Oppisopimuspaikkojen syntymistä helpotetaan – hyvä vai huono nuorillemme?
Työ- ja elinkeinoministeriön uutiskirje 17.5.2018:
"Oppisopimuspaikkojen syntymistä helpotetaan
Oppisopimuspaikkojen syntyminen helpottuu. Oppisopimuspaikkojen syntymistä helpottavat lakimuutokset astuvat voimaan 1.7.2018.
Työnantaja voi jatkossa ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työnantajalle työsopimuslaissa ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden estämättä. Valtion virkamieslakia muutetaan siten, että työnantaja voisi ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen virkasuhteeseen valtion virkamieslaissa säädetyn takaisinottovelvollisuuden estämättä.
Muutokset mahdollistavat oppisopimukset nykyistä paremmin myös osa-aikatyöaloilla. Tavoitteena on lisätä ammatillisesti kouluttautuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia saada oppisopimuskoulutustyöpaikka. Näin edistetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden pääsyä työelämään ja mahdollisuuksia hankkia työmarkkinoilla vaadittavaa osaamista."
Lisätiedot: erityisasiantuntija Elli Nieminen, TEM, puh. 029 5048 247
Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen
Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työsopimuslain 13 luvun 6 §:n, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 22 §:n ja valtion virkamieslain 32 §:n muuttamisesta (HE 189/2017 vp; EV 27/2018 vp)
HE 189/2017
Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Jari Lindström
Esittelijä
Elli Nieminen, Erityisasiantuntija, esittelijä p.+35 8295048247
Esitys
Tasavallan Presidentti vahvistaa lain työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta, lain kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 22 §:n muuttamisesta ja lain valtion virkamieslain 32 §:n muuttamisesta ja määrää lait tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018
Päätös
Tasavallan Presidentti hyväksyi esityksen
Liitteet
- Laki työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta
- Lag om ändring av 13 kap. 6 § i arbetsavtalslagen
- Laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 22 §:n muuttamisesta
- Lag om ändring av 22 § i lagen om kommunala tjänsteinnehavare
- Laki valtion virkamieslain 32 §:n muuttamisesta
- Lag om ändring av 32 § i statstjänstemannalagen
Katso myös:
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen
Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
- Ammattialojen välinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
- Alakohtainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
- Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tilaisuudet
- Työntekijöille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa
Lähde:
https://eur-lex.europa.eu/summary/chapter/employment_and_social_policy/1…
—-
Tässä vielä EU-tietoa lisää:
Työllisyys ja sosiaaliasiat
Eurooppalainen yhteiskunta kehittyy erilaisten tekijöiden, kuten teknisen kehityksen, globalisoitumisen ja väestön ikääntymisen, vuoksi. Siihen on vaikuttanut valtavasti myös vuonna 2008 alkanut talous- ja rahoituskriisi jälkimaininkeineen.
EU:n työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikalla pyritään kohentamaan elinoloja edistämällä kestävää kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
EU toimii sosiaalisten muutosten käynnistäjänä pyrkien lisäämään työllisyyttä ja työntekijöiden liikkuvuutta, parantamaan työpaikkojen laatua ja työoloja, tiedottamaan työntekijöille ja kuulemaan heitä, torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia, torjumaan syrjintää sekä uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmiä.
Euroopan unionin kasvustrategia
- Painopisteet ja tavoitteet: sosiaalinen toimintaohjelma
- Yhteisön työllisyyspolitiikka
- Sosiaalinen tilanne ja työllisyys euroopassa
- Työpaikkojen luominen
- Työlainsäädäntö ja työn organisointi
- Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen
- Työterveys, työhygienia ja työturvallisuus
- Sosiaalinen suojelu
- Naisten ja miesten välinen tasa-arvo
- Ryhmille kohdennetut sosiaalitoimet: vammaiset ja vanhukset
- Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta
- Syrjinnän torjunta ja kansalaisyhteiskunta
- Työllisyys ja sosiaaliasiat: kansainvälinen ulottuvuus ja laajentuminen
- Euroopan tilastot
Lähde:
https://eur-lex.europa.eu/summary/chapter/employment_and_social_policy.h…
Minulla on ollut kaksikin oppisopimustyöntekijää: toisesta tuli ammattilainen, toinen lopetti alkumetreillä.
Kun olin työurani alussa aikanaan; olin oppilas, sittemmin vanhemman ammattimiehen hoivissa minusta tuli nuorempi sähköasentaja. Taas pari vuotta ja minusta tuli sähköasentaja, sittemmin kolmen vuoden kuluttua olisin ollut vanhempi sähköasentaja, vaan elämä kuljetti. Asevelvollisuus ja sitten va kersantti, vanhemman kouluttajan hoivissa opiskelua. Peruskurssi 8kk ja taas joukko-osastoon, edelleenkin vanhemman kouluttajan alaiseksi, sitten erikoisjakso 6kk ja vihdoinkin joukkueenjohtajaksi, kouluttajaksi ja itsenäiseksi, tai ainakin melkein.
Sellaista oli ammattiin opiskeleminen 60-luvulla armeijassa. Sittemmin seurasi lukuisa ammatillisia kursseja jopa lähelle eläkeikää.
