2 esimerkkiä siitä, miten meille puhutaan hallituksen ja aso-yhtiöiden taholta ihan toista, kuin mitä taustalla tapahtuu..

 

 

  1. Esimerkkinä: Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian laatimisesta säädetään uudessa, 1.6.2023 voimaan astuvassa luonnonsuojelulaissa:

”Ympäristöministeriö laatii kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja strategian toimeenpanevan toimintaohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten tahojen kanssa. Luonnon monimuotoisuusstrategiassa asetetaan valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja tilan parantamiseksi.” (luonnonsuojelulaki 9/2023, 13 §). – –

  • Toimintaohjelmakauden lähestyessä loppuaan ympäristöministeriö antoi SYKEn ja Luken tutkijoista koostuneelle tutkijaryhmälle toimeksi toimintaohjelman toteutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin. Arviointi suoritettiin vuosien 2019 ja 2020 aikana. Tutkijaryhmä arvioi, että toimintaohjelman teemoista olivat vuoden 2019 alussa parhaiten toteutuneet viestintään ja koulutukseen, kansainvälisiin asioihin ja seurantaan sekä elinympäristöistä metsiin ja Itämereen liittyvät toimenpiteet. Näiden teemojen toimenpiteistä suurimman osan arvioitiin joko valmistuneen tai muuttuneen vakiintuneeksi toiminnaksi. Kirimisvaraa arvioitiin vuoden 2019 alussa olevan useissa toimenpiteissä, joiden tavoitteet ovat laaja-alaisia ja jotka vaikuttavat useiden toimijoiden toimintaan. Toimenpiteiden toteutunut vaikutus arvioitiin pääosin pieneksi: kahdella kolmasosalla toimenpiteistä on ollut toistaiseksi vain vähän positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kehitykseen. Yli puolta toimenpiteistä on seurattu ainakin osittain, joskaan kaikkia niistä ei seurata varsinaisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osa toimenpiteistä on muotoiltu siten, että niitä ei pystytä seuraamaan, ja yli neljäsosaa toimenpiteistä ei ole seurattu lainkaan.

 

  • Tuoreimpien lajien ja luontotyyppien punaisten kirjojen perusteella tiedämme, että Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on edelleen heikkenevä – uhanalaisten lajien määrällä mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Metsät ovat Suomen laajin elinympäristötyyppi, ja lajeistamme yli 40 % elää metsissä. Vuonna 2019 julkaistussa lajien Punaisessa kirjassa uhanalaisiksi arvioitujen metsälajien määrä oli selvästi suurin, lähes kolmasosa kaikista uhanalaisista lajeista. Maatalouden muutosten seurauksena uhanalaisten perinneympäristöjen lajien osuus kaikista uhanalaisista lajeista oli myös huomattava, lähes neljännes. Vuonna 2018 julkaistun luontotyyppien punaisen kirjan mukaan uhanalaisten luontotyyppien osuus oli niin ikään suurin perinneympäristöissä ja metsissä.  Uhanalaistumiskehitys on ollut nopeinta tuntureilla, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksen näkyvät selvimmin. Vesistöissä tilanne on heikoin rannikolla, virtavesissä ja pienvesissä. Eniten uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä on maan eteläosissa, missä lajimäärä ja maankäytön paineet ovat suurimmat.

Lähde

Ks. myös Luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen Suomessa

Asiantuntijapaneelin näkemykset
Koonneet Leila Suvantola ja Emma Terämä

  • Kysely toteutettiin avoimin kysymyksin. Näillä kartoitettiin muun muassa luonnonarvojen kansallisten markkinoiden kysyntää, reunaehtoja ja valtion roolia markkinoiden edistämisessä. Paneeli toimi nimettömästi eikä yksittäisen vastaajan henkilöllisyys tullut muiden panelistien tai analysoijien tietoon.

Huomioitani saaduista tuloksista:

  • paneeliin kutsuttiin vain 70 osallistujaa, joista vain 34 vastasi; mitkä olivat valintakriteerit?

 

  • oliko Delfoi-menetelmä sovelias tässä tutkimuksessa, joka koostui 22 tutkijasta, joista vain 9 vastasi; 14 elinkeinoelämän järjestöstä, joista vain 7 vastasi; 8 ympäristöjärjestöstä, joista vain 5 vastasi; 5 hallinnosta, joista kaikki 5 vastasivat; 17 yrityksestä/toiminnanharjoittajasta,  joista vain 7 vastasi; 4 kunnasta, joista vain 1 vastasi

 

  • miten asiassa kuultiin yksittäisiä kansalaisia?.. Milloin asiassa tullaan kuulemaan myös ihan tavallisia yksittäisiä oman asuinalueensa puolesta puhuvia ja toimivia kansalaisia, alueiden pk- ja mikroyrittäjiä, asukas- ym. yhdistyksiä ja yhdistyksiä, jotka toimivat luonnon, rakennus- ja kulttuuriperinteen ja rakennusperinnön suojelun edistämiseksi omilla toiminta-alueillaan?

Lähde

Tulee vaan mieleen

 

  • Ks. 11 kohdan listauksesta erityisesti kohdat 4. ja 8., joissa kerrotaan, mihin aso-asukkailta perittyjä käyttövastikkeita on ehkä käytetty; ja mihin niitä on tarkoitus käyttää, ja tehty näin ilman, että aso-asukkailta on aso-asuntojen ostosopimuksilla kysytty suostumusta käyttövastikkeiden keräykseen mahdollisia perusparannuksia ym. aso-yhtiöiden omaa rahoitustaan ja varautumistaan varten.

 

  • Onko Sinun aso-ostosopimuksellasi aso-käyttövastikkeista – ja niiden mahdollisesta keräämisestä muihin kuin oman aso-talon ”juokseviin” ja  todennettavissa oleviin käyttökustannuksiin – selvästi kerrottuna, mihin Sinä niitä annat luvan omalta kohdaltasi käyttää?

 

  • Oletko aso-asukkaana antanut omalle aso-yhtiöllesi omien maksamiesi aso-käyttövastikkeiden kautta – ja niiden ”päälle” – luvan kerätä esim. ylimääräistä peruskorjaus- tai remonttirahastoa tulevaisuuteen?

 

  • Onko tällainen aso-käyttövastikkeiden kautta tapahtuva rahastointiasia tuotu Sinulle selvästi aso-asunnon myyntitilanteessa ja aso-sopimusehdoissa tiedoksi ennen kuin olet päättänyt kaupan?

Lähde

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu