Yhden totuuden koronarokotepolitiikkaa

Olen haastatellut muutama päivä sitten THL:n ylilääkäri sekä kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevää

infektiotautien torjunnasta ja rokotuksista vastaavaa Hanna Nohynekiä sähköpostitse. Haastattelu on esillä kokonaisuudessaan. Olen jäljempänä kommentoinut ja täydentänyt tietoja Fimean sivuilta sekä Helsingin Uutisten haastatteluista.

Tekevälle sattuu. Poistan samalla myös edellisen blogitekstini ”Selittelyn makua”, jossa myös käsittelin koronarokotehaittoja, virheelliset väittämät koronarokotteiden ja 5G:n yhteydestä. Pidän kuitenkin edelleen todennäköisenä, että jonkinasteinen yhteys on. Tutkimustietoa ei kuitenkaan ole riittävästi tämän väitteen todistamiseksi.

THL:N YLILÄÄKÄRI, ROKOTETUTKIJA HANNA NOHYNEKIN HAASTATTELU

 

  1. a) KK: Fimean sivujen perusteella näyttää siltä, ettei valtaosaa häiriöistä tyttöjen ja naisten kuukautisskierrossa ole laskettu mukaan rokotehaittoihin. Kuinka on voitu tulkita, ettei koronarokotteilla ole ollut osuutta? Miten ja ketkä ovat tulleet edellä mainittuun tulokseen?

 

HN: Lääkeviranomaiset edelleen selvittävät havaittuja häiriöitä. Syy-yhteyttä ei vielä ole voitu poissulkea, mutta ei myöskään vahvistaa. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Fimealta, joka vastaa rokotehaittojen seurannasta Suomessa.

 

  1. b) KK: Fimeasta on ilmoitettu, että häiriöt kuukautiskierrossa ovat niin tavallisia, ettei niistä kannata ilmoittaa. Häiriöt eivät myöskään kuuluu vakaviin koronahaittoihin, lukuun ottamatta 21 ilmoitusta, joten niiden tarkempaa tutkimustakin on lykätty. Kuinka voidaan varmistua siitä, etteivät koronarokotteet vaikuta esimerkiksi nuorten, arviolta 17 – 20-vuotiaitten naisten kuukautiskiertoon pysyvästi?

 

HN: Ymmärtääkseni kuukautishäiriöt ovat olleet ohimeneviä. Toistaiseksi ei voida täysin poissulkea että joidenkin rokotettujen kohdalla häiriöt voisivat kestää pidempäänkin. Tarkempia tietoja saat Fimeasta tai EMAlta.

 

  1. KK: Kun rokotehaitat pyritään tutkimaan kiireellisyysjärjestyksessä haittailmoituksen vakavuuden mukaan, niin eikö tästä seuraa se, ettei tosiasiallista tietoa koronarokotteiden haitoista ole edes tiedossa? Ymmärtääkseni lääketieteellinen arvio etenee hitaasti.

 

HN: Haittailmoitusten valossa ei voida päätellä kaikkea rokotehaitoista. On käytettävä useita erilaisia menetelmiä, mukaan lukien rekisteripohjainen tutkimus, jonka avulla päästään usein myös paremmin syy-seuraussuhteen jäljille harvinaisten haittojen ollessa kyseessä.

 

  1. KK: Fimean sivuilla kerrotaan, että ilmoitetut haitat ja koronarokotusten yhteydessä raportoidut kuolemat tutkitaan. Kuinka nämä tutkimukset etenevät?

 

HN: Kuolintapauksista täytyy perehtyä tapaushistoriaan, pelkästään kuolin diagnoosi ei riitä, sillä se saattaa olla puutteellinen, kuten esimerkiksi valtaosassa influenssaan liittyvissä kuolemantapauksissa, joissa diagnoosi yleensä asetetaan peruskuolinsyyn mukaisesti, ei välittömän kuolinsyyn.

 

  1. KK: Eikö ilmoitettujen vakavien rokotehaittaepäilyjen kohtuullisen suuri määrä – 2001 ilmoitettua haittaa 10.8. mennessä – olisi pitänyt ilmoittaa hieman näkyvämmin? Ketkä ja missä ja miten suorittavat tämän lääketieteellisen tutkimuksen?

HN: Fimea on koronarokottamisen alusta lähtien hyvin läpinäkyvästi raportoinut haitoista omilla www sivuillaan. Lääketieteellistä arviota tehdään Fimeassa ja tarkempaa epidemiologista tutkimusta THLssa, meillä valtaosin rekisteripohjaisena tutkimuksena

 

Tieto ei ole läpinäkyvää

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) sivuja lukiessaan, ei voi tulla samaan johtopäätökseen tiedon avoimuudesta. Kuinka ihmeessä heinäkuun loppuun mennessä raportoidusta 91 kuolemantapauksesta (10.8. mennessä ilmoituksia on tullut 105) vain 1 olisi varmasti koronarokotteesta johtuva? Kuinka kolmasosa ilmoituksista on voitu sulkea pois? Vaikka koronarokotehaittoja onkin somessa varmasti liioiteltu, pitäisi poissulkemisen kriteerit näyttää selvemmin. Nythän rokotetta suositellaan riskiryhmille, joihin kuuluvat myös niin sanotut monisairaat. Totuus vaikuttaa olevan se, että osa riskiryhmäläisistä voi kuolla myös rokotteeseen. Vaikka voi olla pienempi paha ottaa riski kuin olla tartuttajana esimerkiksi hoivakodissa, pitäisi riski kuolemasta silti mainita. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4241499

”Kuolintapauksista täytyy perehtyä tapaushistoriaan, pelkästään kuolin diagnoosi ei riitä, sillä se saattaa olla puutteellinen, kuten esimerkiksi valtaosassa influenssaan liittyvissä kuolemantapauksissa, joissa diagnoosi yleensä asetetaan peruskuolinsyyn mukaisesti, ei välittömän kuolinsyyn.”

