2 esimerkkiä siitä, miten meille puhutaan hallituksen ja aso-yhtiöiden taholta ihan toista, kuin mitä taustalla tapahtuu..
—
”Ympäristöministeriö laatii kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja strategian toimeenpanevan toimintaohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten tahojen kanssa. Luonnon monimuotoisuusstrategiassa asetetaan valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja tilan parantamiseksi.” (luonnonsuojelulaki 9/2023, 13 §). – –
—
- Toimintaohjelmakauden lähestyessä loppuaan ympäristöministeriö antoi SYKEn ja Luken tutkijoista koostuneelle tutkijaryhmälle toimeksi toimintaohjelman toteutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin. Arviointi suoritettiin vuosien 2019 ja 2020 aikana. Tutkijaryhmä arvioi, että toimintaohjelman teemoista olivat vuoden 2019 alussa parhaiten toteutuneet viestintään ja koulutukseen, kansainvälisiin asioihin ja seurantaan sekä elinympäristöistä metsiin ja Itämereen liittyvät toimenpiteet. Näiden teemojen toimenpiteistä suurimman osan arvioitiin joko valmistuneen tai muuttuneen vakiintuneeksi toiminnaksi. Kirimisvaraa arvioitiin vuoden 2019 alussa olevan useissa toimenpiteissä, joiden tavoitteet ovat laaja-alaisia ja jotka vaikuttavat useiden toimijoiden toimintaan. Toimenpiteiden toteutunut vaikutus arvioitiin pääosin pieneksi: kahdella kolmasosalla toimenpiteistä on ollut toistaiseksi vain vähän positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kehitykseen. Yli puolta toimenpiteistä on seurattu ainakin osittain, joskaan kaikkia niistä ei seurata varsinaisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osa toimenpiteistä on muotoiltu siten, että niitä ei pystytä seuraamaan, ja yli neljäsosaa toimenpiteistä ei ole seurattu lainkaan.
- Tuoreimpien lajien ja luontotyyppien punaisten kirjojen perusteella tiedämme, että Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on edelleen heikkenevä – uhanalaisten lajien määrällä mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Metsät ovat Suomen laajin elinympäristötyyppi, ja lajeistamme yli 40 % elää metsissä. Vuonna 2019 julkaistussa lajien Punaisessa kirjassa uhanalaisiksi arvioitujen metsälajien määrä oli selvästi suurin, lähes kolmasosa kaikista uhanalaisista lajeista. Maatalouden muutosten seurauksena uhanalaisten perinneympäristöjen lajien osuus kaikista uhanalaisista lajeista oli myös huomattava, lähes neljännes. Vuonna 2018 julkaistun luontotyyppien punaisen kirjan mukaan uhanalaisten luontotyyppien osuus oli niin ikään suurin perinneympäristöissä ja metsissä. Uhanalaistumiskehitys on ollut nopeinta tuntureilla, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksen näkyvät selvimmin. Vesistöissä tilanne on heikoin rannikolla, virtavesissä ja pienvesissä. Eniten uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä on maan eteläosissa, missä lajimäärä ja maankäytön paineet ovat suurimmat.
—
Ks. myös Luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen Suomessa
Asiantuntijapaneelin näkemykset
Koonneet Leila Suvantola ja Emma Terämä
—
- Kysely toteutettiin avoimin kysymyksin. Näillä kartoitettiin muun muassa luonnonarvojen kansallisten markkinoiden kysyntää, reunaehtoja ja valtion roolia markkinoiden edistämisessä. Paneeli toimi nimettömästi eikä yksittäisen vastaajan henkilöllisyys tullut muiden panelistien tai analysoijien tietoon.
—
Huomioitani saaduista tuloksista:
- paneeliin kutsuttiin vain 70 osallistujaa, joista vain 34 vastasi; mitkä olivat valintakriteerit?
- oliko Delfoi-menetelmä sovelias tässä tutkimuksessa, joka koostui 22 tutkijasta, joista vain 9 vastasi; 14 elinkeinoelämän järjestöstä, joista vain 7 vastasi; 8 ympäristöjärjestöstä, joista vain 5 vastasi; 5 hallinnosta, joista kaikki 5 vastasivat; 17 yrityksestä/toiminnanharjoittajasta, joista vain 7 vastasi; 4 kunnasta, joista vain 1 vastasi
- miten asiassa kuultiin yksittäisiä kansalaisia?.. Milloin asiassa tullaan kuulemaan myös ihan tavallisia yksittäisiä oman asuinalueensa puolesta puhuvia ja toimivia kansalaisia, alueiden pk- ja mikroyrittäjiä, asukas- ym. yhdistyksiä ja yhdistyksiä, jotka toimivat luonnon, rakennus- ja kulttuuriperinteen ja rakennusperinnön suojelun edistämiseksi omilla toiminta-alueillaan?
