Ympäristö- ja vesilupaprosessi tulee säätää ensitilassa EU-linjausten mukaiseksi
Suomen ympäristö- ja vesilupaprosessia tulisi tarkistaa EU-linjausten mukaisiksi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 18.6.2018, tiedote 310/2018)
Suomessa on syytä harkita lainsäädännön muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ympäristötavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niistä poikkeaminen tulisi nostaa ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmissä nykyistä keskeisempään rooliin. SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston laatimassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi.
”EU on tiukentanut vaatimusta vesienhoidon tavoitteiden noudattamisesta, ja se ohjaa tulkintaa myös Suomessa. Sekä lupakäytännössä että tuomioistuimissa painotetaan yhä enemmän vesienhoidon ympäristötavoitteita”, kertoo tutkimusprofessori Antti Belinskij Suomen ympäristökeskuksesta.
Kansallisen lainsäädännön taustalla on EU-lainsäädäntö. Kun kansallista vesienhoitolakia valmisteltiin, vesien hyvän tilan tavoitteen ei ajateltu suoraan sitovan hankkeiden lupaharkintaa. Tällöin säädettiin ainoastaan, että vesienhoitosuunnitelma tulee ottaa huomioon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa.
Kolme vaihtoehtoa lainsäädännön kehittämiseksi
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellisesta sitovuudesta lupaharkinnassa:
– nykyinen tilanne jatkuu,
– tavoitteet otetaan huomioon terävämmin tai
– tavoitteista säädetään sitovasti.
Selvityksen mukaan vaihtoehtojen vaikutukset eivät olennaisesti eroa toisistaan. Joka tapauksessa lupaharkinnassa on noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia, eikä ympäristötavoitteiden vastainen hanke voi saada lupaa ilman poikkeusta.
Miten vesienhoidon tavoitteista voitaisiin poiketa?
Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkittävää hanketta. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tarkemmin säädetty, missä vaiheessa ja mikä taho arvioi poikkeamisen ja päättää siitä.
Selvityksessä esitetään, että poikkeaminen kytkettäisiin lupaprosessiin ja lupaviranomainen tekisi päätöksen. Toinen vaihtoehto olisi, että vesienhoitoviranomainen tai viime kädessä valtioneuvosto tekisi poikkeamispäätöksen.
Selvityksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: Perusteet ja menettely -raportti
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Antti Belinskij, SYKE ja Itä-Suomen yliopisto, p. 046 920 9189, antti.belinskij(at)uef.fi, suunnittelija Milla Mäenpää, SYKE, p. 040 573 4224, milla.maenpaa(at)ymparisto.fi ja yliopistonlehtori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 437 6342, niko.soininen(at)uef.fi.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
—
Katso myös alla:
Antti Belinskij – Tiina Paloniitty
POIKKEAMINEN VESIENHOIDON YMPÄRISTÖTAVOITTEISTA UUDEN HANKKEEN TAKIA
https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf
—
Mitä Eu:n SEA-direktiivi sanoo? Ks. alla:
http://ec.europa.eu/environment/archives/eia/pdf/030923_sea_guidance_fi.pdf
Katso ”Suojele vesiä” -teemasta Luonnonsuojeluliiton sivuilta:
https://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/vaikuta-la…
”Näin voit auttaa vesistöjä
Jokainen voi itse vaikuttaa vesiympäristön tilaan. Alle on koottu keinoja, miten voi omilla vallinnoillaan parantaa vesien laatua ja estää niiden pilaantumista.
