Työvoiman saatavuusharkinta-aloite ja irtisanomislaki yhdessä harkintaan?

KUINKA KALLIIKSI HALPATYÖVOIMA TULEE? ULKOMAISEN TYÖVOIMAN SAATAVUUSHARKINTA, TYÖMARKKINAT JA JULKINEN TALOUS, Samuli Salminen, Suomen Perusta –ajatuspaja (Sivut 94 – 95):
– – ”11.5.2 Poliittiset jakolinjat eduskuntapuolueiden välillä ja sisällä
Loppujen lopuksi on poliittinen valinta, millä keinoin matalapalkka-alojen avoimet työpaikat täytetään. Vie-läkin tärkeämpi poliittinen kysymys suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on se, millaisia poliittisia valintoja tehdään sen suhteen, että millaisia maahanmuuttajia Suomeen voi tulla.
Tässä raportissa on todennettu, että saatavuusharkinnan poistaminen tai sen säilyttäminen nykyisellään tai tiukentaminen nykyisestä olisi eräs tällainen maahanmuuttopoliittinen valinta.
Saatavuusharkinnan poistaminen olisi yksi maahanmuuttopoliittinen keino, jolla edistettäisiin matalasti koulutettujen henkilöiden (ja heidän perheenjäsentensä) maahanmuuttoa EU-/ETA-alueen ulkopuolelta. Matalasti koulutettujen maahanmuuton lisäämisellä olisi omat hyötyjänsä ja häviäjänsä, kuten edellä alalu-vussa 11.4 esitettiin [ks. linkistä alla ].
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttoon saatavuusharkinnalla ei puolestaan ole vaikutusta, sillä saata-vuusharkinta ei koske heitä.
Se, pidetäänkö saatavuusharkinta voimassa vai ei, on maahanmuuttopoliittinen valinta, joka jakaa eduskun-tapuolueita.
Eduskuntapuolueiden kannat tulevat ilmi yksittäisten kansanedustajien kannoista saatavuusharkinnan mahdolliseen poistamiseen sekä puolueiden puheenjohtajien esittämistä linjauksista (ks luku.6).
Osa eduskuntapuolueista haluaa selväsanaisesti poistaa saatavuusharkinnan, osa puolueista on jakautunut kannassaan sekä osa puolueista haluaa selkeästi säilyttää saatavuusharkinnan:
• Selkeät saatavuusharkinnan poistajat: Kokoomus, Keskusta, Vihreät, RKP, KD.
• Enemmän saatavuusharkinnan säilyttäjiä kuin poistajia: Vasemmistoliitto, SDP.
• Selkeät saatavuusharkinnan säilyttäjät: Perussuomalaiset, Siniset.
Tämän poliittisen jakolinjan voisi tiivistää seuraaviin kysymyksiin:
• Kenen etua puolueet ensisijaisesti ajavat (saatavuusharkintaa koskevassa kysymyksessä)?
• Ajavatko puolueet ensisijaisesti EU-/ETA-alueelta Suomeen (töihin) haluavien matalasti koulututettujen e-tua?
• Kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan siitä, että matalapalkka-alojen työnantajat saavat haluamansa työvoiman hieman halvemmalla?
• Vai halutaanko sittenkin suojella suomalaisia matalapalkka-alan työntekijöitä maailmanlaajuiselta kilpuilulta työpaikoista ja palkoista?
• Halutaanko Suomeen valita sittenkin lähinnä sellaisia maahanmuuttajia, joiden vaikutus julkiselle taloudelle ei ole keskimäärin ainakaan negatiivisempi kuin kantaväestöllä?
Keskustaoikeistolaiset puolueet haluavat tuoda Suomeen halpatyövoimaa. Keskustaoikeistolaisten puolueiden (Kokoomus, Keskusta, RKP, KD) kanta saatavuusharkinnan poistamiseen on selvä:
Ne kaikki haluavat eroon saatavuusharkinnasta. Omassa poliittisessa retoriikassaan (ks. luku 7) ne peruste-levat kantaansa sillä, että Suomi saisi saatavuusharkinnan poistamisella erityisosaajia.
