Ollaanko nyt soten myötä säätämässä asiakasmaksuja vai -veroja?
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/
"11.2 Veron ja maksun välinen ero
Vakiintuneen määritelmän mukaan vero on rahasuoritus, joka ei ole korvaus tai vastike julkisen vallan maksuvelvolliselle antamista eduista tai palveluista ja jolle on ominaista valtion menojen rahoittaminen.
Maksulla tarkoitetaan korvausta tai vastiketta valtion viranomaisten virkatoimista, palveluista tai muusta toiminnasta. Maksun määrän tulee siis olla suhteutettu virkatoimesta tai palvelusta syntyneisiin kustannuksiin. ”Maksu”, joka selvästi ylittää kustannukset, ei ole maksu, vaan sitä on pidettävä verona. Valtion verojen ja maksujen keskeisenä erona perustuslain 81 §:n kannalta on pidetty maksun vastikkeellisuutta. Jonkin rahasuorituksen maksun luonteen edellytyksenä ei kuitenkaan ole täysi kustannusvastaavuus.
Mitä suuremmaksi ero maksun ja etenkin julkisoikeudelliseen tehtävään liittyvän suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten välillä kasvaa, sitä lähempänä on pitää suoritusta valtiosääntöoikeudellisena verona. Merkittävää voi myös olla, onko asianomaisen suoritteen vastaanottaminen vapaaehtoista vai pakollista. Veron suuntaan viittaa, jos suoritusvelvollisuuden aiheuttamista suoritteista ei voi kieltäytyä ja velvollisuus koskee suoraan lain nojalla tietyt tunnusmerkit täyttäviä oikeussubjekteja, samoin kuin se, että rahasuorituksen tarkoituksena on kattaa yleisesti lakisääteisten viranomaistehtävien kustannuksia.
Lainsäädäntökäytännössä nimitystä maksu on käytetty myös veroista, kuten väylämaksusta ja sairausvakuutusmaksusta.
Maksuna on pidetty muun muassa:
– kaavoitukseen liittyvää kehittämiskorvausta
– ratamaksun perusmaksua
– maksua vastaanottokeskuksessa järjestettävästä vastaanotosta
– kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta kannettavia maksuja
Verona on pidetty muun muassa:
– viestintäviraston perimää valvontamaksua
– rautatieliikenteen haittamaksua
– rahoitustarkastuksen perimää valvontamaksua
– viestintämarkkinamaksua ja teleurakointimaksua
– tietoturvamaksua
– väylämaksua
– postitoiminnan valvontamaksua
– viestintämarkkinamaksua
– sairausvakuutusmaksua
– lääkelain mukaista laadunvalvontamaksua
– työttömyysvakuutusmaksua
– riistanhoitomaksua ja pyyntilupamaksua
– kuvaohjelmalainsäädännön mukaista valvontamaksua
– korvausta postin yleispalveluvelvoitteen kustannusten kattamiseksi
– Rahoitusvakausviraston ja rahoitusvakausrahaston toiminnasta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseksi kerättäviä maksuja
Kasettimaksua ja työeläkevakuutusmaksua ei ole pidetty veroina eikä perustuslain 81 §:ssä tarkoitettuina maksuina.
Lisäksi on olemassa sanktioluontoisia ”maksuja”, jotka eivät ole veroja tai maksuja perustuslain 81 §:ssä tarkoitetussa mielessä. Esimerkkeinä voidaan mainita öljypäästömaksu, joukkoliikenteen tarkastusmaksu ja pysäköintivirhemaksu. Niin sanotuista hallinnollisista sanktioista kerrotaan jaksossa 12.10."
Lähde:
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/11-verot-ja-maksut/11-1/?q=perustuslaki…
Soten asiakasmaksulaki on säätämättä.
Perustuslaki 81 § sanoo seuraavasti:
”81 §
Valtion verot ja maksut
Valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla.”
Ei se riitä, että meille kerrotaan, että asiakasmaksut ovat sote- ja maakuntamallissa jatkossa kohtuullisia. ”Kohtuullinen” sana on eri tuloluokissa eri sisältöinen.
Ks. lisää aiheesta alla:
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publish…
Ilmoita asiaton viesti
Ks. alta myös Lasse Lehtisen viimeinen puheenvuoro, joka sivuaa samaa aihetta:
http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2531…
Ilmoita asiaton viesti
Luin Lehtosen blogin ja siitä ymmärsin että tavallaan kansalaisen oikeusturva voi vaarantua mikäli hallituksn esitys menee sellaisenaan läpi. Varakkaille löytyy tietty aina ohituskaista – Näitä riittävän varakkaita on Suomessa melko vähän. Ei edes hyvä palkka riitä kustantamaan erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeusturva ja oikeusvarmuus vaarantuu jo sillä, että ensin säädetään sote- ja maakuntalaki ja vasta myöhemmin esim. ns. kasvupalveluja (mm. TE-palveluja) ja soten asiakasmaksuja koskevat lait. Molemmat erittäin tärkeitä osa-alueita ihan sen pienen ja vähävaraisen kansalaisen näkökulmasta.