—
- 2. Esimerkkinä TA-Asuntojen 11 kohdan listaus
- Ks. 11 kohdan listauksesta erityisesti kohdat 4. ja 8., joissa kerrotaan, mihin aso-asukkailta perittyjä käyttövastikkeita on ehkä käytetty; ja mihin niitä on tarkoitus käyttää, ja tehty näin ilman, että aso-asukkailta on aso-asuntojen ostosopimuksilla kysytty suostumusta käyttövastikkeiden keräykseen mahdollisia perusparannuksia ym. aso-yhtiöiden omaa rahoitustaan ja varautumistaan varten.
- Onko Sinun aso-ostosopimuksellasi aso-käyttövastikkeista – ja niiden mahdollisesta keräämisestä muihin kuin oman aso-talon ”juokseviin” ja todennettavissa oleviin käyttökustannuksiin – selvästi kerrottuna, mihin Sinä niitä annat luvan omalta kohdaltasi käyttää?
- Oletko aso-asukkaana antanut omalle aso-yhtiöllesi omien maksamiesi aso-käyttövastikkeiden kautta – ja niiden ”päälle” – luvan kerätä esim. ylimääräistä peruskorjaus- tai remonttirahastoa tulevaisuuteen?
- Onko tällainen aso-käyttövastikkeiden kautta tapahtuva rahastointiasia tuotu Sinulle selvästi aso-asunnon myyntitilanteessa ja aso-sopimusehdoissa tiedoksi ennen kuin olet päättänyt kaupan?
—
”Punaisen kirjan verkkopalvelu
Punaisen kirjan verkkopalvelussa esitellään Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia. Tarkastelluista 22 418 lajista 2 667 eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi.
Punainen kirja 2019 on Suomessa järjestyksessään kolmas lajien uhanalaisuusarviointi, joka noudattaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita. Lajien uhanalaisuutta arvioi ympäristöministeriön asettaman ohjausryhmän johdolla 180 lajiasiantuntijaa. Lue lisää arvioinnin toteutuksesta Suomessa” [alla]
https://punainenkirja.laji.fi/about/r-27
Lähde:
https://punainenkirja.laji.fi/
Ilmoita asiaton viesti
—
[TA-ASUNTOJEN] KÄYTTÖVASTIKKEIDEN JA KÄYTTÖKORVAUSTEN MUUTOKSET VUODELLE 2024 (31.10.2023)
YHTEENVETO
– – ”Tavoitteenamme on, että kumulatiivista korjausvelkaa ei syntyisi ja suurempiin ns. jaksottaisiin korjauksiin varauduttaisiin hyvän kiinteistöpidon edellyttämällä tavalla l a i n s a l l i m i s s a r a j o i s s a. (tekstin korostus oma)
Korjaustoiminnan mitoituksessa tulevina vuosina huomioidaan kuitenkin se, että käyttövastikekehityksen tulisi pysyä mahdollisimman tasaisena ilman suuria kertamuutoksia.
TA-Asumisoikeus Oy:n talous on heikentynyt nousseiden korkojen johdosta, mutta siitä huolimatta yhtiön talous edelleen vakaalla tasolla ja tulevaisuuden näkymät ovat edelleen kohtuullisen hyvät”.
https://ta.fi/pdf/ta-asumisoikeus-oy-kayttovastikkeiden-ja-kayttokorvausten-muutokset-vuodelle-2024/
Ilmoita asiaton viesti
—
7.5.2021/393
Laki asumisoikeusasunnoista
35 §
Valtion tukemien asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden tasaus ja pinta-alojen jyvitys
Valtion tukemasta asumisoikeusasunnosta perittävää käyttövastiketta saadaan käyttää sekä sen asumisoikeustalon, jossa asunto sijaitsee, että saman omistajan muiden asumisoikeustalojen menojen kattamiseen (käyttövastikkeiden tasaus). Käyttövastikkeeseen sisältyviä asumisoikeustalon hoitomenoja, joihin asukas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, ei kuitenkaan saa tasata eri asumisoikeustalojen kesken. Käyttövastikkeita ei myöskään saa tasata vapaarahoitteisten ja valtion tukemien asumisoikeustalojen kesken.