Ilmoita asiaton viesti
Sinällään oppisopimuskoulutus on hyvinkin kannatettavaa nuorille ja tämän kautta joku osa päässeen aiemmin työn syrjään kiinni.
Jo sitten katsotaan kokonaisuutta, niin mennään paljon huterammalle alueelle:
Takaisinottovelvoitehan syntyy käytännössä irtisanottaessa tuotannollis-taloudellisista syistä eli firmalla menee niin huonosti tai työ on vähenemässä tulevaisuudessa. Takkaisnottovelvoitettahan lyhennettiin kuuteen kuukauteen yli 12 vuotta työskennelleiden osalta tämän hallituksen päätöksellä.
Jos peilataan tuohon syyhyn oppisopimuksella nuorat samaa työtä tekemään, ollaan aika heikoilla vesillä. Peruste työn vähenemisestä muodostuu vääräksi ja kustannuspuolikin on kyseenalainen.
Tämähän mahdollistaa kokeneen työntekijän vaihtamisen oppisopimusharjoittelijaan pienemmällä kustannuksella ja jatkossa pienemmällä palkalla.
Mielestäni mikäli yritys irtisanoo tuotannollis-taloudellisista syistä, niin samantien tapahtuva oppisopimuksella palkkaaminen samaan tehtävään ei kyllä ole oikeudenmukaista vanhempia työntekijöitä kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niko, näin minäkin ajattelen tuon takaisinottovelvollisuuden kohdalla.
Mietin edelleen sitä, jos lisäksi työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan, niin koskeeko se myös oppisopimuskoulutusta, joka on työn ja opiskelun yhdistelmä? Menevätkö ehkä aktiivisemmat ulkomaalaiset meidän nuorten ohi, kun oppisopimuspaikkoja jaetaan?
Lisäksi minua huolettaa erityisesti se, että kun nuoria koskevia työ- ja opiskeluehtoja on nyt muutettu monellakin tapaa – jopa päällekkäisillä puolen vuoden(* ja max. kahden vuoden mittaisilla(** opiskeluiden kannustinjärjestelmillä, niin kuka pystyy nuoriamme ohjaamaan tässä opintoetuuksien ja -tukien sekavassa maailmassa, jossa pitäisi pystyä erottamaan milloin järjestelmä tarjoaa keppiä ja milloin porkkanaa? Ja miten nuoret tämän kaiken näkevät? Muuttavat ehkä ulkomaille?
Minusta nyt hallitukselta puuttuu kokonaisnäkemys näistä koulutuksen ja työn kannustinjärjestelmistä, joissa taitaa vahvimmin olla edunsaajana vain palkkaava yritys tai räätälöityjen koulutusten työvoimaviranomaisten valitsema koulutusfirma.
Lisäksi kun otetaan vielä mukaan se, että alle 30-vuotiaiden työsopimukset voidaan laatia puoleksi vuodeksi ilman määräaikaisuuden perustetta 3 kk:n työttömyyden jälkeen, nuorten tilanne on vähintäänkin sekava.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäys edelliseen viestiini:
Viite tekstissä *) alla:
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta”,
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Työnhakijalla olisi oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä, jos hän on täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytyksenä olisi, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa. Opiskelu ei olisi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Työnhakijan opintoja pidettäisiin tietyin edellytyksin työttömyysturvan niin sanotussa aktiivimallissa tarkoitettuna aktiivisuutena.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2018. Lain työllistymistä edistävän palvelun määritelmää koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.” – –
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180059
—–
Viite tekstissä **) alla:
”Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna
Omaehtoinen opiskelu voi parantaa ammattitaitoasi ja mahdollisuuttasi saada työtä tai säilyttää työpaikka. Koulutuspalvelut tuottaa oppilaitos ja etuuden maksaa Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa.
TE-toimisto ei hanki koulutusta eikä valitse opiskelijoita koulutukseen kuten työvoimakoulutuksessa. Ennen koulutusta TE-toimisto kuitenkin arvioi, parantaako koulutus ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla ja täyttyvätkö muut edellytykset omaehtoisen opiskelun tukemiselle.” – –
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/amma…
Ilmoita asiaton viesti
Aiheeseen liittyen Ylen verkkouutinen ”Opintotuen tulorajojen remonttiaikeet ovat hiipuneet selvitykseksi – muutokset jäävät seuraavan hallituksen kontolle”, linkki uutiseen alla:
https://yle.fi/uutiset/3-10206010?utm_source=newsl…
—-
Kovin on kiire on saada työttömiä, opiskelijoita – ja yleensä alle 30-vuotiaita henkilöitä – koskevia ”keppilakeja” voimaan, mutta sitten kun em. ryhmät olisivat jotain ”porkkanaa” välillä saamassa, niin sellaisia selvityksiä ja päätöksiä kyllä siirretään seuraavalle hallitukselle ja hamaan tulevaisuuteen… Epäoikeudenmukaista politiikkaa vain työnantajaleirin eduksi.
Nuoret kyllä muistavat nämä läpinäkyvät ”viivytystoimet” valitessaan itselleen sopivaa puoluetta seuraavissa maakunta(?)- ja eduskuntavaaleissa, ja useat näistä nuorista osallistuvat vaaleihin ihan ensimmäistä kertaa… Niinkuin me kaikkikin, jos siis maakuntauudistus toteutuu.
Ilmoita asiaton viesti