Ihmettelen suuresti, miten oikeusoppineet ovat nyt niin hiljaa, kuin ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ymmärtänyt että Lasse Lehtonen on sekä juristi että lääkäri. Olenko oikeassa? Hän kirjoittaa ahkerasti tulevan soten ongelmakohdista.
Maakuntahallintokin arvelluttaa. Mitä se tarkoittaa kansalaisten oikeusturvalle kun kunnat eivät enää voi vaikuttaa oikeastaan mihinkään? Itsekin olen jo vanhenemaan päin ja minulla on paljon sairastelevia sukulaisia, joten kyllä tulevaisuus pelottaa.
Onko niin että eläkeläisten kannattaa muuttaa esim. Espanjaan, jossa elinkustannukset Suomea halvemmat, samoin terveydenhuolto. Espanja vuorostaan voi lähettää lähettää terveydenhoitolaskut Suomeen…
Ilmoita asiaton viesti
Samaa hiljaisuutta voi ihmetellä ja onko tarkoituskin lait viedä hiljaisuudessa läpi vaikka:
Perustuslain 74 § antaa ennakkovalvonnan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtäväksi.
Valvooko oikeuskansleri, että perus-ja ihmisoikeudet toteutuu!
Perustuslain 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta.
Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Ilmoita asiaton viesti
Laissa olisi keinot valvoa, mutta halua ei. Perustuslakivaliokunta voisi säilyttää arvovaltansa ja olisi kyettävä osoittamaan toimivansa nimenomaan demokraattisena perustuslaintulkitsijana, eikä osoittaa vastuuttomuutta perustuslain tulkinnassa, eikä alistumista puoluepoliittisiin näkökulmiin.
Suomen oikeusjärjestelmässä on lakien perustuslain mukaisuuden valvonnan pääpaino ennakkovalvonnalla. Perustuslain 74 §:n mukaan ”eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslain mukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.”
Perustuslain 74 § antaa ennakkovalvonnan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtäväksi.
Perustuslain 42 §:ssä on ensinnäkin säädetty eduskunnan puhemiehen tehtäväksi valvoa, että täysistunnossa asioita käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia. Puhemies saa myös kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn tai tehtyä ehdotusta äänestykseen, mikäli katsoo sen olevan muun muassa perustuslain vastainen. Jos eduskunta ei ole saamaa mieltä asiasta, asia lähetetään perustuslaki
valiokunnan ratkaistavaksi.
Perustuslain 108 ja 109 § kyllä lain oppineitakin velvoittaisi.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907…
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, edellä liittämäsi linkki ei jostakin syystä auennut/löytynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Aukeaisiko tästä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, nyt aukesi.
Tämä sote- ja maakuntauudistus noudattelee ihan samaa kaavaa kuin Suomen Itsenäisyyden 100 -vuotisjuhla:
juhlaa juhlittiin koko alkava vuosi ennen kuin 100 vuotta tuli lasiin.
Samoin tehdään tämän sote- ja maakuntauudistuksenkin kohdalla: Peijaisia pidetään jo paljon ennen kuin karhu on kaadettu ts. laki hyväksytty. Ja millä tuloksin – vain ylisyöneet koulutus- ja konsulttifirmojen nokkamiehet taputtavat rasvaisia käsiään 😉
Ilmoita asiaton viesti
Annika Saarikon ensimmäinen nettikolumni: Tärkein asiakasmaksu on veronmaksu (Mielipiteet Julkaistu 03.04.2018 14:31)
https://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraa…
”Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ottaa soten asiakasmaksut esiin ensimmäisessä kolumnissaan MTV Uutisten nettivieraana.
Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslakivaliokunta onkin useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota siihen, että sote-palveluista perittävät asiakasmaksut eivät saa olla niin suuret, että palvelut tosiasiallisesti siirtyisivät niitä tarvitsevilta ulottumattomiin.
Nykyinen lainsäädäntömme asiakasmaksuista on monilta osin vanhentunut. Se myös aiheuttaa tulkintaongelmia. Aloittaessani ministerinä viime kesänä pyysin saada selvitystä siitä, miten esimerkiksi ikäihmisten laitos- ja asumispalvelujen maksut määräytyvät ja millaisia ne ovat. Vastausta ei helposti löytynyt – niin kirjava on kuntien nykyisten käytäntöjen viidakko.
Nykyiset asiakasmaksut eivät tue soten tavoitteita
Ongelmana on, että asiakasmaksut eivät nykyisellään välttämättä tue laajempia sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Maksulainsäädännöstä puuttuvat selkeät säännökset esimerkiksi palveluasumisen maksuista, eikä se tunne uusia palvelumuotoja tai digitaalisia ratkaisuja. Samaan aikaan myös sote- ja maakuntauudistus ja muu lainsäädäntö edellyttävät muutoksia asiakasmaksuja koskevaan sääntelyyn.