Kuinka koronakuolemat on sitten diagnosoitu? Tilastoidaanko myös monisairaitten kuolinsyyksi korona, vaikka se voisi olla monisairaitten kohdalla myös jokin muu? Ovatko tilastot koronarokotekuolemista ja koronakuolemista keskenään tilastollisesti yhteismitallisia?

Naisten kuukautishäiriöt

Tietoja ja käyttäjien kokemuksia kuukautishäiriöistä pitäisi kerätä niin kauan, että asia on huolellisesti tutkittu. Fimean suosituksen vuoksi esimerkiksi teinitytöt eivät ilmoita kuukautishäiriöistään, jotka voivat kuulua murrosikään – mutta yhtä hyvin myös koronarokotteeseen, jolloin yhteyttä mahdolliseen hedelmättömyyteen ei ole voitu sulkea pois.

”Toistaiseksi ei voida täysin poissulkea että joidenkin rokotettujen kohdalla häiriöt voisivat kestää pidempäänkin.”

EMAn ihmislääkekomitea (CHMP) arvioi, ovatko hyödyt suuremmat kuin riskit. Kun nyt kuitenkaan laajempaa otantaa ei tehdä, emme saa koskaan luotettavaa tilastotietoa haitan yleisyydestä. Ymmärrettävästi näistä oireista ei myöskään avauduta julkisuudessa yhtä herkästi kuin vaikkapa punoituksesta pistoskohdan ympärillä. https://www.ema.europa.eu/en/committees/committee-medicinal-products-human-use-chmp

”Koronarokotteesta tehdään haittailmoituksia jopa tavallisimmista haitoista, jotka on lueteltu jo valmisteen tiedoissa. Tällaisia ilmoituksia ei tarvitsisi tehdä, koska ne ovat jo tiedossa.”

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4241500

”Uusien, aiemmin tuntemattomien haittojen tunnistaminen on haittailmoitusten idea, ei kaikkien mahdollisten haittatapausten tilastointi.” https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4241500

Eikö vain ehdollisen myyntiluvan saaneet koronarokotteet pitäisi tutkia hieman perusteellisemmin?

Asiakaslähtöistä?

FIMEA: Haittavaikutusilmoitusjärjestelmän ensisijainen tarkoitus on havaita aiemmin tunnistamattomia harvinaisia haittavaikutuksia. Siksi toivotaan ilmoitettavan erityisesti haittavaikutuksista, joita ei ole mainittu lääkevalmisteen pakkausselosteessa. https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/kooste-koronarokotteiden-haittavaikutusilmoituksista

Fimea ei ilmoita erikseen haittavaikutusilmoituksen vastaanottamisesta eikä kommentoi ilmoitusta, ellei ole tarvetta pyytää lisäselvityksiä.

Fimea valvoo ja kehittää lääkealaa väestötasolla, eikä ota kantaa yksittäisen potilaan hoitoon. Haittavaikutusilmoituksen tekeminen ei korvaa mahdollista hoidon tarpeen ja lääkityksen arviointia, vaan siihen liittyvät kysymykset tulee selvittää oman hoitavan tahon kanssa. Fimea ei myöskään anna neuvontaa rokottamisen ongelmatilanteissa tai jatkorokottamispäätöksiin liittyen. https://www.fimea.fi/vaestolle/laakkeiden_turvallisuus/haittavaikutusilmoituksen-tekeminen

Kuinka paljon on haittoja, joita ei ole ilmoitettu? Selviytyvätkö vanhukset sähköisestä ilmoituslomakkeesta tai jaksaako odottaa paperisen ilmoituslomakkeen saapumista? Jaksaako omainen (tai mahdollisesti kiireinen terveydenhuollon henkilökunta) ryhtyä ilmoittamaan, jos vanhus kuolee tai heikentyy siinä määrin, että työtä riittää muutenkin?

Osta sika säkissä

Koska rokotteenottajien kokemuksia ei kartoiteta kattavasti, jää nähtäväksi, kuinka nykyiset koronarokotteet meihin oikein vaikuttavat.

HUS:n diagnostiikkajohtaja on nimittänyt rokotevastaisia henkilöitä ”antivaksereiksi”, joita täytyy ”sietää”.  https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4255131

Entäs sitten me, jotka haluaisimme sensuroimatonta, avointa tietoa rokotehaitoista ja piilevistä riskeistä ennen rokotteen ottamista? Olemmeko mekin ”epäjärjestyksen levittäjiä”?

Ruotsissa on raportoitu suunnilleen 14 000 koronakuolemaa. Tuo määrä voi ajan saatossa vaikuttaa vähäisemmältä, jos nykyisten koronarokotteiden piilevät haitat kasvavat tämänhetkisistä käsityksistä. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4255131

+7
kirsikallio
Helsinki

kirjoittaja-valokuvaaja (FM)

Kirsik13@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu