PK-yritysten liiketoimintaedellytyksistä sote- ja maakuntauudistuksessa

"HEALTH & PUBLIC SERVICE" -SELVITYS PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ SOSIAALI-JA TERVEYSALALLA Loppuraportti 26.3.2018 (Accenture)

http://tem.fi/documents/1410877/2132296/Pk-yritysten+toimintaedellytyste…

Kaikki on selvää, eikö totta?

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160732

Edellä olevasta esityksestä ns. "Johtopäätökset" sivulta 50-53:

Asiakkaan valinnanvapauden potentiaaliset hyödyt perustuvat pitkälti palveluntuottajien kilpailuun asiakkaista. Kilpailun toivotaan parantavan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, edistävän innovaatioita ja mahdollistavan palveluiden kustannustason pitämisen kohtuullisena. Terveen kilpailun teknisiä edellytyksiä ovat muun muassa oikeanlaisten kannustimien rakentaminen palveluntuottajille ja asiakkaan mahdollisuudet vertailla eri palveluntuottajia. Jotta valinnanvapauden hyödyt saadaan täysimääräisesti ulosmitattua, tulee teknisten edellytysten lisäksi pitää huolta myös siitä, että asiakkaiden valittavissa olevia palveluntuottajia on riittävä määrä ja että niiden palvelutuotanto on riittävän monipuolista. PK-yritysten aktiivinen osallistuminen valinnanvapauden palvelutuotantoon edistää näiden tavoitteiden toteutumista.

Valinnanvapauden vaikutukset terveydenhuoltoalan PK-yrityksiin ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Valinnanvapaus avaa PK-yrityksille nykytilasta poiketen mahdollisuuden osallistua sote-keskusten myötä myös julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamiseen. Samalla PK-yritysten nykyinen toiminta yksityisrahoitteisilla markkinoilla muuttuu todennäköisesti haastavammaksi uudistuksen pienentäessä yksityisrahoitteisten palveluiden kysyntää. Terveydenhuoltopalveluita tarjoavien yritysten toiminnan jatkumisen edellytyksenä onkin mukautuminen uudenlaiseen toimintaympäristöön. Sosiaalipalveluissa asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti helpottavat PK-yritysten pääsyä julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottajiksi ja laajentavat palveluvalikoimaa. Muutos sosiaalipalveluissa on kuitenkin kokonaisuutena terveydenhuoltoa pienempi, sillä PK-yritykset tuottavat jo merkittävissä määrin julkisesti rahoitettuja sosiaalipalveluita. Toisaalta myöskään yhtä suuria negatiivisia vaikutuksia nykyiseen toimintaan ei ole odotettavissa.

Tällä hetkellä terveyspalveluita tuottavien yritysten keskimääräinen liikevaihto on noin 280 000 euroa vuodessa. Taloudellisen mallinnuksen perusteella sote-keskuksen kannattava toiminta edellyttää noin 600 000 euron vuosittaista liikevaihtoa, mikä vastaa laskennallisesti noin 3 000 henkilön asiakaspohjaa.

Liikevaihtoedellytys perustuu kustannusrakenteeseen, joka muodostuu kahdesta kokoaikaisesta lääkäristä, kahdesta kokoaikaisesta hoitajasta sekä toiminnan edellyttämistä muista kustannuksista. Kahden lääkärin ja kahden hoitajan yrityksellä on oletettu olevan realistiset mahdollisuudet varmistaa palveluiden toimintavarmuus.

Liike-vaihdossa mitattuna tämä tarkoittaa volyymien kaksinkertaistumista verrattuna moneen nykyisin toimivaan yhden tai kahden ammattihenkilön yritykseen. Pienimpien terveyspalveluyritysten on siten haastavaa siirtyä sote-keskustoimintaan ilman toiminnan kasvattamista.

Suurimmaksi taloudelliseksi haasteeksi erityisesti sote-keskuksen toiminnan osalta selvityksessä tunnistettiin alkuvaiheen rahoitus, sillä jo pienenkin sote-keskuksen perustamisen vaatima alkuinvestointi on melko suuri asiakaspohjan ja tulovirran kehittyessä kustannuksia huomattavasti hitaammin. Alan suuret toimijat saavat rahoitusta huomattavasti pieniä toimijoita helpommin ja pystyvät tekemään rationaalisia pitkän tähtäimen investointipäätöksiä.

Valinnanvapauden lainsäädäntö jättää maakunnille huomattavasti valtaa erityisesti valinnanvapauden palveluiden ja palveluntuottajien kompensaatioiden määrittämiseen. Tekemillään päätöksillä maakunta pystyy ratkaisevasti joko vahvistamaan tai heikentämään PK-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia uudessa toimintaympäristössä. Näiden linjausten vahvistuminen tapahtuu kuitenkin aikaisintaan vasta vuoden 2019 aikana. Mikäli PK-yritykset alkavat valmistautumaan tulevaan muutokseen vasta maakunnan määrittelemien uudistuksen lopullisten reunaehtojen selvittyä, on valmistautumisen aikataulu niiden näkökulmasta erittäin haastava.

Merkittävä osa selvityksessä tunnistetuista haasteista on ratkaistavissa maakunnan ja yritysten välisen yhteistyön kautta. Mikäli maakunnan palveluntuottajarakenteesta halutaan mahdollisimman monipuolinen, on maakunnallisessa päätöksenteossa otettava mahdollisimman laajasti huomioon päätösten vaikutukset eri kokoisten yritysten toimintaedellytyksiin. Tämä on mahdollista ennen kaikkea aloittamalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa avoin ja jatkuva vuoropuhelu alueen palveluntuottaja-ekosysteemin erilaisten toimijoiden kanssa. Jotta PK-yritysten usko toimintaedellytyksiinsä vahvistuu ja uudistukseen valmistautumisen aloittamisen kynnys madaltuu, tulee maakunnan pyrkiä päätöksenteon ja korvaustasojen läpinäkyvyyteen ja ennakoitavuuteen. Lisäksi maakunnallinen järjestäjä voi helpottaa PK-yritysten taakkaa konkreettisin keinoin esimerkiksi tarjoamalla niille tukipalveluita markkinahintaan.

