Vaikka Ruotsin väkiluku on melkein kaksinkertainen Suomeen nähden miksi sen budjetti ei ole?
Viimeksi eilen a-studiossa puhuttiin taloudesta. Lyhyesti voi todeta, että Suomi häviää kaikille Pohjoismaille liki kaikessa ja velkaantuu kaikkein nopeimmin. Kaikenlaisia mittareita on tullut vastaan vuosien saatossa, mutta tuli mieleen vilkaista nyt vaikka Ruotsin väkilukua suhteessa maan budjettiin ja verrata sitä Suomen vastaaviin lukuihin.
Suomi = 5 608 218 miljoonaa ihmistä (2024 helmikuu) ja budjetti 2024 on 87,9 mrd. euroa.
Ruotsi = 10 673669 miljoonaa ihmistä (2024) ja budjetti 2024 on 112 miljardia euroa.
->
Jos Suomi toimisi kuin Ruotsi täällä ei olisi hätää päivää.
Tällainen äärimmäisen karkea yksinkertaistus nyt ei tietysti kelpaa kuin ajattelun pohjaksi, eri tekijöitä tähän eroon on valtava määrä, mutta jotain Ruotsi selvästi tekee paremmin kuin Suomi. Mutta mitä?
Vaikka toiset tekoälyjä inhoavat tätä varten ne on luotu. Jos itse alkaisin lukuja kaivamaan aikaan menisi tolkuttomasti kun nyt voin vain esittää kysymyksiä.
Chatgpt:
”Yhteenvetona voidaan todeta, että Ruotsin laaja hyvinvointivaltio, huolimatta suhteellisen pienemmistä menoista, perustuu tehokkaaseen julkisen hallinnon toimintaan, talouden vahvuuteen, työmarkkinoiden toimivuuteen ja poliittiseen tahtoon ylläpitää hyvinvointivaltiota kustannustehokkaasti. Nämä tekijät yhdessä mahdollistavat sen, että Ruotsi voi tarjota laajat julkiset palvelut ilman, että menot suhteessa väkilukuun paisuvat kohtuuttomasti.”
Kuinka paljon halvemmin Ruotsi tuottaa julkisia palveluita kuin Suomi ?
Chatgpt:
”
Ruotsin ja Suomen julkisten palveluiden kustannuksia on vaikea vertailla suoraan, koska maiden talousrakenteet, väestörakenne, poliittiset prioriteetit ja palveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Yleisesti ottaen ei ole olemassa yksiselitteistä lukua, joka kertoisi tarkasti, kuinka paljon halvemmin Ruotsi tuottaa julkisia palveluita kuin Suomi. Kuitenkin joitakin tietoja ja arvioita voidaan käyttää antamaan käsityksen kustannuseroista.
1. Julkisten menojen osuus BKT
- Ruotsi: Julkiset menot ovat noin 49 % BKT
.
- Suomi: Julkiset menot ovat noin 54 % BKT
.
- Tämä viittaa siihen, että Suomi käyttää hieman enemmän rahaa suhteessa talouden kokoon julkisiin menoihin kuin Ruotsi.
2. Julkiset menot per capita
- Ruotsi: Vuonna 2022 Ruotsin julkiset menot per capita olivat noin 16 500–17 000 euroa.
- Suomi: Suomessa julkiset menot per capita olivat noin 19 000 euroa.
- Tämä ero voi osittain selittyä erilaisten palveluiden järjestämistavoilla, väestön rakenteella ja maantieteellisillä eroilla.
3. Palveluiden tuotannon tehokkuus
- Ruotsi: On yleisesti tunnustettu, että Ruotsissa on tehokas julkinen hallinto, joka pystyy tuottamaan palveluita suhteellisen kustannustehokkaasti. Esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen järjestäminen suuremmassa mittakaavassa ja digitalisaation laaja hyödyntäminen vähentävät yksikkökustannuksia.
- Suomi: Suomessa, erityisesti harvaan asutuilla alueilla, palveluiden tuottaminen voi olla kalliimpaa johtuen maantieteellisistä haasteista ja väestön ikääntymisestä. Nämä tekijät nostavat kustannuksia ja vähentävät tehokkuutta verrattuna Ruotsiin.
4. Työvoiman kustannukset ja palkat
- Ruotsi: Ruotsissa työvoimakustannukset ovat korkeammat kuin Suomessa, mutta työmarkkinoiden suurempi koko ja korkeampi työllisyysaste tuovat säästöjä tehokkaamman palvelutuotannon kautta.
- Suomi: Suomessa työvoimakustannukset voivat olla alempia, mutta työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat, kuten työttömyys, voivat nostaa julkisten palveluiden kustannuksia.
5. Esimerkkipalvelut
- Terveydenhuolto: Ruotsissa terveydenhuollon kustannukset per asukas ovat usein alemmat kuin Suomessa, osittain johtuen laajamittaisemmasta digitalisaatiosta ja keskitetymmästä hallinnosta.
- Koulutus: Myös koulutussektorilla Ruotsilla on joitakin kustannusetuja, koska maan suurempi väestö mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön ja koulutusjärjestelmän rakenteen, joka on sovitettu suuremman väestön tarpeisiin.