– Siirtymällä Ekoenergian käyttöön
– Liikut lihasvoimalla tai julkisilla liikennevälineillä
– Säästät energiaa
– Käytät ympäristöä vähän kuormittavia pesuaineita ja muita kodin kemikaaleja
– Olet selvillä luonnonsuojelualueista ja maihinnousukielloista lintujen pesimäaikaan
– Noudatat veneillessä nopeusrajoituksia
– Et tyhjennä käymäläjätteitä veteen
– Liikut veneellä hiljaa matalilla alueilla ja vältät turhaa melua
– Et pyydystä alimittaista kalaa
– Suosit suomalaista luonnonkalaa ja kasvispitoista ruokavaliota
– Suosit luomua
– Huolehdit mökillä ja pihalla siitä, että pesuvedet eivät valu vesistöön
– Pidät oman jätevesien käsittelyjärjestelmäsi kunnossa
– Muistat, että mökillä parasta vesiensuojelua on hyvin hoidettu kuivakäymälä, ei vesivessa
– Vältät rannan ruoppausta
– Otat selvää suojelukysymyksistä ja pyrit vaikuttamaan! Liity kotikuntasi luonnonsuojeluyhdistykseen!”
Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivujen vesiensuojeluvinkkejä, ks. linkistä:
https://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/arjen-vali…
—
Onko Sinulla omia hyväksi kokeiltuja vesienhoitovinkkejä kotonasi, kesämökilläsi, veneilyssä – tai vaikkapa matonpesussa?
Kerro niistä meille muillekin! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Katso myös ”Kiertääkö hyvä kauttasi?”
#kiertääköhyväkauttasi
Olemme osa ruokaketjua, emme sen päätepiste. Kun syömme ja lajittelemme fiksusti, pääsevät arvokkaat ravinteet typpi ja fosfori tehokkaaseen käyttöön ja pysyvät poissa vesistöistä niitä rehevöittämästä.” – –
”Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.
Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.
Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.
Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.”
https://kiertaakohyvakauttasi.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Kun palataan blogin pääaiheeseen eli niihin isoihin ympäristö- ja vesilupaprosesseihin ja -hankkeisiin, niin tutustukaa vielä alla olevaan materiaaliin:
KHO:2014:176
Ympäristölupa – Turvetuotanto – Edellytykset – Lupaharkinta – Uhanalainen kalalaji – Meritaimen – Purotaimen – Merkittävä pilaantuminen – Erityinen luonnonolosuhde – Selvitykset – Varovaisuusperiaate – Vesienhoitosuunnitelma – Vesistöluokitus – Hyvä tila – Lapväärtinjoki-Isojoki
Vuosikirjanumero: KHO:2014:176
Antopäivä: 4.12.2014
Taltionumero: 3822
Diaarinumero: 3435/1/12
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2014:176
Vastaanottavan vesistön nykyisen kokonaistilan vuoksi uuden ja pääosin ojittamattoman turvetuotantoalueen käyttöönoton katsottiin hidastavan Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista hyvän tilan saavuttamista Lapväärtinjoen-Isojoen valuma-alueella. Tuotannosta aiheutuva kuormitus voisi aiheuttaa sellaisia veden laadun muutoksia, jotka edelleen heikentävät purotaimenen menestymismahdollisuuksia Kärjenjoessa-Siironjoessa ja tätä kautta voivat vaikuttaa heikentävästi myös Lapväärtinjoen-Isojoen meritaimenkantaan ja samalla vaikeuttaa vesimuodostuman ekologista tilaa kuvaavan luokan paranemista. Mahdollisena oli tällöin myös pidettävä, että taimenkantojen heikentymisellä voisi olla kokonaisuutena arvioiden merkitystä jokihelmisimpukan esiintymiselle Lapväärtinjoen-Isojoen pääuoman yläjuoksulla ja Natura 2000 -alueella.
Samaan lajiin kuuluvat purotaimen ja meritaimen voivat risteytyä, ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Tämän vuoksi myös purotaimenkannan säilymisellä on merkitystä, kun äärimmäisen uhanalaiset meritaimenkannat pyritään säilyttämään. Taimenen merkitystä päästöjen vaikutusalueella korosti myös, että taimen on välttämätön jokihelmisimpukan elinkierrolle Lapväärtinjoen-Isojoen yläjuoksulla, sekä se seikka, että napapiirin eteläpuolisessa osassa Suomea myös purotaimen on erittäin uhanalainen.
