ovat ”tyhmää perusmatematiikkaa”, äly on enemmän kuin osiensa summa, kuten aika moni muukin asia.
Kielellisesti ottaen, tämä rakennnelma on omituinen.
Mikä on jotain suurempaa (laajempaa), on esim ihminen, tai se tuotos laajemmasta louhoksesta.
Millä tavoin nykyistä AI-toimijaa parempipohjaisemmat ovat mahdollisia osoittamaan sitä älykkyydeksi nimettyä suoriutumista tästä laajemmasta pohjasta … tämä on tosiaan merkittävä kyssäri.
AI-kone voi päästä täydyllisyyttä lähestyvään maksimiin tarjotulla pohjadatalla, jos vain mallit ovat hyviä. Näitä kun soveltaa suurempaan laajuuteen… saavuttaa helposti (saavutuksena=palveleva-tulkintaisena reduktiona) enemmän kuin mihin ihminen kykenee, vaikka olisi tosiaan reduktionistisemmin liikkeellä.
AI-keissi noin muotoillen, antaa mahdollisuuden ymmärtää polariikkaa, ts sitä, miten syntyy keskittymiskohtia viruttamalla suurempaan laajuuteensa, mistä tuli kerrottua vähän tavallisempien teemojen yhteydessä,.. siinä kun politiikkaa ja järjestelyjä voi kutsua arkisiksi:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anttiolavisalonen/eduskuntatalon-pylvaat/#comment-4223859
Ilmoita asiaton viesti
Minulle riittää se, jos/kun tekoäly on minulle tai jollekin toiselle hyödyllinen eikä mielellään kenelläkään vahingollinen.
Ilmoita asiaton viesti