Asiakasmaksujen kokonaisuudistus onkin parhaillaan valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Kinkkinen ja muutoksia tuova uudistus on ollut jo useamman vaalikauden ajan työlistalla ja nyt on aika tuoda esitys eduskuntaan. Laki on tarkoitus lähettää ennen kesää lausunnoille ja antaa syyskaudella eduskunnalle. Sen on tarkoitus astua voimaan samaan aikaan maakuntien aloittaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä.
Mainos (uutinen jatkuu alla)
Nykyisellään keräämme asiakasmaksuilla noin 7 prosenttia kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaissummasta. Suurin ja tärkein asiakasmaksu julkisin varoin toteutetussa järjestelmässämme on nyt ja jatkossakin veronmaksu.
Uusia sote-palveluita ei maksateta käyttäjillä
Sote-palveluiden sisällä painopistemuutoksia maksu-uudistuksessa tulee toki väistämättä. Tavoitteenamme ei kuitenkaan ole kasvattaa asiakasmaksuilla kerättävää kokonaispottia nykyisestä.
Olen tämän useaan kertaan linjannut esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla, mutta oppositio pyrkii levittämään päinvastaista mielikuvaa. Uudelleen rakentuvia sote-palveluita ei maksateta niiden käyttäjillä, koska suomalaiset maksavat jo tällä hetkellä kansainvälisesti verraten kohtuullisen korkeita asiakasmaksuja. Linjaus on periaatteellisesti erittäin tärkeä ja toivon, että oppositio voisi sitä tukea.
Nykyisin periaatteena on, että palvelusta voidaan periä maksu, jollei lailla toisin säädetä. Uuden asiakasmaksulain valmistelussa on versio, jonka mukaan palvelusta voitaisiin periä maksu vain, jos siitä on säädetty laissa. Kaikille maksuille tulisi siis selkeästi lakisääteinen pohja.
Oikeus maksujen kohtuullistamiseen
Tulen lisäksi esittämään hallitukselle, että lakiin kirjattaisiin nykyistä painokkaammin palvelujen järjestäjälle velvoite kertoa asiakkaan oikeudesta saada perustellusta syystä maksuihin kohtuullistamista. Pienituloiselle ihmiselle maksujen alentamisen, perimättä jättämisen tai jo määrätyn maksun perimättä jättämisen tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto toimeentulotukeen turvautumisen sijaan.
Ulosottoon päätyneistä asiakasmaksuista suuri osa on viime vuosina kertynyt sairaala- ja laitoshoitomaksuista. Se osoittaa, että nykyisin palveluista vastaavat kunnat eivät ole laajasti käyttäneet mahdollisuutta alentaa tai jättää perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Tämän on muututtava.
Tärkeää on myös muistuttaa siitä, että jatkossa asiakasmaksujen keräämisestä vastaa maakunta. Ei siis yksittäinen palveluntuottaja, yksityinen tai julkinen. Samasta palvelusta maksetaan maakunnan keräämänä sama maksu, oli sote-keskuksen tai palvelutalon katolla sitten yksityisen tai julkisen tuottajan kyltti. Kaikista tärkeintä on, että maksukatto suojaa palvelujen käyttäjiä jatkossakin kohtuuttomilta kustannuksilta.
Asiakasmaksu – ei vain palvelujen rahoittamiseksi
Asiakasmaksujen ainut tehtävä ei ole palvelujen rahoituksen kokoaminen. Maksuilla on myös ohjausvaikutuksia. Parhaimmillaan asiakasmaksuilla voitaisiin tukea mahdollisimman laajasti ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen terveyspalveluiden käyttöä osana terveyden edistämistä.
Asiakasmaksut on siis laadukkaalla uudistuksella mahdollista saada tukemaan koko laajan sote-uudistuksen tavoitetta painopisteen siirtämisestä ennalta ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen.”
—
Tarkoittaako Saarikon em. ”Samasta palvelusta maksetaan maakunnan keräämänä sama maksu, oli sote-keskuksen tai palvelutalon katolla sitten yksityisen tai julkisen tuottajan kyltti. Kaikista tärkeintä on, että maksukatto suojaa palvelujen käyttäjiä jatkossakin kohtuuttomilta kustannuksilta” sitä, että esimerkiksi naapurimaakuntien välillä toteutuu perustuslain mukainen kansalaisten yhdenvertaisuus eli asiakasmaksut ovat samat samasta palvelusta? Vai maksut ovat eri suuruiset saman maksukaton alla?
Alkavatko maakunnat näin kilpailla asukkaista keskenään? Alkaako tästä maakuntien pudotuspeli – ja jäljelle jää vain ne 5 maakuntaa… 😉
Ilmoita asiaton viesti
Muistin virkistämiseksi Perustuslaki 6 §:
”Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.”
Ilmoita asiaton viesti