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa voi olla myös paikallisesti tärkeän tai uhanalaisen lajin tuhoutuminen. Asiassa oli tästä syystä otettava huomioon erityisesti toiminnasta aiheutuva vaikutus purotaimeneen ja edelleen mahdollisesti meritaimeneen. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen erityisten luonnonolosuhteiden huonontuminen saattoi tässä tapauksessa ilmetä Lapväärtinjoen-Isojoen pääuoman sekä sivu-uomien muodostaman ekologisen kokonaisuuden kannalta meritaimenen ja edelleen jokihelmisimpukan elinolosuhteiden heikentymisenä.
Kun otettiin huomioon ympäristönsuojelulain 4 § sekä 50 §:n 2 momentti, pääosin ojittamattoman suon ottamisesta turvetuotantoon ja turvetuotannon siellä harjoittamisesta, vaikka se tehtäisiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen, aiheutuisi asiassa esitettyjen selvitysten perusteella arvioituna ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä mahdollisesti 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun erityisen luonnonolosuhteen huonontumista. Tämän vuoksi edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen ei ollut.
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 §, 5 § 1 momentti, 35 § 2 momentti, 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 momentti 2 ja 4 kohta ja 50 § 2 momentti
Ks. alta lisää:
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaa…
Katso myös alla:
Antti Belinskij – Tiina Paloniitty
POIKKEAMINEN VESIENHOIDON YMPÄRISTÖTAVOITTEISTA UUDEN HANKKEEN TAKIA
https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi! Olet kiinnittänyt huomion tärkeään aiheeseen. Tiedätkö, että sadat kodit ovat menettäneet puhtaan kaivoveden, koska rikotaan vesilain mukaista lupaa murskaamoilla, vaikka laki edellyttäisi.
Olen kirjoittanut kymmenet kerrat kansanedustajille ja tuonut valituksissa esille hallinto-oikeuksille kuinka ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmä on huomioitava päätöksien teossa.
Vaikka ympäristönsuojelulaki velvoittaa ympäristön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, toiminnan maaperään, ilmaan ja vesiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Maaperä- ja kallioperäselvitykset: yrittäjät ei ole tehnyt minkäänlaista kallioperäselvitystä hakemuksessaan.
Vesilain 10 luvun 6 §:n mukaan jäteveden johtamiseen toisen ojaan tarvitaan vesilain mukainen lupa.
Louhijat myöntävät pumppaavansa 1500m3 ylöspäin/vrk. vettä.
Vesilain mukainen lupa tarvitaan yli 250 m3 tai kun siitä voi aiheutua pohjaveden muuttamiskiellon vastainen seuraus (VL 9:7 § ja 1:18 §).
Vesilaki edellyttää aina vesilain mukaisia lupia jos pumppaus on 250m 3/vrk.
Pohjavettä suojellaan useiden eri lakien ja säädösten avulla. Tärkeimpiä pohjaveden suojelua ohjaavia lakeja ovat ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain pohjaveden muuttamista koskevat momentit, maa-aineslaissa, ympäristönsuojelu-asetuksessa, maatalouteen liittyvissä säädöksissä, maankäyttö- ja rakennuslaissa, terveydensuojelulaissa, kemikaalilainsäädännössä sekä öljyvahinkojen torjuntaan liittyvässä lainsäädännössä.
Ympäristönsuojelulaki kieltää pohjaveden ja maaperän pilaamisen. Pohjaveden pilaantumiskielto on ehdoton eikä siitä poikkeamiseen voi saada lupaa.
Jätevesijärjestelmä ei täytä jätevesien valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 esitettyjä käsittelyvaatimuksia. ( VNA 542/2002, YSL 4,5,7,8,42,43 § JL 4,6 §)
Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava myös valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006).
Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja, jotka ovat tarpeen vaikutuksia luonnonoloihin ja vesistön käyttöön sekä arvioitaessa hankkeen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja mm. maaperän ja pohjaveden suojelu räjähteitä käytettäessä.
Määritelmät 588/2011 3 §
9) jätevedellä sellaista käytöstä poistettua vettä, pilaantuneelta alueelta johdettavaa vettä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan käytetyltä alueelta johdettavaa vettä, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista.
Pintaveden laadun muutoksen seurauksena valuma-alueiden hydrologiset olosuhteet muuttuvat kiviainestuotannon seurauksena. Sade- ja sulamisvesistä johtuen valunta kasvaa, jolloin esimerkiksi mahdollisten lähellä sijaitsevien purojen virtaama voimistuu hetkellisesti ja kasvaneen eroosion seurauksena alueelta luontoon laskevat vedet sisältävät sameutta aiheuttavaa kiintoainetta.
Vesi- ja ympäristösuojelulaki edellyttävät maaperän ja pohjaveden suojelua. Maa-aineksen oton hankkeesta johtuvia vaikutuksia luonnonoloihin ja vesistön käyttöön ei ole huomioitu, sekä arvioitaessa hankkeen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja maaperään. Maaperän ja pohjaveden suojelu on jätetty kokonaan huomioimatta hakemuksissa ja päätöksissä.
Vesilaki 27.5.2011/587
11 luku
Hakemusmenettely 3 § vaatimuksia.
3 luku 10 §
Lupa on ympäristönsuojelulain 7,8, 42 ja 43 §:n vastainen.
mm. räjähdysaineet, vesilain mukaiset selvitykset puuttuvat Tukes- ohjeet pohjavesien suojelu.
– jätetään huomioimatta jätevedet, räjähdysainejäämät räjähdysaineet aiheuttavat voimakasta typpipitoista vesien kautta kulkevaa ja orgaanista rehevöitymistä.
Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta
800/2010 9 § Maaperän ja pohjaveden suojelu. Maaperän ja pohjaveden suojelu räjähteitä käytettäessä. 10,11,12 §
Hakemuksissa toiminta-alueen ”PUHTAAT” vedet johdetaan ympäristöön ojiin. Riskejä maaperään ei ole huomioitu öljynerotuskaivon osalta vaikka vedet olisi johdettava öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle.
Maa-ainesten ottaminen aiheuttaa useita ympäristölle haitallisia vaikutuksia, kuten riskin pohjaveden laadulle.
Maannoksen ja maakerrosten poistaminen lisää pohjaveden likaantumisriskiä. Maa-ainesten oton yhteydessä maahan voi päästä haitta-aineita esimerkiksi maansiirtokoneiden tai polttoainesäiliöiden öljyvuodoista. Tiedot jäteveden sisältämien aineiden pitoisuuksista puuttuu kokonaan ja seuranta.
Räjäytyksestä syntyvät haitta-aineet, pintavedet, epäpuhtaudet ja mahdolliset muut kemikaalit pääsevät esteettä alueen pohjavesiin. Kemikaalit, räjähdysaineet aiheuttavat voimakasta typpipitoista vesien kautta kulkevaa ja orgaanista rehevöitymistä.
Lupien käsittelyssä, ei typen tuomiin ongelmiin ole kiinnitetty huomiota. Hulevesien mukana typpeä kulkeutuu maastoon ja vesistöihin.
Ilmoita asiaton viesti
Vesilain mukaiset luvat ja niiden laiminlyönti on tuhonnut satojen ihmisten kodit. Kukaan viranomainen ei noudata vesilain mukaista lupaa!!!