Tässä raportissa on kuitenkin osoitettu, että saatavuusharkinta koskee sekä de jure että de facto vain mata-lapalkkaalojen EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä kuten siivoajia, ravintola- ja puutarha-alan työntekijöitä.
Tässä raportissa esitetyt tilastotulokset (luku 10) osoittavat selkeästi, että matalapalkka-aloille EU-/ETA-alueen ulkopuolelta töihin tulevat eivät ole ratkaisu Suomen vanhenevan väestön tuottamiin ongelmiin jul-kiselle taloudelle.
Toisin sanoen matalapalkka-aloille tulevat eivät julkisen talouden taseen kannalta korvaa suomalaista työ-ikäistä väestöä.
Siten ainoaksi järkeenkäyväksi vaihtoehdoksi sille, että nämä puolueet kannattavat saatavuusharkinnan poistoa, jää matalasti koulutetun halpatyövoiman tuonti Suomeen.
Tämä hyödyttää suoraan matalapalkka-alojen työnantajia, sillä palkat ja muut työehdot painuvat sovittuun minimitasoon tai jopa sen alle.
Saatavuusharkinnan poistamisen lisäksi keskustaoikeistolaisen hallituksen halua haalia Suomeen halpatyö-voimaa osoittaa esimerkiksi pyrkimys helpottaa ulkomaisten työntekijöiden pääsyä Suomen sosiaaliturvan piiriin (Suomen Uutiset 18.10.2018).” – –
Lähde:
https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi…
(Suomen Perusta –ajatuspaja on saanut toimintaansa tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä)
—
Katso myös:
Lakialoite LA 41 2017 vp
Anna Kontula vas ym.
Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2017.aspx
—
Aihekokonaisuuteen linkkejä alla:
ELY-keskuksen yrittäjän oleskelulupien palvelunumero 0295 020 980 (ma-pe klo 9-11)
muualla verkossa
- Suomi.fin yrityssivusto (suomi.fi)
- Yrittäjän oleskelulupa (migri.fi)
- Työntekijän oleskelulupa (migri.fi)
- Työntekijän oleskelulupa-asioita käsittelevät TE-toimistot (te-palvelut.fi)
- Työhön Suomeen (te-palvelut.fi)
- Maahanmuuttajien kotoutumispalvelut (te-palvelut.fi)
- EURES auttaa rekrytoinnissa Euroopasta (te-palvelut.fi)
- Monikielistä tietoa työstä ja yrittäjyydestä Suomessa (infopankki.fi)
Em. saatavuusharkinnan poistosta olevan lakialoitteen ovat allekirjoittaneet alla olevat kansanedustajat:
Helsingissä 29.9.2017
Anna Kontula vas
Juhana Vartiainen kok
Veronica Rehn-Kivi r
Emma Kari vihr
Tytti Tuppurainen sd
Markku Rossi kesk
Eero Suutari kok
Juha Pylväs kesk
Kalle Jokinen kok
Erkki Tuomioja sd
Katja Hänninen vas
Silvia Modig vas
Hannakaisa Heikkinen kesk
Martti Talja kesk
Pertti Hakanen kesk
Veera Ruoho kok
Marisanna Jarva kesk
Mikko Savola kesk
Ulla Parviainen kesk
Markku Pakkanen kesk
Aila Paloniemi kesk
Tapani Tölli kesk
Elsi Katainen kesk
Anna-Maja Henriksson r
Mikaela Nylander r
Mats Löfström r
Eva Biaudet r
Joakim Strand r
Stefan Wallin r
Thomas Blomqvist r
Mats Nylund r
Päivi Räsänen kd
Peter Östman kd
Saara-Sofia Sirén kok
Susanna Huovinen sd
Riitta Myller sd
Eeva-Johanna Eloranta sd
Pilvi Torsti sd
Ozan Yanar vihr
Krista Mikkonen vihr
Ville Niinistö vihr
Hanna Halmeenpää vihr
Jani Toivola vihr
Johanna Karimäki vihr
