Tietosuojavaltuutetun lausunto hallituksen genomilakiesityksestä tyrmäävä
TIETOSUOJAVALTUUTETUN LAUSUNTO, VIITE: LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI GENOMILAIKSI (STM086:00/2016 JA STM/4454/2016)
Katso linkistä:
https://tietosuoja.fi/documents/6927448/9371975/Lausunto+luonnoksesta+ha…
–
4 § Suhde muuhun lainsäädäntöön (sivu 6/16)
– -"Ehdotetun 4 §:n 2 momentin mukaan genomitietojen yhdistämisestä toisiolaissa tarkoitettuihin rekisteritietoihin ja sanotun aineiston luovuttamisesta tieteelliseen tutkimukseen tai kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sovelletaan, mitä toisiolaissa on säädetty toissijaisen käytön perusteista ja edellytyksistä sekä käyttölupahakemuksen käsittelystä. Toisiolaissa ehdotetaan, että kehittämis- ja innovaatiotoimintaan voidaan luovuttaa henkilötietoja joko tietosuoja-asetuksen mukaisella rekisteröidyn vapaaehtoisella, yksilöidyllä, tietoisella ja yksiselitteisellä sekä nimenomaisella suostumuksella tai anonymisoituna.
Ottaen huomioon geneettisen tiedon anonymisointiin liittyvät haasteet, sekä toisaalta alaikäisten ja vajaakykyisten erityinen suojelun tarve, on geneettisten tietojen luovutusedellytyksiä kehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta arvioitava kokonaisuudessaan yksityiskohtaisemmin kuin mitä toisiolaissa on ehdotettu.
Kansainvälisen vertailun osalta on havaittavissa, että esimerkiksi Tanskassa ja Iso-Britanniassa yksityisten toimijoiden oikeutta genomitiedon käyttöön on rajattu merkittävästi." – –
Esityksen perusteluissa (s. 101 – 102) todetaan, että ”Kaikki luovutukset tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämis- sekä innovaatiotoimintaan tehdä ensisijaisesti anonyyminä, mikäli mahdollista. Jos tämä ei ole mahdollista, niin luovutukset tehdään pseudonymisoituina.”
Osin epäselväksi jää, mihin lainsäädäntöön ehdotettu menettely perustuisi, huomioiden toisiolaissa olevat reunaehdot. Mikäli menettely perustuu parhaillaan kokonaisuudistuksen alla olevaan biopankkilakiin, tulisi näiltä osin varmistaa yhdenmukaisuus toisiolain ja nyt ehdotetun genomilain kanssa. Perustelujen nojalla nyt lausunnon kohteena olevassa ehdotuksessa kaavaillaan siis genomitiedoille heikompaa tietosuojaa, kuin muille sosiaali- ja terveystiedoille.
Ehdotuksessa viitataan usein korotetun tietoturvan ympäristöön, mutta epäselväksi jää, mikä on nyt ehdotetun säännöksen suhde tähän ympäristöön. Kuten aiemmin on todettu, useat tässä pykälässä viitatut lait ovat eduskunnan käsiteltävänä taikka valmisteluvaiheessa. Näin ollen on erittäin haastavaa muodostaa kokonaiskuvaa siitä, minkälaiseksi genomitietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntökehikko muodostuisi tai, arvioida sitä, miten luonnollisten henkilöiden tietosuoja ja muut perusoikeudet ja vapaudet tulevat turvatuiksi."
—
JOHTOPÄÄTÖS
Nyt ehdotettu esitys on monilta osin keskeneräinen ja se jättää tietosuojan, erityisesti rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien kannalta erittäin keskeisiä kokonaisuuksia avoimeksi. Ottaen huomioon geneettisten tietojen erityisluonne, siihen liittyvät tietosuojariskit, suunnitellun käsittelyn massivisuus sekä kohdentuminen yksityisyyden suojan ja tietosuojan ydinalueella oleviin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluviin tietoihin, voidaan saattaa kyseenalaiseksi nyt ehdotetun lainsäädännön oikeasuhtaisuus (vrt. TSA 6 art. kohdat 3 ja 4, art. 9 2 g sekä art.23). Ehdotettua lakia tulee vielä edellä esitetyllä tavalla täsmentää ja tarkastella muun muassa tietosuoja-asetusta, kansallista tietosuojalakia, sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevaa lakia vasten.
