Tietoisuus vs materialistinen determinismi

Uskonnot ovat väistymässä, mutta mitä on tullut tilalle?

Väitän, että vallitseva, neutraalina pidetty maailmankuva on vielä nykyäänkin ateistissävytteinen materialistinen determinismi. Sitä edustaa neurotieteellinen lähestymistapa, jossa vaikkapa aivojen ja aivotilojen on tulkittu tuottavan erilaisia tunnetiloja.

Mutta mikä on tosiasiallinen syy esimerkiksi myötätunnon heräämiseen? Aivot eivät tuota kyseistä tunnetta, vaan ne seuraavat mielenliikkeitä, tahtoa. Tunteet tapahtuvat aivoissa, mutta aivot eivät varsinaisesti aiheuta niitä. Osa toiminnoista on tietenkin refleksiivisiä, automaattisia – mutta useimmat aivojen koodaamat toiminnot ovat seurausta tunteista. Kuitenkin länsimaissa on yleisesti melko yksituumaisesti allekirjoitettu näkemys siitä, että aineellinen todellisuus on ensisijainen.

Jumala on kuollut. Todellisuus on redusoitu kvarkkeihin ja atomeihin. Tätä näkemystä fenomenologi Edmund Husserl kuitenkin nimitti ”naiiviksi realismiksi” jo 1930-luvulla. Kuten fyysikko Freeman Dyson asian ilmaisee: ”Vaikuttaa siltä, että mieli, joka ilmenee kykynä tehdä valintoja, on jossakin määrin synnynnäinen jokaisessa elektronissa.” (Maailmankatsomusten taistelu, Deepak Chopra & Leonard Mlodinow)

Determinismi on kuitenkin johtanut ihmiset näkemään maailman korostuneesti luonnonlakien valossa. Mekanismia edustaa todellisuuden hahmottaminen edelleenkin klassisen fysiikan termein, vaikka esimerkiksi kvanttimekaniikka on oleellisesti muuttanut käsitystä hiukkasten toiminnasta.

Taustalla on darwinismi, joka on vahvistanut reduktionistista käsitystä siitä, että todellisuuden perusta on palautettavissa niin sanottuihin koviin luonnontieteisiin ja evoluutiobiologiaan. Tästä katsantokannasta on syntynyt uskontoon vertautuva maailmankatsomus, joka ei leimaa kantajaansa  – toisin kuin henkisyys, jolle on helppoa ja luvallista naureskella sen epärationaalisina pidettyjen ominaisuuksien takia.

Fyysisestä maailmankuvasta luopuminen on kuitenkin ainut ehto mielekkään ja uskottavamman todellisuuskäsityksen saavuttamiselle. Charles Darwinin luoman evoluutioteorian tulkinta ”fysiikan sokeina voimina” ei yksinkertaisesti päde maailmassa, jossa ”aine on potentiaalisti tietoista” ja jossa vallitsee tietoisuus ja itseohjautuvuus. Tätä näkemystä on puolustanut filosofi Thomas Nagel, joka jatkaa: ”Olisi edistysaskel, jos sekulaari teoreettinen valtaeliitti ja sen hallitsema tämänhetkinen valistunut kulttuuri voisi vierottaa itsensä aukkojen darwinismista ja materialismista – -. Olen yrittänyt osoittaa, että tämä lähestymistapa on kykenemätön tuottamaan riittävää konstitutiivista tai historiallista selitystä universumistamme.” Thomas Nagel, Mieli ja kosmos.

Elämän ja tietoisuuden kehitys tarkoittaa Nagelille kosmoksen havahtumista itsetietietoisuuteen ja arvoille perustavaan itsensä ohjaamiseen.

”Tietoisuusguru” (koulutukseltaan sisätautilääkäri) Deepak Chopra kuvaa itseohjautuvuutta esimerkillä ”älykkäistä palautesilmukoista”: ”Laskettelua harjoitteleva kaatuilee usein ja huiskii käsillään. Toiminta ei ole kaoottista, vaikka se siltä näyttää. Jokainen virhe osallistuu aivojen sisäiseen palautesilmukkaan, ja aivot oppivat, vaihe vaiheelta, uuden taidon. Sattumanvaraiselta näyttävä toiminta palvelee tarkoitusta, mutta tarkoitusta ei voi nähdä sattumanvaraista toimintaa tarkkailemalla. – – Elävät olennot saavat identiteetin, joka löytää itsensä älykkäiden palautesilmukoiden kautta.  Hevoset oppivat olemaan parempia hevosia, käärmeet parempia käärmeitä. Jokainen on erityinen ja ainutlaatuinen ominaisuuksien kokoelma. – – Palautesilmukat ovat yleispäteviä. Yksisoluiset eläimet käyttävät niitä, sillä kaikkein alkukantaisinkin olento syö, hengittää, jakautuu ja liikkuu.” mt.

Mikä on ratkaisu uskontojen jättämään arvotyhjiöön?

Darwinin luoma evoluutioteoria loi uskottavamman pohjan lajien synnylle ja luonnonvalinnalle kuin puhtaasti Raamatun luomisoppiin perustuva kertomus. Mutta kuten on päivitettävä luonnontieteiden arvopohjaa, voi käsitys Jumalastakin muuttua. Henkisyys ja tiede eivät oikein tulkittuna asetu vastakohdikseen, mutta käsitys aineen ensisijaisuudesta on kahlinnut arvopohjaa kyllin pitkään.

”Asian ytimessä on siirtyminen ulkoisesta Jumalasta kohti sisäisesti koettua Jumalaa, siirtyminen uskonnosta henkisyyteen.” Deepak Chopra, mt.

 

+6
kirsikallio
Helsinki

kirjoittaja-valokuvaaja (FM)

Kirsik13@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu