Osa III: Maakuntien sote-valmistelun tueksi asiakirjamalleja
Seuraavaksi opiskelemme "Maakuntien sote-valmistelun tueksi laadittuja asiakirjamalleja":
Sosiaali- ja terveysministeriö 9.3.2018 (13.28) Uutinen
http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/maakuntien-so…
Sote-uudistuksen kansallisessa valmistelussa laaditaan suuntaa antavaa ohjeistusta ja asiakirjamalleja maakuntien valmistelutyön tueksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön sote-palveluntuottajien työryhmä on valmistellut asiakirjamalleja yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Asiakirjamallit liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauteen. Asiakirjamallit auttavat maakuntia palveluntuottajille asetettavien ehtojen laatimisessa. Asiakirjamallien käyttö ei ole velvoittavaa ja maakunnat voivat halutessaan hyödyntää niitä.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää kuulemistilaisuuden 14.3 sosiaali- ja terveyskeskusten asiakirjamalliluonnoksista. Kuulemistilaisuuteen on kutsuttu tulevien maakuntien sekä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien edustajia.
Tilaisuudessa käsitellään seuraavia sote-keskusten toimintaa koskevia asiakirjoja:
1. SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS: HALLINTOPÄÄTÖKSEN EHDOT ASIAKIRJAMALLI
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/5440267/Hallintop%C3%A4%C3%A4t%…
2. SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS: HALLINTOPÄÄTÖKSEN EHDOT ASIAKIRJAN LIITE 1: PALVELUKUVAUSMALLI
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/5440267/Palvelukuvaus+%28liite+…
3. SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS: MAAKUNNAN JA PALVELUNTUOTTAJAN VÄLINEN MALLISOPIMUS
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/5440267/Sopimusluonnos/4a57acd3…
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Anne Arvonen, p. 0295 163285
erityisasiantuntija Anne Whellams, p. 0295 163546
—
Jäin pohdiskelemaan, miten suomalaisten perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisuus toteutuu, jos/kun uudet maakunnat joko allekirjoittavat tai eivät allekirjoita näitä em. sopimuksia uudessa maakunta- ja sotemallissa?
2 luku
Perusoikeudet
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
***
Innokkaimmille tutustuttavaksi vielä alla olevat visiot:
Saammeko em. asiakirjoilla aikaan visioiden mukaisen "oman maakunnan"? t. Kirsi
Hei,
hyvä, että annoit esitykset katsottavaksi.
Teksti on kovin puuduttavaa. Varmaan moni kansanedustajakaan ei jaksa etsiä aukkoja, joita pitäisi korjata.
Lakiehdotusten käsittelyyn ollaan luomassa visuaalisen sopimisen ideaa. Kuvat avaisivat näitä tilanteita niin tehokkaasti, että IT-ammattilaiset voisivat niitä analysoida ihan mielellään.
Määrittelyjen tulisi olla akateemista tasoa, ytimekkäitä, eikä sivujen mittaisia. Poimin alla olevan kysymyksen integraatiosta:
”Mitä tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio?
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio tarkoittaa, että kaikki palvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on tehdä palveluista saumaton kokonaisuus, joka vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita ja jossa asiakas siirtyy palvelusta toiseen ilman turhia välikäsiä. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Lisäksi maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit.
Miten varhaiskasvatuksen, neuvolan, perhepalvelujen ja lastensuojelun yhteistyö toimii maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen? Osa palveluistahan siirtyy maakunnille ja osa jää kuntiin.”
Miten maakunnalla on osaamista ja resursseja varmistaa integraatio koko laajuudessaan ammattien ja organisaatioiden välillä, koska se koskee mielestäni hoitopaikkojen keskinäistä yhteistyötä: ensiapu — pelastuslaitos — lääkäri — fysioterapeutti — sairaala — kuntoutus — terapia ….
Tunteeko maakunta alueensa kaikki kuntouttajat ja leikkausoperaatiot suorittajineen, jotta ingegraatio toimisi? Jääkö väliinputojia isojen pörriäisten lomaan niin, että nämä ammattilaiset joutuvat lopettamaan uransa?
Entä kun sote-alan teknologia muuttuu, käytännöt muuttuvat ja hoitomuodot vaihtuvat?
Minä epäilen maakunnan valtavaa tehtäväkenttää. Millä sertifikaatilla uusi personal trainer pääsisi maakunnan listoille, että alkaisi saada tilauksia uuden järjestelmän kautta? Olen itsekin osin personal trainer.
Paljon kysymyksiä ja paljon epäselvyyksiä, jotka varmaan saavat sote-henkilöstön hämmentyneeseen tilaan, koska heidän urastaan tässä on kysymys: hypätäkö yksityiselle vai luopua ammatista, vai saako jatkaa?
Ilmoita asiaton viesti
On aivan käsittämätöntä, että asioita on viety jo joka taholla eteenpäin ikään kuin sote-uudistuksesta olisi jo päätetty. Kuka on voinut antaa valtuudet tällaiseen? Mitä laki sanoo tällaisesta?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Erkki, pohdinnastasi. Itse olen miettinyt ihan samaa, että miten maakunta- ja sotehenkilöstön pää kestää tätä kaikkea:
Nyt, niin nykyisille kuin tulevillekin päättäjille kaikkilla tasoilla (kunta-maakunta-valtio), on annettu mahdoton tehtävä: syötävä koko elefantti yhdellä kertaa. Yleensä tehdään juuri päin vastoin: elefantti paloitelleen pienempiin ja hallittavimpiin osiin.
Kun katsoo mm. näitä ”Maakuntien viitearkkitehtuurin” materiaaleja ja näitä edellä kerrottuja maakuntien ja palveluntuottajien välisiä sopimusasiakirjamalleja, tulee väkisinkin siihen johtopäätökseen, että nyt luodaan kiireellä vain raamit, mutta jokainen maakunta maalaa oman taulunsa näiden raamien sisälle.
Kuinka perustuslaki 6 §, eli maakuntien asukkaiden yhdenvertainen kohtelu, tulee riittävästi huomioiduksi, kun/jos maakunnat itse saavat valita sen, maalaavatko ne taulunsa punaisella vai sinisellä – tai vaikka kirkkaan vihreällä?
PS. Yritän saada osa II:n näkyviin, koska se on nyt hävinnyt jostakin syystä; löytyy kyllä nimihaulla
Ilmoita asiaton viesti