Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen perusta ja vastuut kuntoon
VTM, VT Lauri Jääskeläinen: "TULISIKO RAKENTAMISEN VASTUUTA TIUKENTAA?"
(Ympäristöjuridiikka 4/2017 s. 70–105)
– -"Suomen – kuten monen muunkin maan – heikkoutena pyrittäessä parempaan rakentamiseen laatuun on paikallisviranomaisten vaihtelevat voimavarat sekä virhetilanteissa myös osin sekavat vastuukäytännöt. Viranomaispuolella tarvittaisiin pienten rakennusvalvontojen kokoamista suuremmiksi ja asiantuntemukseltaan vahvemmiksi. Viranomaisen rajallisia voimavaroja kannattaa entistä pontevammin suunnata etukäteen arvioituna eniten huolta aiheuttaviin kohteisiin. Toisaalta, viranomaisella pitää olla tarpeellinen toimivalta puuttua rakennushankkeeseen ryhtyvän itsensä riittämättömään resursointiin. Vastuupuolella eduksi olisi kanavoida nykyistä voimakkaammin vastuuta niille, jotka oikeasti rakennustyötä suorittavat. Käytännössä tämä tarkoittaisi esim. YSE:n* avaamista uudelleen tarkasteluun. [Oma lisäys, "Mikä on YSE"]:
https://www.rakennusteollisuus.fi/INFRA/Jasenpalvelu/usein-kysyttya/urak…
Valittiinpa rakennusvalvonnan organisointivaihtoehdoista mikä tai mitkä tahansa (valtiollinen malli, valtio-kunta -sekamalli, maakuntamalli, välillisen julkishallinnon malli, yhteistoiminta-aluemalli, isäntäkuntamalli, liikelaitosmalli, ostopalvelumalli yksityisiltä tarkastusyhteisöiltä ym.) niin olennaista on ensin määritellä, mitä julkiselta rakennusvalvonnalta odotetaan ja mistä asioista sen halutaan oikeasti vastaavan. Mitä tulee erityisesti rakentamisen laatuun, niin nykyisten säännösten valossa rakennusvalvonta ikään kuin vastaa ”kaikesta” mutta samalla ”ei mistään”. Perusvastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä, joka usein on rakentamisasioissa maallikko. Hänen tehtävänään on valita osaavat, pätevät ja kelpoiset suunnittelijat, työnjohto ja toteuttajat. Vastuu kanavoituu, sikäli kuin kanavoituu, lähinnä sopimusjärjestelyjen kautta lukemattomille tahoille. Vastuutilanteet ovat erilaisia riippuen siitä, minkälaisesta toimeksiannosta, urakkamuodosta ja kaupasta kulloinkin on kysymys.
Maankäyttö- ja rakennuslaki ei voi ratkaista kysymystä rakentamisen yksityisoikeudellisesta sääntelystä. Sen sijaan maankäyttö- ja rakennuslaissa voidaan selkeästi säätää, mikä osa rakentamisesta ja rakentamisen laadusta kuuluu julkiselle rakennusvalvonnalle ja mikä ei. Niin sanotun suhteutetun valvonnan oikeusohje (MRL 124 §) pitää avata ja purkaa osiin. Pitää määritellä vähintään asetustasolla, minkä asteista julkista rakennusvalvontaa minkäkin laatuisissa rakentamishankkeissa vaaditaan. Eräänä ratkaisuna tähän on rakennushankkeiden vaativuusluokittelu."
Katso MRL:n uudistuksen vaiheista lisää:
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet…
—
"124 § Viranomaisvalvonta rakentamisessa
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään.
Valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on myös huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
”Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on alkanut. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti.
Tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta ja helpottaa lain toimeenpanoa. Uudistuksessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tulevaisuuden näkymät, aluehallinnon muutokset ja jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Näköpiirissä olevia laajoja ilmiöitä ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikkumisen murros, elinkaari- ja vähähiilisyysnäkökohdat, digitalisaatio sekä hallinnon muutokset.
Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi monet muut lait vaikuttavat alueidenkäyttöön ja rakentamiseen. Uudistuksessa kirkastetaan eri säädösten roolia. Euroopan unionin lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi rakentamisen ohjaukseen muun muassa energiatehokkuuden osalta. Lainsäädännön kehittämiselle luovat puitteita myös kansainväliset sopimukset, joihin liittyy merkittäviä alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia. Näistä tuorein on Pariisin ilmastosopimus.” – –
Lähde:
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/…
Ilmoita asiaton viesti
Martti, hyviä käytännön esimerkkejä! Kiitos.
Lakeja ja säädöksiä luetaan niin eri lailla eri puolella Suomea. Ja ei vain alueellisesti eri lailla vaan ihan ”nuppikohtaisesti” eri lailla samassa asemassa olevien viranomaisten kesken. Ihmettelen, kenen ”nupilla” LUOVA-virastossa saadaan yhtenäinen kanta näissä asioissa…
Ilmoita asiaton viesti
”Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi monet muut lait vaikuttavat alueidenkäyttöön ja rakentamiseen”. Sujuvoittaminen tehdään ettei huomioida räjähteiden käyttöä eikä mitä laki edellyttää Tukesin lupaa, suojaetäisyyksiä, turvamääräyksiä ym…..
Louhinta toiminnassa räjähdysaineiden käyttö salataan vaikka MRL lisäksi monet muut lait olisi huomioitava; Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 20 §:ssä:
”Kaavan huomioon ottaminen vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.”
Tämä on erityisen tärkeää kun kyseessä on räjähteiden kaltaiset vaaralliset aineet ja niiden aiheuttamat ympäristövahingot.
Lakia ja asetuksia tulee noudattaa ja noudattamisen valvominen pitää olla asianmukaista.
Murskaamoiden ympäristössä asukkaille räjäytystyömaa tulee yllätyksenä. Räjähdemäärät ovat 10 000- 19 000 kiloon kerta paukut.Asutuksien vieressä.
Omassa kaava päätöksessä oikeus asteet perustelivat seuraavaa;
”Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.
Valtioneuvosto on päätöksellään 30.11.2000 hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Päätöksen kohdassa 4.3. (eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu) on erityistavoitteena todettu, että haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys”.
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi! Oletko tietoinen Jyväskylän suunnitelmia. YVA on ehdoton murskaustoiminnassa, samoin kaavassa osoitettu onnettomuusvaaralliseen työhön alue. Kyseessä louhinta räjähteet ja edellyttäisi lupaa Tukesilta. Lupia ei voi saada niin miljoonia kiloja asutuksien vieressä käytetään. Huomatkaa louhintaräjähteistä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä ei taida asukkaat tietää mitään Jyväskylässäkään!
”Jyväskylässä Vesankajärventien viereen suunnitellulla murskaamolla olisi merkittäviä haittoja Vesangan alueen asukkaille, vierailijoille ja ympäristölle. Murskaamon aiheuttamien ympäristöhaittojen lisäksi sinne tapahtuva raskasliikenne (ma-pe klo 6-22) vaarantaisi Vesangan päiväkoti-koulun noin 200 oppilaan koulutien turvallisuuden ja aiheuttaisi veronmaksajille merkittäviä lisäkustannuksia ylimääräisten koulukyytien järjestämisestä sekä Vesankajärventien korjaamisesta. Tie on hyvin kapea ja ELY-keskus ei ole luvannut tien parantamista”.
Kirsi! Anna tietoa asukkaille ja julkisuutta! Hallinto-oikeudet eivät voi antaa lupaa räjäytystoiminnalle, koska siitä on oma erityislainsäädäntö. Edelleen oikeuksissa ja lupapäätöksissä viedään eteenpäin asioita, kuinka räjähdysainetoimintaa ei ole huomioitu lupia myönnettäessä. Ympäristötarkastaja Oulusta myöntää, että ”Kuten totesin varsinaisesta räjäytyksestä ja räjäytystyöstä on oma lainsäädäntö kuuluvat Tukes, poliisi ja työnsuojeluviranomaisille.”