Vesikustannuksia ei saa tasata eri asumisoikeusasuntojen kesken, jos näistä kustannuksista asumisoikeuden haltijalta perittävän korvauksen perusteena on luotettavasti mitattu todellinen kulutus.
Kohtuullisten käyttövastikkeiden saavuttamiseksi saadaan asumisoikeuskohteen huoneistojen käyttövastikkeiden perusteena olevat pinta-alat määrätä asumisoikeussopimuksissa huoneistokohtaisesti (jyvitys). Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi asumisoikeusyhteisön hakemuksesta asettamillaan ehdoilla hyväksyä, että käyttövastikkeen määräytymisperusteita muutetaan voimassa olevissa asumisoikeussopimuksissa, jos käyttövastikkeiden oikeudenmukainen jakautuminen asumisoikeuskohteessa taikka kohtuullisen ja oikeudenmukaisen käyttövastiketason saavuttaminen kaikissa asumisoikeuskohteen asunnoissa sitä edellyttää eikä jyvityksen muutos aiheuta käyttövastikkeiden kohtuuttomia korotuksia. Jyvityksen muutos on käsiteltävä asukashallinnossa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä käyttövastikkeiden tasauksen rajoittamisesta, muista käyttövastikkeiden tasauksessa ja jyvityksessä noudatettavista menettelytavoista ja jyvityksen muuttamisesta.” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210393
—
Huom. 11.9.2024 annettu KHO:2024:101-ennakkopäätös
– – ”(19) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että pysäköintivirhemaksu on hallinnollinen seuraamus. Sen maksuvelvollisuuden perusteista on säädettävä laissa täsmällisesti ja selkeästi. Täsmällisyyden ja selkeyden vaatimus huomioon ottaen suojatien paikka ei voi pysäköintivirheen toteamisen ja pysäköintivirhemaksun määräämisen kannalta vaihdella kulloistenkin sääolosuhteiden mukaan.” – –
—
Ovatko aso-käyttövastikkeetkin ja niiden perusteet em. ”hallinnollinen seuraamus” aso-asukkaille, joista tulisi tarkoin säätää l a i l l a? Silloin aso-yhtiöiden kulloinkin vallitsevat ”sääolosuhteet” eivät niitä mielivaltaisesti ja yksipuolisesti määrittelisi?..
perustuslain 80 §
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen
Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.
Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.
Ks. Lainsäätäjän opas:
– – ”Yleiset säännökset asetusten ja muiden oikeussääntöjen julkaisemisesta ja voimaantulosta annetaan lailla.” – –
https://lainkirjoittaja.finlex.fi/13-saadosten-lajit-ja-saadostaso/13-2/
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. merkittävä 25.10.2024 KHO:sta annettu ennakkopäätös syrjinnästä:
KHO:2024:114
Yhdenvertaisuuslaki – Oikeushenkilöiden välinen oikeussuhde – Syrjintä mielipiteen perusteella – Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta – Syrjintäolettama
– – ”Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välittömästä syrjinnästä mielipiteen perusteella.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1729665273343.html
—
Ilmoita asiaton viesti
—
Eikö aso-asukkaiden käyttövastikekkeiden tule samalla asuinalueella olla maksu- ja määräytymisperusteiltaan yhdenvertaiset keskenään? Mitä tästä sanoo laki; vai sanooko mitään?
Miten voi – jos voi – eri aso-yhtiöillä olla erilaiset lakiin perustuvat aso-käyttövastikkeiden määräytymisperusteet?