Nyt ehdotetussa muodossa esitys aiheuttaa liian korkean riskin yksilöiden oikeuksille ja vapauksille, eikä se ole tietosuoja-asetuksen velvoittamalla tavalla oikeasuhtainen sillä tavoiteltuun päämäärään nähden.
Nyt ehdotetussa muodossaan esitys on myös ongelmallinen kansallisen liikkumavaran käyttöä täsmentävän tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan, perustuslain tarkkarajaisuuden ja täsmällisyysvaatimuksen, luonnollisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien, rekisterinpitäjän oikeusturvan kannalta sekä lainvalvonnan kannalta.
Tietosuojavaltuutettu
Reijo Aarnio
Ylitarkastaja
Raisa Leivonen
—
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE GENOMILAIKSI
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi genomilaki.
Lain tarkoituksena on edistää genomitiedon vastuullista ja yhdenvertaista käyttöä ihmisten terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi, toteamiseksi ja hoitamiseksi. Ehdotetulla lailla perustetaan Suomen Genomikeskus, joka toimisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydessä. Genomikeskus ylläpitäisi kansallista genomitietorekisteriä, jonka sisältämän genomitiedon tietoturvallisen säilytyksen, hallinnan ja käsittelyn edellytyksistä säädettäisiin genomilaissa.
Genomikeskus toimisi suomalaisena genomilääketieteen osaamiskeskuksena ja asiantuntijaresurssina. Genomilaki sisältäisi lisäksi säännökset geenitestien suorittamisen edellytyksistä, myös kuluttajille suunnattujen geneettisten palveluiden markkinoilla. Lakiehdotuksella säädetään geneettisten tietojen käsittelyä koskevista suojatoimenpiteistä ja muusta genomitiedon vastuullisesta ja asianmukaisesta käytöstä ihmist en yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi.
Esitys toteuttaa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa määriteltyjä tavoitteita ja sillä on kytkentä hallituksen työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevaan kärkihankkeeseen. Esitys toteuttaa hallituksen vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmaa, jonka osana on sovittu perustettavaksi genomikeskus Suomeen. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019.
Tästä luonnokseen:
https://d2htbfmhc6rwjj.cloudfront.net/attachments/0/4/e/9deddb8294a41b10…
—
Huomaa erityisesti tämä:
Osoita noudattavasi tietosuojasäädöksiä
"Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetuksen säännöksiä. Osoitusvelvollisuus tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on myös pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä."
Lähde:
https://tietosuoja.fi/osoitusvelvollisuus
Tästä hallituksen luonnosesitykseen genomilaista:
https://d2htbfmhc6rwjj.cloudfront.net/attachments/…
Ilmoita asiaton viesti
Sote-uudistuksen erillisjohtoryhmän kokous 6.8.
7.8.2018 Uutinen:
Sote-uudistuksen erillisjohtoryhmä käsitteli kokouksessaan uudistuksen valmisteluaikataulua, kuntien investointeja ja ulkoistamisia koskevan rajoittamislain jatkamista ja yhteistyöalueiden valmistelua.
Tavoitteena on, että maakunta- ja sote-uudistuksen lait tulisivat voimaan marras-joulukuussa 2018. Valinnanvapauspilotit voisivat alkaa vuoden 2019 alussa ja päättyisivät vuoden 2021 alussa. Ylijohtaja Kirsi Varhilan mukaan maakuntien aloittamisen siirtyminen vuoteen 2021 merkitsee arviolta 200 miljoonan euron lisärahoitustarvetta valmisteluun.
Hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoi hallituksen vastineesta, jota parhaillaan valmistellaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa varten. Vastine koskee aikataulumuutoksia. Maakuntien aloituksen siirtyminen vuodella vaikuttaa lähes kaikkiin maakunta- ja sote-uudistuksen lakiesityksiin. Vielä on linjaamatta, miten voimaantulon siirtyminen vaikuttaa esimerkiksi palvelusetelikokeilujen jatkoon, Luova-viraston perustamiseen ja opiskeluterveydenhuollon YTHS-lakiin.
Rajoituslakia jatketaan
Kuntien oikeustoimien rajoittamislakia on tarkoitus jatkaa vuoteen 2021 saakka. Järvisen mukaan muutama kunta on tehnyt alustavia päätöksiä Paras-lain mukaisesta yhteistoiminta-alueesta irtautumisesta. Näitä koskevat ratkaisut viedään valtioneuvoston päätettäväksi. Kuntien isoja sote-investointeja ja ulkoistamisia halutaan edelleen rajoittaa. Ulkoistamisen ehtojen edelleen tiukentamista on Järvisen mukaan syytä harkita.
Yhteistyöalueiden roolista keskustellaan
Erityisasiantuntija Antti Kuopila esitteli yhteistyöalueiden valmistelua. Maakuntien muodostamien yhteistyöalueiden merkitys on uudessa sote-mallissa suurempi kuin nykyisten erva-alueiden. Esimerkiksi alueen merkittävät palvelurakenteeseen vaikuttavat investoinnit valmistellaan yhdessä.
Yhteistyöalueiden maakuntarajat ylittävien toimintamallien valmistelu on lähtenyt kaikissa maakunnissa liikkeelle. Muun muassa sosiaalihuollon erityisosaamisen jakaminen nähdään maakunnissa tärkeänä. Myös erikoissairaanhoidon työnjakokysymyksiä pohditaan.
Erillisjohtoryhmän keskustelussa todettiin, että yhteistyöalueet tarvitsevat maakuntien yhteistyösopimuksen lisäksi toiminnalle rakenteet ja mahdollisesti strategian. Yhteistyöalueet mahdollistaisivat myös laajemman poikkihallinnollisuuden.
Lisätietoja:
puheenjohtaja, ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 0295 163338
Alueuudistus | alueuudistus.fi | alueuudistus.fi
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä info:
”Osoita noudattavasi tietosuojasäädöksiä
Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetuksen säännöksiä:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?ur…
Osoitusvelvollisuus tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on myös pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.”
Lähde:
https://tietosuoja.fi/osoitusvelvollisuus
Ilmoita asiaton viesti
Kesken on soteuudistukseen liittyen mm. genomilaki, kansallinen tietosuojalaki, asiakasmaksulaki, potilaslaki; ja samaan aikaan maakuntauudistuksen puolella vasta aloitetaan maakuntien muodostamien yhteistyöalueiden rakenteiden ja strategian rakentamista, että käy yhä ilmeisemmäksi se, että seuraava hallitus on se, joka vie kaikki em. uudistukset maaliin asti – jos vie.
Tämä olisi nyt hyvä tunnustaa ja tehdä myös sen mukaiset parlamentaariset suunnitelmat kolmien vaalien järkeväksi järjestämiseksi. Ks. alla:
https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/23/4…
Turha etsiä syyllisiä kiuruista tai sipilöistä: sote- ja maakuntauudistus on vasta nyt saamassa esiin sen megalomaaniset mittasuhteet. Niiden edessä tulee olla nöyrä, jos meinataan saada uudistus joskus maaliin asti.
Jäitä hattuun – etenkin näin helteillä!
Ilmoita asiaton viesti
”Potilastietojen salassapito Suomessa Euroopan heikointa”
https://kaksplus.fi/threads/potilastietojen-salass…
—
Eduskunnan kuulema professori: ”Potilastietojen salassapito ehkä heikointa Euroopassa – pelkkä käynti laboratoriotutkimuksessa antaisi oikeuden käyttää näytettä tutkimustarkoituksissa”
https://www.talouselama.fi/uutiset/eduskunnan-kuul…
Ilmoita asiaton viesti