Selvityksessä suurimmaksi sisäiseksi haasteeksi PK-yritysten näkökulmasta yleisesti tunnistettiin erityisesti pienimpien yritysten puutteellinen liiketoimintaosaaminen. Monessa pienessä ja keskisuuressa sosiaali- ja terveysalan yrityksessä on toimittu pitkään ilman merkittäviä muutospaineita. Liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu, kun valinnanvapaus muuttaa yritysten toimintalogiikkaa, mikä pakottaa ne muuttamaan myös toimintamallejaan. Osaamisen puutteiden lisäksi PK-yritysten mahdollisuudet investoida palveluiden kehittämiseen esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä ovat rajalliset suhteessa suuriin toimijoihin.

Henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin palveluntuottajien näkökulmasta yksi keskeisimmistä haasteista liittyy markkinointi- ja viestintäosaamiseen, kun yksin laadukas palveluiden tuottaminen ei enää tulevaisuudessa riitä.

Erilaisilla yritysten välisillä yhteistyömalleilla pystytään myös kuromaan umpeen suurempien toimijoiden kilpailuetuja. Esimerkiksi digitaalisia palveluita voidaan kehittää yhteistyössä ja PK-yritysten liiketoimintaosaamista parantaa erilaisten osaamisverkostojen sekä esimerkiksi erilaisten verkottamis-, koulutus- ja valmennusaloitteiden avulla. Näitä voidaan organisoida myös tulevien maakunnan kasvupalveluiden tai muiden julkisten organisaatioiden toimesta. Jotta uusien PK-yritysten ja sote-keskusten perustamisen kynnystä saataisiin madallettua, tulisi yrittäjille olla tarjolla alkuinvestointia varten yksinkertaisia ja mahdollisimman helposti haettavissa olevia rahoitusmuotoja (esim. Finnveran rahoitus).

Julkisen sektorin päätettäväksi jää, miten nykyistä eri toimijoiden jakamaa investointi-, innovaatio- ja kehitysrahoitusta voitaisiin ohjata valinnanvapauteen valmistautuville PK-yrityksille. Erityisesti pienimmillä toimijoilla valmistautumiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyön suunnitteluun käytetty aika on pois tämänhetkisestä kassavirtaa tuottavasta liiketoiminnasta, joten yrittäjän ajan investointi tulevaisuuden toimintaedellytysten rakentamiseen ei ole helppo päätös. Mitä aiemmin valmistautuminen yrityksissä aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on pärjätä valinnanvapauden alkaessa. Pilottialueilla valinnanvapaus käynnistynee suhteellisen laajasti jo loppuvuonna 2018 ja vasta viimeisessä vaiheessa valinnanvapauteen siirtyvissä maakunnissakin valmistautumisaikaa on tämänhetkisten linjausten mukaisesti korkeintaan 2–3 vuotta. Usealla yrityksellä onkin lähitulevaisuudessa edessään päätös 1) investoidako aikaa ja rahaa muutokseen ja uudistaa toimintaa proaktiivisesti vastaamaan uuden toimintaympäristön vaatimuksiin, 2) jatkaako nykyistä liiketoimintaa mahdollisimman pitkään ja toivoa, että toimintaympäristö mahdollistaa jatkossakin nykyisen liiketoiminnan vai 3) lopettaako tai myydä liiketoiminta.

Valinnanvapauden toistaiseksi määritellyt reunaehdot jättävät maakunnille kaikki edellytykset mahdollistaa PK-yritysten toiminta ja PK-yrityksille kaikki mahdollisuudet osallistua valinnanvapauspalveluiden tuottamiseen myös tulevaisuudessa. Viime kädessä PK-yritysten toimintaedellytykset riippuvat kuitenkin ennen kaikkea maakunnan tahtotilasta mahdollistaa PK-yritysten toiminta sekä PK-yritysten omasta tahtotilasta muuttaa nykyistä liiketoimintaansa vastaamaan uudenlaisen toimintaympäristön vaatimuksia.

Huolimatta siitä, että PK-yritysten toimintaedellytykset saataisiin valmistelussa turvattua, on alan keskittyminen suurille toimijoille entisestään pitkällä tähtäimellä kuitenkin todennäköistä. Kasvuhaluiset ja kannattavasti toimivat yritykset ovat suurten yritysten näkökulmasta paitsi kilpailijoita, myös houkuttelevia ostokohteita.

Trendi on jo vuosia koitellut sosiaali- ja terveysalaa muun muassa työterveyshuollossa, hoiva-alalla ja hammashoidossa. Sosiaali- ja terveysalan yritysten yrityskauppauutisten määrä on viime vuosina ollut valtava ja tahti tuskin tulee hiipumaan tulevina vuosina. Omistuksen vaihtuminen on kuitenkin luontainen osa toimivien markkinoiden kiertokulkua myös sosiaali- ja terveysalalla. Yrityskauppa ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että PK-yritysten innovaatiot ja paikallisuus katoaisivat yrityskaupan yhteydessä, vaan parhaassa tapauksessa PK-yrityksessä luodut innovatiiviset toimintamallit ja osaaminen päätyvät yrityskaupan myötä entistä paremmin ja laajemman asiakaskunnan hyödynnettäväksi."