Jos koet tulleesi syrjityksi aso-asuntosi käyttövastikkeiden suuruudessa ja niiden korotusperusteissa verrattuna esim. muihin saman oman asuinalueesi aso-talojen aso-asunnoissa asuvien kanssa, niin huomaa, että 25.10.2024 annetussa KHO:2014:114-ennakkopäätöksessä todetaan kohdassa (51), että ”Yhdenvertaisuuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että jotta syrjintää koskeva hakemus voisi menestyä, olisi ensisijaisesti vireillepanijan esitettävä sellaista näyttöä tapahtumien kulusta ja muusta tosiseikastosta, jonka perusteella asiaa objektiivisesti arvioiden voidaan olettaa syrjinnän kieltoa rikotun. Pelkkä väite tai epäily syrjinnän kiellon rikkomisesta ei riittäisi olettaman syntymiseen. Täyttä näyttöä syrjinnästä ei kuitenkaan edellytettäisi, vaan riittävää olisi, että tuomioistuimelle tai muulle asiaa käsittelevälle toimivaltaiselle viranomaiselle syntyisi esille tulleiden seikkojen valossa perustellusti olettama syrjinnän kiellon vastaisesta menettelystä. Olettama syrjinnän kiellon rikkomisesta voisi perustua paitsi vireillepanijan, myös vastapuolen esille tuomiin seikkoihin taikka mahdolliseen muuhun asiaa käsiteltäessä saatuun selvitykseen (HE 19/2014 vp, s. 93).” – –
Ja samassa 25.10.2024 KHO:2024:114-ennakkopäätöksessä todetaan kohdassa (54), että ”Syrjintäolettaman kumoamiseksi – – on yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaisesti osoitettava, että syrjinnän kieltoa ei ole rikottu. [Jos] ”erilainen kohtelu ei ole perustunut [a s o-l a k i i n ja [j o s] kysymys ei ole yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentin luetelmakohdissa tarkoitetusta soveltamisalarajoituksista, asiassa on [s a a t a v a n ] selvityksen perusteella arvioitava, onko [tietyn aso-talon käyttövastikkeiden korotusperusteille] ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja tarvittaessa myös, ovatko keinot tavoitteen saavuttamiseksi olleet oikeasuhtaisia.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1729665273343.html
Ilmoita asiaton viesti
—
HE 19/2014 vp, s. 93:
– – ”Jos asiaa käsiteltäessä on esitetty riittävästi
sellaista selvitystä, jonka perusteella voidaan
olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa ri-
kotun, olisi vastapuolen osoitettava, että kiel-
toa ei ole rikottu. Vastapuolen olisi siten ole-
tuksen kumoamiseksi esimerkiksi selvitettä-
vä, että erilainen kohtelu on perustunut laissa
tarkoitetulla tavalla hyväksyttävään perustee-
seen taikka että vireillepanijan esittämä ver-
tailuaineisto ei tosiasiassa koske vertailukel-
poisia tilanteita. Välillisen syrjinnän tapauk-
sessa vastapuoli voisi niin ikään esittää selvi-
tystä siitä, että menettelylle on ollut ehdote-
tussa laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste.
Pykälän viimeisessä virkkeessä säädettäi-
siin, että ehdotettuja todistustaakkaa koske-
via säännöksiä ei sovelleta rikosasian käsitte-
lyssä. Ehdotus vastaa voimassa olevaa yh-
denvertaisuuslakia.
29 §. Voimaantulo. Ehdotetun lain voi-
maantulosta samoin kuin muiden tähän halli-
tuksen esitykseen sisältyvien lakien voimaan-
tulosta säädettäisiin erillisellä voimaan-
panolailla.” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_19+2014.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Ehdotetut säännökset uhkasakosta vastaisi-
vat vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälauta-
kunnasta annetun nykyisen lain 7 a §:ää, jon-
ka mukaan syrjintälautakunta voi asettaa uh-
kasakon selvityksenantovelvollisuuden nou-
dattamisen tehosteeksi. Nykyisen tasa-
arvolain 21 a §:n 1 momentin mukaan vain
valtuutettu voi asettaa uhkasakon, jonka tasa-
arvolautakunta voi tuomita maksettavaksi.
Ehdotetun momentin toiseksi viimeisessä
virkkeessä säädettäisiin poikkeuksesta, jonka
mukaan uhkasakkoa ei saisi asettaa henkilöl-
le, jota on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot
koskevat rikosepäilyn kohteena olevaa asiaa
eikä sille, jolla muutoin on lain mukaan oi-
keus tai velvollisuus kieltäytyä todistamasta
tai antamasta asiakirjaa. Säännös on tarpeen
yksittäisten henkilöiden itsekriminointisuojan
ja todistajan vaitiolo-oikeuden turvaamiseksi.
Käytännössä lautakunta ei voisi sakon uhalla
vaatia esimerkiksi elinkeinonharjoittajan pal-
veluksessa olevaa antamaan 2 momentissa
säädetyn selvityksen yhteydessä sellaista tie-
toa, josta hänellä on oikeus kieltäytyä todis-
tamasta.