KIRJALLINEN KYSYMYS 1194/2010 vp
Louhosten räjäytystoiminnassa syntyvän typen vesistöpäästö
Eduskunnan puhemiehelle
Kivilouhosten räjäytystöissä vapautuu runsaasti typpeä. Erilaisissa louhinnoissa räjähdysaineen koostumus ja typpipitoisuus vaihtelee, mutta pahimmillaan kilosta räjähdysainetta jää maastoon jopa 800 g typpeä.
Mihinkään toimiin ei edes hallitus ole ryhtynyt; Millä tavoin kivilouhimoiden räjäytys-toiminnasta aiheutuvat typpipäästöt ote-
taan huomioon kivilouhosten ympäristö-luvissa ja mihin välittömiin toimiin hallitus ryhtyy louhoksilta vesistöihin kulkeutuvien typpipäästöjen minimoimiseksi?
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document…
Kelvottomat juomavedet.
Kangasalan kunnan ympäristöosasto epäilee happamoitumisen syyksi Kallion teollisuusalueen valumavesiä, joissa on voinut olla rikkiperäistä sulfidia.
https://yle.fi/uutiset/3-5652992
Kangasalan Vehoniemelle on louhimalla tehty uusi järvi, kuten myös Oulaisten Honkarannalle. Kangasalan Kallion yritysalueen kallionlouhinnasta rahat sai yksityinen yritys. Kallionmurskauksessa irtosi sulfidipitoisia mineraaleja, jotka happamoittivat läheisen Halimajärven 2010–11. Kunta joutui kalkitsemalla neutraloimaan erittäin happamia hulevesiä.
https://www.sll.fi/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2…
https://veeraruoho.kotisivukone.com/blogi/?k=kaivot
Pohjavedet pilaantuvat räjäytysaineista, ojissa virtaa nitraattia ja typpeä
Hakemuksessa myönnetään ojien nitraatti ja typpipitoisuuksien kasvavan, mutta sen oletetaan laimenevan matkalla edemmäs. Edelleen hakemuksessa myönnetään pohjavesiin alueella imeytyvän räjäytysaineista vaarallisia aineita. Näitä kuitenkin vähätellään.
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, tärkeitä huomioita kaikki esittämäsi. Ks. alla ”Laki vesilain muuttamisesta” (611/2017):
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170611
”Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.
Hankkeesta vastaavalle, jolle on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla lupa voimalaitoksen rakentamiseen ja oikeus käyttää määräajan toiselle kuuluvaa vesivoimaa, voidaan myöntää 8 luvun 5 §:ssä tarkoitettu oikeus siinäkin tapauksessa, että hanketta ei ole pidettävä energiahuollon turvaamisen kannalta yleisen tarpeen vaatimana. Oikeus voidaan myöntää myös, jos oikeus käyttää määräajan toiselle kuuluvaa vesivoimaa on perustunut asianosaisten väliseen sopimukseen.”
—
Täytyy vain ihmetellä, että vesilain noudattaminen on niin vaikeata, lait kun kuitenkin ovat jo olemassa.
Tuoreen ”Laki vesilain muuttamisesta” (611/2017) lain noudattaminen tuleekin tärkeään asemaan nyt Jyväskylässä, suunnitellun kaupungin halkovan Tourujokikunnostuksen kohdalla, suunnitelmissa kun on lähitulevassa useita vesihankkeita: silta-, pato-, tulvasuojelu-, pohjavesi-, hulevesi- ja muita luonnon- ja kulttuurinsuojelullisia näkökohtia sisältäviä toimintoja virtaavan veden äärellä. Tourujoella oleva vanha Lohikosken voimalaitospato aiotaan purkaa ja vapauttaa 2,7 km pituinen joki.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä myös ”kättä pidempää”:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/haku/?search%5…
Ilmoita asiaton viesti
Katso myös EU:n SEA-/SYA-direktiivi ”TIETTYJEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN DIREKTIIVIN 2001/42/EY TÄYTÄNTÖÖNPANO”:
http://ec.europa.eu/environment/archives/eia/pdf/0…
Ilmoita asiaton viesti
Tätä sitä saa ihmetellä ”Väytyy vain ihmetellä, että vesilain noudattaminen on niin vaikeata, lait kun kuitenkin ovat jo olemassa”.
