"Sosiaalihuollon neuvonta ei ole sote-keskuksen jakojäännös"
Ministeri Saarikko: "Sosiaalihuollon neuvonta ei ole sote-keskuksen jakojäännös", lähde Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 6.2.2018:
Tulevien sote-keskusten sosiaalihuollon neuvonta antaa mahdollisuuden tunnistaa avun tarve riittävän varhain ja ohjata asiakas suoraan oikean avun piiriin, totesi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko 6.2. sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivillä.
Varhainen avun saanti on tärkeää erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmissa sekä lapsiperheiden arjessa jaksamisessa. ”Sosiaalihuollon neuvonta ei ole sote-keskuksen jakojäännös, vaan mahdollisuus uusiin palveluinnovaatioihin”, ministeri totesi.
Ministeri Saarikon mukaan lainsäädäntö tarjoaa runsaasti välineitä uudenlaisen ajattelun toteuttamiseen, kunhan maakunnat vain siihen rohkeasti tarttuvat. ”Tarvitaan näkemystä ja kykyä toiminnan ohjaamiseen niin, että asiakkaiden tarpeet määrittävät palvelukokonaisuudet, eivät organisaatioiden tai ammattikuntien rajat.”
Sosiaalialan ammattilaisilla on merkittävä rooli sosiaalipalvelujen ja etuuksien tiedottamisessa, ja sosiaalineuvonta on tärkeä linkki maakunnan muihin sosiaalipalveluihin. Sosiaalityöntekijä huolehtii siitä, ettei asiakas putoa palvelujen väliin. Käytännössä sote-keskusten palvelut on jatkossa kytkettävä sujuvasti esimerkiksi liikelaitoksen lapsiperheiden palveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
”Lastensuojelussa painopisteen on siirryttävä raskaista palveluista matalan kynnyksen perhepalveluihin. Tässä suhteessa tehdään parhaillaan eri puolilla Suomea hienoa työtä. Lähtökohtana on, että moniammatillinen asiantuntijayhteisö hakisi luovia ratkaisuja asiakkaan tarpeeseen”, sanoi ministeri Saarikko. Saarikon mukaan mielenterveyspalvelujakin on jatkossa mahdollista järjestää matalan kynnyksen palveluna hyödyntäen esimerkiksi depressio- ja päihdehoitajien osaamista sote-keskuksissa. ”Sote-keskuksissa voi toimia myös järjestöjä vaikkapa antamassa diabetes-neuvontaa tai tukea sydänterveyden edistämiseen arkielämässä.
Monipuolisten palvelupolkujen ideointiin tarvitaan niin työntekijöitä, tuottajia, järjestöjä, asiakkaita kuin vahvaa järjestäjääkin”, Saarikko totesi. Ministeri Saarikon mukaan sote-ammattilaisten pitää olla jatkossa entistä enemmän valmentajia, jotka ohjaavat asiakkaan myös digitaalisen omahoidon ja hyvinvoinnin edistämisen äärelle. Lisätietoja erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 050 566 7949
Kansalaisaloite.fi -palvelussa on avattu 8.1.2018 "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -aloite. Tämän aloitteen mukaisessa, hallituksen aktiivimallia täydentävässä, aloitteessa olisi ensi arvoisen tärkeää Saarikon edellä mainitsemat "monipuoliset palvelupolut".
"Aidosti palkitsevan aktiivimallin" kohdalla se tarkoittaisi TE- ja sosiaalipalveluiden yhdistämistä niin, että erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla työttömän tarpeisiin vastattaisiin myös sosiaalipuolen palveluilla.
Tämän em. aloitteen esityksen mukaan TE-palveluiden kokonaan yksityistäminen ei tulisi kyseeseen. Tulisiko siis pitkäaikaistyöttömien ja ns. "nopeasti työllistyvien" TE-palvelut eriyttää toisistaan jo heti SOTE:n valmistelussa?
Ns. nopeasti työllistettävien TE-palveluita voisi mahdollisesti jatkossa yksityistää, kunhan huolehditaan, että eri palveluntarjoajien tasavertaisuus palvelutuotannon järjestämiseksi säilyy ja korruptiota ei pääse syntymään.