Yhteenveto
Vaikka tarkkoja lukuja on vaikea antaa, Ruotsi näyttää pystyvän tuottamaan julkisia palveluita noin 10–15 % halvemmalla kuin Suomi suhteessa BKT ja per capita-menoihin, riippuen palvelusektorista. Tämä ero johtuu useista tekijöistä, kuten Ruotsin talouden mittakaavaeduista, tehokkaammasta julkisesta hallinnosta, työmarkkinoiden toimivuudesta ja palveluiden tuottamiseen käytetyistä moderneista teknologioista.”
->
Tekoäly antaa Suomesta melko takapajuisen kuvan eikä sekään kykene antamaan selkeää vastausta.
Talouden mittakaavaetu ei tarkoita sitä, että tuplataan sitten väestö, jos tämä tarkoittaa lisää väkeä matalapalkka-aloille ja jopa työttömäksi. Tai että verotetaan mini-palkkoja yhä lisää (hämmentävästi julkisella sektorilla se Sari sairaanhoitaja muissa Pohjoismaissa tienaa paljon enemmän, tuottaa täten enemmän verotuloja, ja muilla Pohjoismailla on tähän myös varaa, Ruotsi samalla tuottaa palvelut halvemmin kuin Suomi!)
Muut kohdat ovat kai selkeitä. Julkinen hallinto on Suomessa yhä tehotonta, työmarkkinat joustamattomia ja palveluiden tuottamiseen digitalisoiminen ei vieläkään onnistu.
A-studion sun muun talousviisaat lähinnä häiritsevät ajattelua. Mitä muut maat ovat sitten tehneet kilpailukykynsä eteen, mitä se Suomelle tarkoittaisi?
Yritykset tuovat tuloja, yrittäminen. Veroja ei tule nostaa vaan laskea varsinkin yrittämisen. Kun hallitus paasaa tekojen vaikutusten näkyvän keskipitkällä tai pitkällä aikajänteelle ei tässä ole kysymys sen monimutkaisemmasta asiasta. Oman teoriani mukaan tätä ei haluta, koska Suomen yritykset pitävät monopoleistaan (kokoomus)
-Mitä vaikutuksia sillä olisi Suomen julkiseen talouteen jos Suomi puolittaisi yhteisöveron?
Chatgpt:
”Yhteisöveron puolittamisella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen ja talouden rakenteeseen. Yhteisövero on vero, jota yritykset maksavat voitostaan, ja sen tuotto on tärkeä osa valtion ja kuntien verotuloja. Nykyinen yhteisöverokanta Suomessa on 20 %. Jos se puolitettaisiin, se tarkoittaisi verokannan laskua 10 %
. Tässä on muutamia keskeisiä vaikutuksia, joita tällaisella toimenpiteellä voisi olla:
1. Välitön vaikutus verotuloihin
Verotulojen menetys: Yhteisöveron puolittaminen johtaisi merkittävään verotulojen laskuun. Vuonna 2022 yhteisöveron tuotto oli noin 7 miljardia euroa. Puolittaminen voisi vähentää näitä tuloja noin 3,5 miljardilla eurolla vuodessa, mikä on suuri menetys valtion ja kuntien tuloissa.
Vaikutus kuntatalouteen: Yhteisövero jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken, ja erityisesti kunnat ovat riippuvaisia tästä tulosta. Yhteisöveron lasku saattaisi heikentää kuntien rahoitusta, mikä voisi johtaa palveluiden karsimiseen, velkaantumiseen tai kunnallisveron korottamiseen.
2. Mahdolliset taloudelliset hyödyt
Investointien lisääntyminen: Yhteisöveron puolittaminen tekisi Suomesta houkuttelevamman kohteen ulkomaisille investoinneille ja voisi kannustaa kotimaisia yrityksiä investoimaan enemmän. Tämä voisi johtaa talouskasvuun, uusien työpaikkojen syntymiseen ja pitkällä aikavälillä suurempiin verotuloihin muista lähteistä, kuten palkkatulojen verotuksesta.
Yritysten kilpailukyvyn parantuminen: Alempi verokanta voisi parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti, mikä voisi lisätä vientiä ja tuoda lisää tuloja Suomeen.
3. Pitkän aikavälin vaikutukset
Veropohjan laajeneminen: Vaikka verotulot laskisivat lyhyellä aikavälillä, talouskasvun nopeutuminen voisi pitkällä aikavälillä kasvattaa veropohjaa. Korkeampi BKT voisi tarkoittaa, että valtio kerää enemmän verotuloja muista lähteistä, kuten arvonlisäverosta, ansiotuloverosta ja muista veroista.
Valtion velkaantuminen: Lyhyellä aikavälillä yhteisöveron puolittaminen voisi johtaa valtion velkaantumisen lisääntymiseen, jos verotulojen menetystä ei pystytä korvaamaan muilla keinoilla, kuten menojen leikkauksilla tai muiden verojen korottamisella.
4. Tulonjaon vaikutukset
Yritysten omistajien hyötyminen: Veronalennuksesta hyötyisivät erityisesti yritysten omistajat ja osakkeenomistajat, jotka saisivat suuremman osan yrityksen voitoista. Tämä voisi kasvattaa tuloeroja, jos veronalennus ei kanavoidu täysimääräisesti investointeihin ja työpaikkojen luomiseen.
Kuntien talouspaineet: Kuntien mahdolliset verotulojen menetykset voisivat johtaa palveluiden leikkauksiin tai kunnallisveron korotuksiin, mikä saattaisi vaikuttaa erityisesti pienituloisiin.
5. Kansainväliset vaikutukset
Verokilpailu: Suomi voisi yhteisöveron puolittamisella pyrkiä houkuttelemaan ulkomaisia yrityksiä ja sijoituksia. Tämä voisi kuitenkin johtaa siihen, että muut maat reagoivat ja laskevat omia yhteisöverokantojaan, mikä voisi tasapainottaa kilpailuetua ja mahdollisesti käynnistää ”verokilpailun” eri maiden välillä.
EU
ja kansainvälisen verotuksen vaikutukset: Suomen tulee noudattaa EU
ja OECD
sääntöjä, jotka pyrkivät estämään haitallista verokilpailua ja veropohjan rapautumista. Tämä voisi rajoittaa yhteisöveron laskemisen vaikutuksia tai jopa johtaa rajoituksiin tai sanktioihin.
Yhteenveto
Yhteisöveron puolittamisella olisi merkittävä vaikutus Suomen julkiseen talouteen. Vaikka se voisi lyhyellä aikavälillä vähentää verotuloja huomattavasti ja aiheuttaa painetta julkiselle taloudelle, se voisi myös pitkällä aikavälillä edistää talouskasvua ja tehdä Suomesta houkuttelevamman investointikohteen. Kuitenkin tällaisen päätöksen vaikutukset olisivat monisyisiä, ja se vaatisi tarkkaa suunnittelua, jotta verotulojen menetys voidaan kompensoida muilla tavoin, ja varmistetaan, että kaikki kansalaiset hyötyvät talouden kasvusta.”
Ilmoita asiaton viesti
Voisi hatusta väittää, että Ruotsi on tiimitoimintaisesti paremmalla tasolla, vaikka yhteiskuntia ei voida ihan tiiminä pitää.
Suomi olisi tuohon nähden kuin Venäjän vanhoillista byrokariitistoa.
Vertailua, mutta ei kannatuksellisesti, tai osoittaen, vaan sopivia rinnastuksia, löytämisen hyväksi.
Suomettumisen teema tuo väistämättä mieleen paikallaanjässäämisen.
Venäjästä sanottu jopa niin, ettei siellä ole kansaa, vaan populaatiota, joka elää miten taitaa.
Vähän sama kuin Suomen entinen tilanne, suurvaltainterventioiden alaisuudessa.
Jos näin edes jonkin verran… mitä tulisi näkemyksissä tarkentaa, viedä päivityksiin.
– Ei tällaisia!
– Okei. Jatketaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin kysyin pari kysymystä Chat GPT:tä.
”Ruotsi käyttää terveydenhuoltoon noin 10-11 % bruttokansantuotteestaan (BKT). Tämä osuus on linjassa monien muiden kehittyneiden maiden, kuten muiden Pohjoismaiden ja Euroopan maiden, kanssa.
Vuonna 2021 Ruotsin terveydenhuollon menot olivat noin 11 % BKT
, mikä sijoittaa sen terveydenhuollon menojen osuudessa BKT
korkealle kansainvälisesti. Näihin lukuihin sisältyvät sekä julkiset että yksityiset terveydenhuoltomenot. Julkisen terveydenhuollon osuus on kuitenkin hallitseva, sillä suurin osa terveydenhuollon rahoituksesta tulee julkisista lähteistä.
Tarkat prosenttiosuudet voivat hieman vaihdella vuosittain, riippuen BKT
kasvusta ja terveydenhuoltomenojen kehityksestä. Terveydenhuollon menot ovat olleet Ruotsissa nousussa muun muassa väestön ikääntymisen ja terveydenhuollon kustannusten yleisen nousun myötä.
Alueet hallinnoivat suurinta osaa terveydenhuollon palveluista.
Ne vastaavat sairaaloiden toiminnasta, terveyskeskuksista, äitiys- ja lastenneuvoloista sekä erikoissairaanhoidosta.
Alueet keräävät veroja rahoittaakseen palvelut, ja saavat myös valtiontukea.
Ruotsin aluehallinnot (regioner) keräävät vuosittain merkittävän määrän verotuloja, jotka käytetään pääosin terveydenhuollon rahoittamiseen. Vuonna 2023 aluehallinnot keräsivät verotuloja noin 360–380 miljardia Ruotsin kruunua (SEK), mikä vastaa noin 32–34 miljardia euroa.”
Ruotsissa siis terveydenhuoltoon käytetään 11% bkt:sta mikä on jopa hieman enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin suuri osa rahoitetaan alueellisista budjeteista
Ilmoita asiaton viesti
”Jos Suomen hyvinvointialueille annettaisiin verotusoikeus, sillä olisi merkittäviä vaikutuksia kokonaisveroasteeseen ja verotuksen rakenteeseen. Tässä on, mitä tämä voisi tarkoittaa:
Kokonaisveroasteen muutos: Hyvinvointialueiden verotusoikeus voisi nostaa kokonaisveroastetta, jos tämä vero tulisi nykyisten verojen päälle ilman, että muita veroja alennettaisiin vastaavasti. Toisaalta, jos muita veroja, kuten kunnallisveroa tai valtionveroa, alennettaisiin hyvinvointialueveron käyttöönoton yhteydessä, kokonaisveroaste voisi pysyä ennallaan tai jopa laskea.