Maa-aineslaki ja YSL edellyttäisi huomioimaan lupahakemuksissa ja päätöksissä räjäytystoiminnan, mutta sitä ei huomioida, koska räjäytystoiminnassa on oma itsenäinen lainsäädäntö ja se edellyttää hakemaan Tukesin lupia, joita ei voi saada turvallisuussyistä asutuksen vuoksi.
Räjähteiden käyttömäärät ovat niin valtavia, että panostusmäärät ja varastovaatimukset koskevat kilometrien päähän. Asukkailla olisi hallintolain mukaan oikeus valittaa Tukesin luvasta, mutta mistä valittaisimme, kun lupia ei edes haeta!
Ympäristölainsäädännön mukaisessa lupamenettelyssä muun ohella kiinnitettävä huomiota onnettomuusriskeihin ja räjähdelainsäädäntö sisältää monia sellaisia turvallisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimuksia, joiden noudattaminen on myös ympäristölupakäsittelyssä otettava huomioon.
Suomessa kivilouhimoilla, murskaamoilla ja avolouhoksilla käytetään vuosittain miljoonia kiloja räjähdysaineita, jotka kuuluvat vaarallisuusluokkaan 1.1 ja ovat massaräjähdys-vaarallisia räjähteitä. Räjäytystyöllä tarkoitetaan räjäytysten valmistelua, panostamista, räjähtämättömiksi jääneiden panosten räjäyttämistä, räjähdystarvikkeiden hävittämistä, ja muita töitä, joissa käsitellään ja käytetään räjähdystarvikkeita.
Kemikaaliturvallisuussäädöksille on Seveso III -direktiivi (2012/18/EU), mutta villi ja valvomaton toiminta saa Suomessa jatkua murskaamoilla. Louhijat vain käyttävät räjähdysaineita piittaamatta lainsäädännöstä.
Louhinta ja murskaus pyöritetään Suomessa konsulttifirmojen, louhijoiden ja viranomaisten väärien tietojen varassa. Hallinto-oikeudet jättävät huomioimatta räjähteet, vahingolliset terveysvaikutukset ja väärin tehdyt melumallinnukset hyväksytään.
Lainsäädännön tarkoitus ei ole, eikä viranomaisten toiminta saa olla, että luvat myönnetään väärillä tiedoilla ja annetaan rikkoa eri lakien velvollisuudet
https://www.adressit.com/jyvaskylan_vesangan_mursk…
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226903-lai…
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253631-mik…
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, kiitos kullanarvoisista tiedoista! 🙂
Yritän viedä asiaa täällä tiedoksi Vesangan alueen asukkaiden (ja muidenkin jyväskyläläisten) keskuudessa.
Saanko copy-pastella siirtää sinun edellisessä viestissäsi olevaa tietoa eteenpäin. Jos saan, mainitsenko nimesi?
Kerrotko, mistä sait tietää Vesankajärven asiasta? Minä en ole ollut tietoinen asiasta. Asun Jyväskylän keskustan tuntumassa.
PS. Laitoin jo tämän blogin ko. adressin vastuuhenkilölle tiedoksi, koska heillä on ilmeisesti deadline täyttymässä pian.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä saat välittää kaikki tietoni eteenpäin. Nimeni saa tuoda esille myös mitään ei ole salattavaa.
Sain sähköpostilla tiedon Vesankajärven asiasta aivan sivulliselta henkilöltä.Kyseinen henkilö on Helsingissä asuva ja tietää mitä vääryyttä luvan hakemiseen ja myöntämiseen liittyy.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Sanna, meillä tämä YYA toimii hienosti! 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Valittiinpa rakennusvalvonnan organisointivaihtoehdoista mikä tai mitkä tahansa…”.
Tuohon jos mennään, poliitikot vesittävät heti homman antamalla lisää valtaa gryndereille.
”Perusvastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä, joka usein on rakentamisasioissa maallikko. Hänen tehtävänään on valita osaavat…”.