Samaa on ollut vuosikymmenet hallinto-oikeuksien huomiotta jättäminen puuttuvat vesilain mukaiset luvat ja lait on olemassa noudattamista varten.
Hallinto-oikeudet lyövät myös laimin vesilain vaatimukset ja lupien huomiotta jättämisen!
Maaperän ja pohjaveden suojelu
Sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain ohjauskeinoilla on menettelyllinen ja sisällöllinenkin yhteys muun muassa kaavoitusta, vesien käyttöä ja luonnonsuojelua koskeviin lupajärjestelmiin. Ympäristönsuojelulaki, joka olisi ympäristön pilaantumisen torjunnan yleislaki. Laki sisältää yhtenäiset säännökset maaperän, vesien ja ilman suojelusta.
Vesilain 10 luvun 6 §:n mukaan jäteveden johtamiseen toisen ojaan tarvitaan vesilain mukainen lupa.
Murskaamoilla laki edellyttäisi vesiluvat myös, maaperän suojelu, vedet ja viemäröinti. Ei mitään lakiin perustuvia asioita, vaan asukkaiden pihoihin ja ojiin lasketaan kaikki törky.
Lupahakemuksiin ei ole liitetty selvitystä pinta- ja louhosvesistä, niiden käsittelystä ja poisjohtamisesta mikä on ristiriidassa ympäristönsuojelulain 42.1 §:n määräysten kanssa.
Vesien laskeminen ojaan on vastoin ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 kohdan ympäristönsuojelulain 8 §:n 1momentissa tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus on aina ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este.
Pohjaveden pilaamiskielto koski kaikkea maaperässä olevaa, ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa suojattua pohjavettä, eikä ainoastaan vedenottamoiden alueiden pohjavettä.
Uudessa, 1.1.2012 voimaan astuneessa, vesilaissa yhtenä tärkeänä asiana on luonnontilaisten purojen ja pienvesien luontoarvojen turvaaminen. Vanhaan vesilakiin verrattuna myös vesistön ja pohjavesiesiintymän tilan alenemisen sekä puron luonnontilan vaarantamisen ehkäisemiseen on annettu enemmän painoarvoa.
Vesilain 1 luvun 17a §:n mukaan luonnontilaisia lähteitä tai lähteikköjä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu.
Metsälain 10 § sisältää luettelon metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä elinympäristöistä, joita voidaan soveltuvin osin pitää myös maa-aineslain tarkoittamin erikoisina luonnonesiintyminä: Metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt.
SADAT ihmiset taistelevat puhtaasta juomavedestä ja monilla asukkailla on ”LÄHDE” tuhottu!
Vesilain 1 luvun 17a §:n mukaan luonnontilaisia lähteitä tai lähteikköjä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu.
Ympäri maan alueen kaikki taloudet ovat omien kaivojen tai lähteiden varassa.
Asukkaiden kaivot tulevat välittömästi juomakelvottomaksi ja vedet loppuu lähteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä tästä vesilain rikkomisesta miten viranomaiset sivuuttavat laittomuutensa. En voi ymmärtää lakeja laaditaan, mutta niitä ei noudateta edes oikeusasteissa.
Etelä-Suomessa myös kaivot ja lähteet viranomaisten toimesta käyttökieltoon laitetaan. Syynä ei ole murskaamo viranomaisilla, vaan vesi on niin likaista ja bakteereita ”kelvotonta juoma ja pesuvedeksi”.