Verotuksen rakenne: Hyvinvointialueiden verotusoikeus muuttaisi verotuksen rakennetta Suomessa. Nykyään hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtionosuuksista, ja jos alueet saisivat verotusoikeuden, ne voisivat kerätä osan tarvitsemastaan rahoituksesta suoraan veroina asukkailtaan. Tämä siirtäisi osan rahoitusvastuusta valtiolta hyvinvointialueille, mikä voisi lisätä alueellista taloudellista autonomisuutta.
Alueellinen eriarvoisuus: Jos hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden, se voisi myös lisätä alueellisia eroja verotuksessa ja palveluiden rahoituksessa. Rikkaammat alueet voisivat kerätä enemmän verotuloja ja tarjota parempia palveluita, kun taas köyhemmät alueet saattaisivat jäädä jälkeen. Tämä saattaisi vaatia tulontasauksia valtion tai alueiden välillä.
Verojen hallinnointi: Verotusoikeuden myötä hyvinvointialueet joutuisivat kehittämään oman verohallintonsa ja -järjestelmänsä. Tämä voisi tuoda mukanaan lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia, mutta toisaalta alueet voisivat myös paremmin kohdentaa verotuloja omiin tarpeisiinsa.
Veronmaksajien näkökulmasta: Veronmaksajille tämä voisi tarkoittaa sitä, että he maksaisivat jatkossa veroa hyvinvointialueelle samoin kuin kunnille ja valtiolle. Tämä saattaisi lisätä verotuksen monimutkaisuutta ja vaatia uutta verosuunnittelua.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvinvointialueiden verotusoikeus voisi muuttaa kokonaisveroastetta ja verotuksen rakennetta, mutta sen vaikutukset riippuisivat suuresti siitä, miten muut verot järjestettäisiin ja miten valtio ja hyvinvointialueet sopisivat rahoituksestaan.”
VM Purra totesi aiheesta eilen, että jos veroa ei subventoitaisi, olisi tilanne mahdoton haastavammilla alueilla. Jos taas järjestelmää tasattaisiin olisi uusi kolmiportainen veromallimme vieläkin monimutkaisempi.
Mutta se oma kantani eli
-Miten Suomi voi veroratkaisuin parantaa bkt kasvua?
chatgpt :
”Veroratkaisuilla on merkittävä vaikutus talouskasvuun ja BKT
kehitykseen. Tässä on muutamia keinoja, joilla Suomi voisi parantaa BKT
kasvua verotuksen avulla:
Yritysverotuksen alentaminen:
Yritysten voittoveron laskeminen: Alentamalla yritysten voittoveroa (eli yhteisöveroa), Suomi voisi houkutella lisää kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Tämä voisi johtaa uusien työpaikkojen syntymiseen, tuottavuuden kasvuun ja vientiteollisuuden vahvistumiseen, mikä tukisi BKT
kasvua.
Investointien verokannustimet: Antamalla verokannustimia yrityksille, jotka investoivat uusiin teknologioihin, tuotantokapasiteettiin tai innovaatioihin, voitaisiin edistää talouden modernisointia ja pitkän aikavälin kasvua.
Työllistämistä tukevat veroratkaisut:
Työn verotuksen keventäminen: Alentamalla ansiotuloverotusta, erityisesti matalapalkkaisilla aloilla, voitaisiin lisätä työnteon kannustimia ja parantaa työllisyyttä. Tämä voisi lisätä kulutusta ja talouden aktiivisuutta, mikä tukisi BKT
kasvua.
Työnantajamaksujen vähentäminen: Alentamalla työnantajien sosiaaliturvamaksuja tai muita työnantajakuluja voitaisiin helpottaa uusien työntekijöiden palkkaamista, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tämä voisi kasvattaa työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä.
Kulutusverojen ja ympäristöverojen optimointi:
Kohdennetut arvonlisäveron alennukset: Väliaikaiset tai pysyvät alennukset arvonlisäverossa tietyillä sektoreilla, kuten ravintola- ja matkailualalla, voisivat edistää kulutusta ja tukea kyseisten alojen kasvua, mikä lisäisi BKT
ä.
Ympäristöverot ja vihreä kasvu: Ottamalla käyttöön ympäristöveroja, kuten hiilidioksidiveroja, voidaan ohjata taloutta kohti kestävämpiä ja innovatiivisempia ratkaisuja. Kerätyt verotulot voidaan kohdentaa investointeihin uusiutuvaan energiaan ja kestävään teknologiaan, mikä tukisi pitkän aikavälin kasvua.
Innovaatioiden ja tutkimuksen tukeminen verokannustimilla:
T&K-verovähennykset: Tarjoamalla yrityksille merkittäviä verovähennyksiä tutkimus- ja kehitystoimintaan tehtävistä investoinneista voidaan edistää innovaatioita, jotka ovat avainasemassa talouden pitkän aikavälin kasvussa.
Patenttiboksi: Ottamalla käyttöön ”patenttiboksi”-järjestelmä, jossa tietty osa yrityksen tuloista, jotka on saatu immateriaalioikeuksista (kuten patenteista), verotetaan alhaisemmalla verokannalla, voidaan kannustaa yrityksiä kehittämään ja hyödyntämään innovaatioitaan Suomessa.