Lue: halvimmat
Joku rakennuttaja valitti urakoitsijansa leväperäisyydestä. Sateisena syksynä oli urakoitsija perjantai-iltana jättänyt materiaalit suojaamatta. Niinpä rakennuttaja itse oli yöllä lähtenyt levittämään pressuja. Miksi ? Rakennuttaja teki ilmaiseksi sen mikä urakoitsijan olisi kuulunut maksua vastaan tehdä. Rakennuttaja antoi huonon esimerkin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi ei noudata seuraavia lakeja-ja asetuksia kivilouhimoilla ja murskaamoilla ja antaa rikkoa myös kansallisia- ja EU lakeja. Maakäyttö ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö.
Kemikaali (räjähdysaine)turvallisuuslaki toteuttaa Suomessa SEVESO-II- direktiivin muutoksen, jossa korostetaan MAAN KÄYTÖN SUUNNITTELUA.
Keskeinen valvonta väline on kemikaaliturvallisuus asetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys MAANKÄYTTÖ-JA RAKENNUSLAIN 132/1999 sekä asetuksen 132/1999 sekä asetuksen 895/1999.
Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä.
Ymp. ministerinä ollessaan Paula Lehtomäki allekirjoitti asetuksen VNA kivilouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja muun kivenmurskaamon ymp.suojelusta 9.9.2010/800
Asetus koskee vain ”melua ja pölyä” ja sallii 300 m. päähän asutuksesta toiminnan.
Asetus on vastoin SEVESO-II- direktiiviä, samoin MRL vastainen räjäytystoiminta edellyttää kaavassa huomioimaan onnettomuusvaarallinen työ. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 20 §:ssä:
”Kaavan huomioon ottaminen vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.”
Lisäksi jätetiin huomioimatta asetusta hyväksyttäessä, että louhinta edellyttää Tukesin lupia räjähdysaineiden käytölle, käsittelylle ja varastoinnille. Asetusta ei voi toteuttaa!!!
Räjähteiden käyttömäärät ovat niin valtavia, että panostusmäärät ja varastovaatimukset koskevat kilometrien päähän. Asukkailla olisi hallintolain mukaan oikeus valittaa Tukesin luvasta, mutta mistä valittaisimme, kun lupia ei edes haeta!
Tapauksia on satoja ympäri maan ja asetusta 800/2010 käytetään hyväksi. Asetus 800/2010 on hyväksytty vain melun ja pölyn etäisyydeksi 300 metriä, eikä onnettomuusvaaralliseen räjäytystoimintaan.
Louhimoihin liittyy valtava laiton räjähteiden käyttö ja miljoonia kiloja räjähteitä vuodessa käytetään asutuksien vieressä ja kerta paukut ovat 10 000- 19 000 kiloon Suomen. Tässä on syy, miksi asetuksia hyväksyttäessä, ympäristöpäätöksiä, kaavoitusta tehtäessä räjäytystoiminta ja siihen liittyvä lainsäädäntö jätetään huomioimatta.
Asetus 2010/800 on myös vastoin STM 16:0 normeja. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495
Normeissa 16:0 on mm. sirpalevaara 0,5 kg/ 500 m ja paineaaltovaara 25 kg/ 1000 m, eli laissa ja normeissa suojaetäisyydet ovat suuremmat kuin em. asetuksessa. Miksi on tehty turha asetus, joka on ristiriidassa lain kanssa?
Räjähteisiin liittyvää asetuksia uusittiin ja kuten ministeriö korosti
” SELKEYTETÄÄN” uusien räjähteitä koskevien asetusten oli tarkoitus selkeyttää räjähteiden nykysäänteyä sekä rakenteeltaan ja osittain myös sisällöltään vastata vaarallisia kemikaaleja koskevia lakia (390/2005) ja valtioneuvoston asetuksia vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) sekä valtioneuvoston asetusta vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta.
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253631-mik…
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253630-ymp…
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252718-ris…
Ilmoita asiaton viesti