Tällainen työttömien kategorisointi ei kuitenkaan tarkoittaisi työttömien luokittelua A-luokan ja B-luokan työllistettäviin, vaan molemmille ryhmille olisi luotu tarpeenmukaiset toimivat palvelujärjestelmät. Nämä kaksi TE-palvelujärjestelmää myös keskustelisivat joustavasti keskenään.
Tässä linkki aloitteesta kiinnostuneille:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810
Ilmoita asiaton viesti
”Järjen äänen, ei yllytystä” -aktiivimallikeskusteluunkin:
”Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti valtiopäiviä avatessaan, että vaikka vaalikausi lähestyy loppuaan, tekemisen lista on loppumaton. Hän otti puheessaan esille erityisesti paljon keskustelua herättäneet asiat, sote-uudistuksen ja tiedustelulait.
– Toivoisin, että sekin tulisi, puolelta ja toiselta esiin, ettei kukaan julistaudu ehdottoman totuuden haltijaksi. Kansanvalta tuppaa toimimaan niin, että viime kädessä terve järki voittaa, kansa ymmärtää argumentit, ei agitaatiota. Siis järjen äänen, ei yllytystä, Niinistö vetosi.
Niinistö painotti, että hänellä on vain hyviä kokemuksia yhteistyöstä eduskunnan kanssa. Hän piti vuonna 2011 hyväksyttyä perustuslainmuutosta merkittävänä.
– Eduskunta korotettiin siinä ylimmäksi päättäjäksi, jos hallituksen ja presidentin kesken syntyisi eripuraa.
Niinistö totesi, että silloin puhemiehenä piti tätä ajatusta hyvänä – ja nyt presidenttinä olevansa yhä samaa mieltä.” – –
Lähde:
https://demokraatti.fi/jarjen-aanta-ei-yllytysta-p…
Ilmoita asiaton viesti
Tuija Brax selvittämään järjestöjen roolia uudessa sote- ja maakuntamallissa, Sosiaali- ja terveysministeriön tiedoste 7.2.2018:
Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt OTK Tuija Braxin arvioimaan järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon mallissa.
Järjestöjen kannalta merkittävin muutos maakunta- ja sote-uudistuksessa on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille. Samalla hyvinvointia ja terveyttä edistävät tehtävät jäävät kuitenkin suurelta osin kuntien vastuulle. Tuleva muutos on herättänyt kysymyksiä sote-alan järjestöjen roolista ja yhteistyörakenteista.
Järjestöillä on tärkeä rooli myös tulevassa sote-rakenteessa. Tätä painottaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.
”Järjestöillä ja koko kolmannella sektorilla on suomalaisten hyvinvoinnin takaamisessa korvaamaton arvo. Ihmisläheinen vertaistuki, palvelujärjestelmää kehittävä kokemusasiantuntijuus ja järjestöjen oma palvelutuotanto ovat jatkossakin sote-palvelujen merkittävä osa”, ministeri Saarikko toteaa.
Selvityshenkilö Braxin tehtävänä on arvioida sote-uudistuksen vaikutuksia järjestöjen näkökulmasta ja vastata heränneisiin kysymyksiin:
1) Mitkä ovat yleishyödyllisen yhteisöjen toimintamahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä?
2) Millä kriteereillä määritellään sellaisten järjestöjen toiminta, joilla on rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon? Miten näiden toimijoiden resurssit voidaan turvata?
3) Millaisia mahdollisuuksia yleishyödyllisellä yhteisöllä on toimia kumppanina yksityisen tai julkisen sektorin palveluntuottajalle tai muille yleishyödyllisille sote-toimijoille?
Selvityksen väliraportti annetaan huhtikuussa ja selvitys valmistuu viimeistään 30.6.2018.
Lisätietoja
osastopäällikkö, ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 02951 63338, etunimi.sukunimi@stm.fi
selvityshenkilö, OTK Tuija Brax, p. 050 511 3115
sosiaali- ja terveysministeriön verkkopalvelu | stm.fi | viestinta@stm.fi
Ilmoita asiaton viesti