Veropohjan laajentaminen ja harmaan talouden torjunta:
Veropohjan laajentaminen: Verojärjestelmän laajentaminen kattamaan uusia talouden osa-alueita tai vähentämällä verovähennyksiä voi lisätä valtion verotuloja ilman verokantojen nostamista. Näitä tuloja voitaisiin käyttää kasvua tukevien julkisten investointien rahoittamiseen.
Harmaan talouden torjunta: Tehostamalla harmaan talouden torjuntaa voitaisiin parantaa verotulojen keräämistä ja tasapuolistaa kilpailua, mikä lisäisi talouden tehokkuutta ja tukea BKT
kasvua.
Näillä veroratkaisuilla Suomi voisi luoda suotuisamman ympäristön talouskasvulle ja varmistaa, että BKT kasvaa tasaisesti tulevaisuudessa.”
Toinen pointtini oli, että ajanhaaskuuta kysyä jotain virallisilta asiantuntijoita kun voi kysyä vaikka chatgp:ltä jolta saa oikeita vastauksia kysymyksiin
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kilpailukyky oli aivan eri tasolla silloin, kun sovellettiin avoir fiscal -järjestelmää. Tähän tuskin on kuitenkaan paluuta, koska porvarihallituksetkaan eivät ole ajaneet yrittämisen verojen alentamista.
Realistisempaa olisi alentaa hieman yhteisöveroa ja samanaikaisesti nostaa osinkoveroa, jolloin tulisi kannattavammaksi investoida. Lisäksi määräaikaista korotettua poistoa voisi laajentaa koskemaan myös tuotantorakennuksia, jolloin rakentaminen saisi edes pienen piristysruiskeen. Määräaikainen korotettu poisto-oikeus koskee nykyisellään vain koneita ja laitteita.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/82959/koneiden-ja-laitteiden-korotetut-poistot-verovuosina-2020-2025/
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin omasta mielestäni on mahtavaa, että voi kysyä parilla napin painalluksella ”mitä nyt sitten voisi tehdä?” ja tähän sitten saa aika kattavan, ei tietenkään täydellisen, vastauksen. Ja jos mikään toimi ei politiikoilta sitten onnistu niin kyllä, ongelma lienee poliitikot, eikä se ettei tiedettäisi mitä tulisi tehdä
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa hyvinvointialueiden verotusta vaikeuttaa Suomen erikoisuus jossa työnantaja amerikkalaisen tapaan huolehtii työntekijän terveydestä.(politikot laistivat vastuun)
Ilmoita asiaton viesti
Pyysin myös Chat GPT:tä vertailemaan Suomen ja Ruotsin julkisia menoja sektoreittain:
Suomen ja Ruotsin julkisia menoja voidaan vertailla eri sektoreittain, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja puolustuksen osalta. Molemmat maat ovat Pohjoismaita, joilla on hyvinvointivaltiomalli, mutta painotukset eri sektoreilla voivat vaihdella.
1. Terveydenhuolto
Ruotsi: Käyttää noin 10-11 % bruttokansantuotteesta (BKT) terveydenhuoltoon. Terveydenhuolto on pääosin julkisesti rahoitettua, ja sitä hallinnoivat alueet (regioner).
Suomi: Käyttää noin 9-10 % BKT
terveydenhuoltoon. Suomessa terveydenhuolto on jaettu perusterveydenhuoltoon (joka on kuntien vastuulla) ja erikoissairaanhoitoon (alueelliset sairaanhoitopiirit). Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (SOTE) on muuttanut järjestelmää siten, että hyvinvointialueet vastaavat nyt suurimmasta osasta terveydenhuoltoa.
2. Koulutus
Ruotsi: Koulutukseen käytetään noin 6-7 % BKT
. Ruotsin koulutusjärjestelmä on hajautettu, ja kunnat vastaavat peruskoulutuksesta. Ruotsissa on myös suuri yksityisten koulujen määrä.
Suomi: Koulutukseen käytetään noin 5-6 % BKT
. Suomessa koulutus on pääosin julkista ja kuntien vastuulla. Suomen koulutusjärjestelmä tunnetaan korkeasta laadustaan ja tasa-arvoisuudestaan.
3. Sosiaaliturva
Ruotsi: Sosiaaliturvaan käytetään merkittävä osa julkisista menoista, noin 25-30 % BKT
. Sosiaaliturva kattaa laajan kirjon palveluita, kuten eläkkeet, sairausvakuutukset, perhe- ja työttömyyskorvaukset.
Suomi: Sosiaaliturvaan käytetään noin 25 % BKT
, ja se sisältää eläkkeet, sairaus- ja työttömyysturvan, perhe-etuudet ja asumistuen. Suomessa sosiaaliturvan taso on Ruotsin tapaan korkea, mutta sosiaaliturvan rakenteessa on eroja.
4. Puolustus
Ruotsi: Puolustusmenot ovat olleet historiallisesti matalammat, noin 1-1,5 % BKT
, mutta viime vuosina niitä on kasvatettu merkittävästi, ja tavoite on saavuttaa 2 % BKT
NATO-jäsenyyden myötä.
Suomi: Puolustusmenot ovat olleet noin 1,5-2 % BKT
. Suomen puolustus on vahvasti itsenäistä ja perustuu yleiseen asevelvollisuuteen.
5. Julkinen hallinto ja yleiset palvelut
Ruotsi: Julkiseen hallintoon ja yleisiin palveluihin käytetään noin 5-6 % BKT
. Aluehallinnot ja kunnat vastaavat monista julkisen hallinnon palveluista.
Suomi: Julkiseen hallintoon ja yleisiin palveluihin käytetään noin 5 % BKT
. Suomen julkinen hallinto on verrattain tehokas, ja palvelut ovat pitkälti kuntien vastuulla.
Yhteenveto:
Ruotsissa on suurempi osuus julkisista menoista kohdennettu sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon verrattuna Suomeen.
Suomessa menot koulutukseen ja puolustukseen ovat verrattain korkeammat suhteessa Ruotsiin, joskin puolustusmenot ovat kasvaneet myös Ruotsissa viime vuosina.
Molemmissa maissa julkisten menojen rakenne heijastaa niiden hyvinvointivaltiomalleja, mutta painotukset eri sektoreilla eroavat jonkin verran.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu mitä kysytään
”Ruotsin ja Suomen koulutusmenojen vertailu asukasta kohden on kiinnostava tapa tarkastella näiden maiden panostuksia koulutukseen. Alla on tietoa koulutusmenoista asukasta kohden:
Ruotsi:
Koulutusmenot asukasta kohden: Ruotsissa koulutusmenot ovat perinteisesti olleet korkeammat kuin Suomessa. OECD
tilastojen mukaan Ruotsi käytti noin 1,5-1,7 kertaa enemmän rahaa per asukas koulutukseen kuin Suomi. Tämä luku sisältää peruskoulutuksen, toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen.
Vuonna 2021 Ruotsin koulutusmenot olivat noin 3 700–4 000 euroa per asukas.
Suomi:
Koulutusmenot asukasta kohden: Suomessa koulutusmenot asukasta kohden ovat olleet hieman alhaisemmat verrattuna Ruotsiin. Vaikka Suomi panostaa koulutukseen merkittävästi, sen budjetti on pienempi suhteessa Ruotsiin.
Vuonna 2021 Suomen koulutusmenot olivat noin 2 500–2 800 euroa per asukas.
Yhteenveto:
Ruotsi käyttää selvästi enemmän rahaa per asukas koulutukseen kuin Suomi.
Tämä ero heijastaa osittain maiden erilaisia budjettiprioriteetteja ja taloudellisia resursseja. Ruotsin korkeampi koulutusmenojen taso voi liittyä myös suurempaan väestöön ja korkeampaan bruttokansantuotteeseen (BKT) per asukas, mikä mahdollistaa suuremman julkisen sektorin kulutuksen.
Luvut voivat vaihdella vuosittain ja riippuvat käytetyistä laskentamenetelmistä sekä valuuttakursseista, mutta tämä antaa yleiskuvan eroista Ruotsin ja Suomen välillä koulutusmenojen osalta.”
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvää vertailua, mutta tähän korjaus:
”hämmentävästi julkisella sektorilla se Sari sairaanhoitaja muissa Pohjoismaissa tienaa paljon enemmän, tuottaa täten enemmän verotuloja”
Sairaanhoitaja ei tuota yhtään verotuloja kummassakaan maassa, ainoastaan kuluja. Palkka kun maksetaan verorahoista (tai velalla). Julkisen sektorin työntekijät tuottavat taloudellisessa mielessä ainoastaan menoja.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa oikea huomio, mutta Suomessa ei noudateta nettobudjetointia vaan bruttobudjetointia. Näin julkisen sektorin työntekijä palauttaa 40% ansioistaan julkisen sektorin budjetteihin.
Se, mitä sairaanhoitaja tuottaa, on terveitä ihmisiä, jotka pystyvät tuottamaan verotuloja.
Ilmoita asiaton viesti
No se on ihan oikea huomio ja faktaa. Toki myös nuo mainitsemasi seikat. Osa verorahoista palautuu, mutta lisää verotuloja se ei tietenkään tuota.
Ja tottakai sairaanhoitajia tarvitaan, siitähän ei ollut kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää vaan sotehimmelin kaltaisia mustia aukkoja niin päästään kiireesti holhoukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun valtioiden koko budjetteja vertaillaan, niin Suomen suuremmat velanhoitokustannukset ovat merkittävä tekijä kohottamaan Suomen budjettia Ruotsiin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Korostaisin vielä kerran ettei tarvitse kuin muotoilla kysymys.
Ensin voi kysyä millainen on idea vasemmistolaisesta talouskasvusta Suomessa. Vastaus kuulostaa aika tutulta eli tätä täällä on tehty.
”Yhteenveto:
Vasemmistolaisen näkökulman mukaan Suomen kilpailukykyä voitaisiin parantaa investoimalla koulutukseen ja osaamiseen, vahvistamalla sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita, edistämällä kestävää kehitystä, parantamalla työelämän laatua ja oikeudenmukaisuutta sekä lisäämällä tasa-arvoa yhteiskunnassa. Näiden toimien avulla voitaisiin luoda vahva, oikeudenmukainen ja kestävä talous, joka hyödyttää kaikkia kansalaisia ja parantaa Suomen asemaa globaalissa kilpailussa.”
Tätä vastausta hauskempaa on kysyä kritiikkiä tätä meidän demari – Suomen talouspolitiikkaa kohtaan.