Siitä, kenellä on oikeus kieltäytyä todista-
masta, säädetään oikeudenkäymiskaaressa.
Ehdotetun momentin viimeisessä virkkees-
sä on viittaussäännös, jonka mukaan uhkasa-
kon asettamisesta ja tuomitsemisesta makset-
tavaksi säädetään uhkasakkolaissa
(1113/1990).” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_19+2014.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
14.12.1990/1113
Uhkasakkolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901113
Ilmoita asiaton viesti
—
Otetaan pari tilannetta, jossa yksityinen Suomen kansalainen tulee syrjityksi
1) Potilas-. ja lääkevahinkopotilaana ts. vammaisena (huom. YK:n vammaisyleissopimus) esteellisen tai muita lain määrittelemien hallinto-, kunta-, ympäristö- ja oikeusviranomaisten menettelyvirheiden ja/tai ylipitkien muutoksenhaku- ja oikaisuvaatimuskäsittelyiden ”avulla”/kautta ja eri viranomais-, tuomioistuin- ja muutoksenhakulautakuntien päätöksillä em. vammainen ei saa itselleen Potilasvakuutuskeskuksesta lainkaan potilas- tai lääkevahinkokorvauksia; ja tulee siten 1) välittömästi ja 2) välillisesti syrjityksi omassa asiassaan, koska hänellä ei ole ollut eikä ole taloudellisia mahdollisuuksia palkata itselleen juristia vuosikymmeniä kestäviin muutoksenhakuihin eri tuomioistuimissa ja laillisuusvalvojille jätetyillä kanteluilla, ja jotka eivät edes yli 2 vuotta vanhoja asioita enää tutki. Edes merkittävistä syistä(!)
2) Sama tilanne voi tulla eteen myös aso-asukkaan välittömässä syrjinnässä, jossa aso-asukas tulee syrjityksi esim. omaa aso-asuntoaan koskevassa peruskorjaus- ja remonttiasiassa, jossa aso-yhtiö ei korjaa eikä korvaa aso-asukkaalle aso-asunnossa ilmennyttä merkittävää asumishaittaa, josta aso-asukas on ehkä jo lukuisia kertoja omia aso-asukkaan oikeuksillaan vaatinut saada merkittävä asumishaitta korjatuksi tai korvatuksi aso-yhtiön taholta.
Alla Yhdenvertaisuuslain 11 § ”Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteita”
”Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.
Erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on:
1) julkisen vallan käytöstä tai julkisen hallintotehtävän hoidosta;
2) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta;
4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista;
5) erilaisesta kohtelusta etnisen alkuperän perusteella.”
—
Tässä blogissa esittämieni lakiperusteiden ja -perusteluiden mukaan, em. tilanteissa – syrjitty vammainen ja syrjitty aso-asukas – ei ole mitään keinoa yksityisen potilasvahinkopotilaan (ts. vammaisen) ja syrjityn aso-asukkaan puolustautua omassa syrjintäasiassaan, jos se on julkisen vallan tai julkisen hallintotehtävän kautta virkarikoksen kautta aiheutettu:
Huomaa siis, että Yhdenvertaisuuslain 11 § kohdat 1 ja 2 säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on:
”1) julkisen vallan käytöstä tai julkisen hallintotehtävän hoidosta;
2) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
—
Huomaa, että aso-yhtiötkin ja esim. niiden omat kiinteistömanagerit ym. aso-hallinnossa toimivat virkavastuulla omassa hallintotehtävässään Suomen aso-asumisoikeusjärjestelmän toteuttamisessa sitä koskevan l a k i i n (ei asetuksiin tai lakia alemman tasoisiin hallinnonmääräyksiin!) perustuvan sääntelyn kautta.
Yksilön – vammaisen ja aso-asukkaan – oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden perusteista tulee säätää l a i l l a.
Jos tarvittavia ja sovellettavia lakeja Suomessa (tai muussa eu-maassa) ei ole, siitä vastaa Suomen valtio omien virkamiestensä ja julkisessa hallinnossa toimivien toimijoidensa puolesta ns. isännän vastuullaan ja EU:n perusoikeuskirjan ja kv- ja YK:n perus- ja ihmisoikeuksia koskevalla sääntelyllä.
Ilmoita asiaton viesti