Antakaa edes juomavettä!
https://areena.yle.fi/1-2409469
https://www.youtube.com/watch?v=AFW-k7aqbUY
Näin helppoa on vesilain rikkominen ja valvonnan laiminlyönti. Kotini vieressä naapurilla oli lähde pihassa, josta puhdasta vettä pulppusi yli 60 vuotta. Lähde tuhoutui myös louhinnan seurauksesta öljyt kellui vedessä ja kuivui välillä, vesi muutenkin käyttökelvottomaksi meni.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa Sanna, että jaksat sitkeästi tuoda näitä – valitettavasti surullisia – esimerkkejä meille tutustuttavaksi!
Mietin huumorilla, että kun/jos LUOVA-virasto tulee sote- ja maku-uudistuksen yhteydessä, niin LUOVAAN tulee perustaa erillinen ”nopeantoiminnanjoukot” näiden ympäristörikkomusten ja -rikosten torjumiseksi: vain kansalaisen ilmoituksesta lähtisi ”karhuryhmä” paikalle pysäyttämään lainrikkojien toimet.
Mitäpä tuumitte tästä? Olisikohan ideaa? 😉
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, edellisiin viesteihimme viitaten, katso tuore hallituksen esitys HE 94/2018 vp:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity…
”Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja rikoslain 48 luvun 3 §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi ympäristönsuojelulakiin säännökset uudesta ympäristölupamenettelyä kevyemmästä ennakkovalvonnallisesta ilmoitusmenettelystä. Olemassa olevat ilmoitusmenettelyt jäisivät lakiin kertaluonteista toimintaa koskevana ilmoitusmenettelynä. Eräät nykyisin luvanvaraiset toiminnat ehdotetaan siirrettäväksi uuteen ilmoitusmenettelyyn. Ilmoituksenvaraiset toiminnat, joista suurin yksittäinen ryhmä olisi eläinsuojat, määriteltäisiin lain liitteessä 4. Useita lain pykäliä tarkistettaisiin siten, että ympäristöluvanvaraista ja osin rekisteröitävää toimintaa koskevat säännökset ulotettaisiin koskemaan myös ilmoituksenvaraista toimintaa.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä täsmennyksiä lain ympäristöluvanvaraisia toimintoja koskevaan liitteeseen sekä ympäristörikkomusta koskevan rikoslain rangaistussäännöksen muuttamista.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.”
Ilmoita asiaton viesti
” yhdistettiin maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt siten, että yhteiskäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä”.
YMPÄRISTÖMENETTELYJEN SUJUVOITTAMISTA ja maa-ja ymp.luvan yhdistämistä; EI VOI toteuttaa kivilouhimoilla/murskaamoilla.
Onko edelleen tarkoitus jatkaa, että laiton räjäytystoiminta sujuvoitetaan valvomattomuudella?
Murskaamoiden ja kivilouhimoiden vaiettu räjäytystoiminta:
Ympäristösuojelulain säännöksiä ei voi yhdistää räjäytystoimintaan, koska siitä on oma erityislainsäädäntö.
Ympäristölainsäädännön mukaisessa lupamenettelyssä muun ohella kiinnitettävä huomiota onnettomuusriskeihin ja räjähdysainelainsäädäntö sisältää monia sellaisia turvallisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimuksia, joiden noudattaminen on myös ympäristölupakäsittelyssä otettava huomioon.
Maa-aineslaki ja YSL edellyttäisi huomioimaan lupahakemuksissa ja päätöksissä räjäytystoiminnan, mutta sitä ei huomioida, koska räjäytystoiminnassa on oma itsenäinen lainsäädäntö ja se edellyttää hakemaan Tukesin lupia, joita ei voi saada turvallisuussyistä asutuksen vuoksi.
Hallinto-oikeudet eivät voi antaa lupaa räjäytystoiminnalle, koska siitä on oma erityislainsäädäntö. Edelleen oikeuksissa ja lupapäätöksissä viedään eteenpäin asioita, kuinka räjähdysainetoimintaa ei ole huomioitu lupia myönnettäessä.
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253630-ymp…
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234242-mur…
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239382-hyv…
Ilmoita asiaton viesti