V:
->
”Vaikka vasemmistolainen lähestymistapa kilpailukyvyn parantamiseen korostaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja taloudellista tasa-arvoa, siihen liittyy myös useita kriittisiä näkökulmia ja potentiaalisia haasteita:
1. Korkeat verot ja yritysten kilpailukyky:
Yritysten kannattavuus: Progressiivinen verotus ja korkeat verot ylipäätään voivat heikentää yritysten kannattavuutta. Korkeammat verot voivat vähentää yritysten investointihaluja, vähentää työllistämismahdollisuuksia ja hidastaa talouskasvua. Kansainvälisesti toimivat yritykset saattavat siirtää toimintojaan maihin, joissa verotus on alhaisempaa, mikä voisi heikentää Suomen kilpailukykyä.
Pääomapaon riski: Korkea verotus saattaa johtaa pääomapaon riskiin, jossa yksityiset sijoittajat ja yritykset siirtävät varojaan ulkomaille välttääkseen korkeaa verotusta. Tämä voisi vähentää kotimaisia investointeja ja hidastaa talouskasvua.
2. Julkisen sektorin tehokkuus ja byrokratia:
Julkisen sektorin rooli: Vasemmistolaisessa mallissa valtio ottaa vahvan roolin taloudessa, mikä voi johtaa julkisen sektorin laajenemiseen. Laajentunut julkinen sektori voi kuitenkin johtaa kasvavaan byrokratiaan ja tehottomuuteen, mikä saattaa heikentää resurssien käyttöä ja innovaatioita. Tämä voi hidastaa talouden joustavuutta ja kilpailukykyä.
Tehokkuuden heikkeneminen: Julkisen sektorin laajeneminen voi johtaa päätöksenteon hidastumiseen ja heikentää julkisten investointien tehokkuutta. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti kilpailukykyyn, erityisesti nopeasti muuttuvilla aloilla, kuten teknologiassa ja digitaalisessa taloudessa.
3. Talouskasvun ja innovaatioiden rajoittaminen:
Kannustimien heikentyminen: Vasemmistolaisen politiikan painottaminen tulojen tasaamiseen ja sosiaalisiin turvaverkkoihin saattaa heikentää yksilöiden ja yritysten kannustimia innovoida ja ottaa riskejä. Tämä voi vähentää yrittäjyyttä ja innovaatioiden syntyä, mikä on tärkeää kilpailukyvylle erityisesti globaalissa taloudessa.
Kasvun hidastuminen: Talouskasvun heikentyminen voi johtua myös siitä, että yksityinen sektori kohtaa enemmän sääntelyä ja korkeampia kustannuksia, mikä rajoittaa sen kykyä laajentaa toimintaansa ja kilpailla kansainvälisesti.
4. Riippuvuus julkisista investoinneista:
Kestävyys pitkällä aikavälillä: Vasemmistolainen malli, joka perustuu suuriin julkisiin investointeihin ja sosiaalisiin menoihin, voi olla vaikeasti ylläpidettävissä ilman vahvaa ja jatkuvaa talouskasvua. Mikäli talouskasvu hidastuu tai verotulojen kasvu tyrehtyy, julkisen talouden kestävyyttä voi olla vaikea ylläpitää, mikä voi johtaa velkaantumiseen ja talouden epävakauteen.
Yksityisen sektorin syrjäytyminen: Laajamittaiset julkiset investoinnit voivat myös syrjäyttää yksityisiä investointeja, jolloin talous tulee yhä riippuvaisemmaksi julkisista menoista. Tämä voi heikentää talouden monipuolisuutta ja joustavuutta.
5. Kilpailukyvyn kansainvälinen vertailu:
Kansainvälinen kilpailu: Maailmanlaajuisessa taloudessa kilpailukyky määräytyy osittain suhteessa muihin maihin. Jos Suomi ottaa käyttöön politiikkoja, jotka heikentävät yritysten toimintamahdollisuuksia verrattuna muihin maihin, se voi menettää investointeja ja osaavaa työvoimaa kilpailijoille, joilla on edullisemmat olosuhteet yrityksille.
Yhteenveto:
Vaikka vasemmistolainen lähestymistapa kilpailukyvyn parantamiseen pyrkii sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja taloudelliseen tasa-arvoon, se voi kohdata useita haasteita, kuten korkeiden verojen ja julkisen sektorin laajentumisen vaikutukset yritysten kilpailukykyyn, innovaatiokannustimiin ja talouskasvuun. Lisäksi riippuvuus julkisista investoinneista voi olla pitkäaikainen riski talouden kestävyydelle. Nämä tekijät voivat rajoittaa Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa, jos niitä ei käsitellä tehokkaasti.”
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi on hillittömän maahanmuuton raunioittama maa.
Haaveiltiin harmonisesta monikulttuurisesta lintukodosta, mutta haaveeksi jäi. Saatiin runsaasti monikulttuurista väkivaltarikollisuutta.
Suomi apinoi perässä itsensä monikulttuuriseksi rauniovaltioksi.
Ilmoita asiaton viesti
No, enpä tiedä, veljeni on asunut siellä yli 30 vuotta, nykyisin Malmössa eläkkeellä olevana poikamiehenä voisi muuttaa takaisin Suomeen, mutta sanoi viihtyvänsä Ruotsissa juuri tuon parjatun monikulttuurisuuden vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöhöpö…tai kerro nyt ainakin, että mikä siinä monikulttuurisuudessa veljeä viehättää…? Hyvät kebabit ei riitä vastaukseksi…
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin talous on vahvalla historiallisella pohjalla.
Muiden maahamuutto on hyvä työllisyyden perusta.
Suomi on sairaita ja harmaita ihmisiä täynnä vrt muut:
https://yle.fi/a/74-20033234?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Ilmoita asiaton viesti
Kommentti Arto Granlundille. Sama kokemus minulla, serkkuni viihtyi mainiosti Malmössä juuri monikulttuurisuuden ansiosta, kavereita oli kaikista väestö- ja uskontoryhmistä.
Kävin hänen luonaan itsekin, ja totesin saman, vähän kävi jopa kateeksi. Huomasin, että täällä on annettu täysin väärä kuva. Kaupunki on toki iso ja vieressä Köpis sillan takana. Onhan siellä toki jengejä ja rikollisuutta, mutta kaduilla tuntui olevan letkeä turvallinen meininki.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunnan kehittäminen kokonaisvaltaisesti on Suomessa heikommalla ”tolalla” mitä Ruotsissa.
Liikennejärjestelmäämme, minkä varassa toimii sekä Sote että ulkomaankauppamme -maamme hyvinvoinnin perustat, on siirretty poliittisin päätöksin , raide ja rekka liikenteen eduista hyötyvien piirien-temmellyskentäksi, ilman että olisimme ottaneet EU direktiivit ja EU liikennestrategiat päätöksenteossa huomioon Ruotsin tavoin.
Tässä samoin Copilotin vastaus liikennejärjestelmämme eroista ja vaikutuksista. lähtökohtana maamme liikenteen ulkoisten kulujen suuruus noin7,6 miljardia vuodessa8´(josta 96% maantieliikenteen osuus ; maantieliikenne noin 50% raskas liikenne) + investointikulut noin 2,6 miljardia euroa vuodessa. viitteet: Eurostatin tilastot ja uuden suomen blogi https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/suomen-liikennepolitiikka-eu-jasenyyden-valossa-meriliikenteesta-sisavesiin/
Suomen Rekka liikenteen haasteet ja Ruotsin kilpailuetu
Suomen rekka-liikenteen kehittämisen ja EU:n liikennestrategian mukaisesti raiteille ja vesille siirtymättömyyden taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat monitahoiset. Jos Suomi jatkaa nykyistä linjaansa, se voi kohdata useita haasteita:
Kustannustehokkuus:
Rekka-liikenteen suuremmat volyymit voivat johtaa korkeampiin kuljetuskustannuksiin verrattuna raide- ja vesiliikenteeseen, mikä voi heikentää Suomen kilpailukykyä1.
Ympäristövaikutukset:
Rekka-liikenne tuottaa enemmän päästöjä kuin raide- tai vesiliikenne. Tämä voi hidastaa Suomen tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtyä kohti kestävämpää liikennejärjestelmää2.
Infrastruktuurin rasitus:
Suuret rekkavolyymit voivat rasittaa teiden infrastruktuuria, mikä voi johtaa lisääntyneisiin korjaus- ja ylläpitokustannuksiin1.
Liikenneturvallisuus:
Tieliikenteen onnettomuusriski voi kasvaa, kun raskaan liikenteen määrä teillä lisääntyy1.
Ruotsin saama kilpailuetu Suomeen verrattuna voi ilmetä seuraavasti:
Alhaisemmat kuljetuskustannukset:
Raide- ja vesiliikenteen suosiminen voi alentaa kuljetuskustannuksia, mikä tekee Ruotsin viennistä houkuttelevampaa1.
Ympäristöystävällisyys:
Siirtymällä pois raskaasta tieliikenteestä Ruotsi voi edistää vihreämpää imagoa ja vastata paremmin kansainvälisten markkinoiden ympäristövaatimuksiin2.
Tehokkaampi infrastruktuuri:
Sisävesiliikenteen ja raideliikenteen kehittäminen voi johtaa tehokkaampaan ja kestävämpään infrastruktuuriin pitkällä aikavälillä1.
On tärkeää, että Suomi arvioi näitä seikkoja ja harkitsee toimenpiteitä liikennejärjestelmänsä kehittämiseksi EU:n liikennestrategian suuntaan, jotta se voi pysyä kilpailukykyisenä ja saavuttaa ympäristötavoitteensa.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa taitaa terveydenhoito mennä Landstingetin ( Maakäräjät) kautta. Ei siis ole valtion budjetissa mukana.
Sillä on myös verotusoikeus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_alueet
Ilmoita asiaton viesti
”Varje förslösad skattekrona är en stöld från folket.”
Gustav Möller, socialminister (s), 1932-1951
Ilmoita asiaton viesti
Tartis ruveta toihin mutten mä viitti,olen puoliks slaavi,näitä volgan jälkeläisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtä asiaa, joka kyllä tulee esiin tämän blogin kommenttiketjussa, on painotettava: Ruotsissa allokoidaan julkisista menoista suurempi osa aluehallinnon menoiksi kuin Suomessa, jossa samanlaiset menot ovat valtion budjetissa.
Ilmoita asiaton viesti