Jyrki Kasvi vihr
Outi Alanko-Kahiluoto vihr
Touko Aalto vihr
Heli Järvinen vihr
Pekka Haavisto vihr
Niilo Keränen kesk
Antti Kurvinen kesk
Markus Lohi kesk
Olavi Ala-Nissilä kesk
Pekka Puska kesk
Mikko Kärnä kesk
Ari Torniainen kesk
Mikko Alatalo kesk
Esko Kiviranta kesk
Eeva-Maria Maijala kesk
Timo V. Korhonen kesk
Sari Tanus kd
Antero Laukkanen kd
Harri Jaskari kok
Sari Raassina kok
Pertti Salolainen kok
Sanna Lauslahti kok
Outi Mäkelä kok
Timo Heinonen kok
Mari-Leena Talvitie kok
Sofia Vikman kok
Lenita Toivakka kok
Pia Kauma kok
Ben Zyskowicz kok
Jukka Kopra kok
Jaana Laitinen-Pesola kok
Markku Eestilä kok
Kauko Juhantalo kesk
Lasse Hautala kesk
Petri Honkonen kesk
Mirja Vehkaperä kesk
Maria Guzenina sd
Anne Kalmari kesk
Hannu Hoskonen kesk
Antti Rantakangas kesk
Harry Harkimo kok
Susanna Koski kok
Sari Multala kok
Anne-Mari Virolainen kok
Sari Sarkomaa kok
Hanna Kosonen kesk
Eerikki Viljanen kesk
Ilkka Kanerva kok
Eero Lehti kok
Matti Vanhanen kesk
Tuomo Puumala kesk
Anders Adlercreutz r
Satu Hassi vihr
Olli-Poika Parviainen vihr
Sinuhe Wallinheimo kok
Antero Vartia vihr
Eero Suutari kok
Elina Lepomäki kok
Jaana Pelkonen kok
Ilmoita asiaton viesti
Martti, kiintoista luettavaa on myös Samuli Salmisen raporin ”11 Johtopäätökset” (sivulta 82 lähtien), ks. alla:
https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/20…
Ilmoita asiaton viesti
Em. Salmisen rapotissa sanotaan mm. alaluvussa 11.2.1 ”Alueellisesti saatavuusharkinnasta vapautetut ammattialat” näin:
”Jokainen ELY-keskus voi poistaa saatavuusharkinnan piiristä valitut ammattialat omalta alueeltaan.
ELY-keskukset arvioivat mm. työnantaja- ja työntekijäosapuolten ja paikallisten TE-toimistojen edustajien lausuntoihin sekä työvoimabarometriin perustuen, että millä ammattialoilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut.
Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus on vapauttanut siivous- ja rakennusalan saatavuusharkinnasta Uudellamaalla. Tämä tarkoittaa sitä, että Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan niin Suomesta kuin koko EU-/ETA-alueelta ei löydy työvoimaa siivous- ja rakennusalan töihin Uudellemaalle.
Rakennusalan osalta tämä tarkoittaa sitä, että Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan rakennusmiehiä ei ole saatavilla edes Virosta, mistä on tultu perinteisesti Suomeen rakennusalan töihin. Sen sijaan viime vuosina rakennusalan työntekijöitä on tullut Suomeen erityisesti Ukrainasta.”
Ilmoita asiaton viesti
Edelliseen liittyen:
”Työlupalinjaus perustuu pitkäaikaiseen työvoimapulaan (Uusimaa)”
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/tyolupalinjaus…
Ilmoita asiaton viesti
Oleellisintahan olisi, että nyt käsittelyssä olevaan irtisanomislakiin yhteensovitetaan tämä saatavuusharkinta: joko se on voimassa tai sitten se ei ole. Vaikutusarviot tulee tehdä molemmissa tapauksissa ENNEN KUIN irtisanomislaki tulee voimaan.
Taisi olla aktiivimallihelpotus nyt käsillä olevan irtisanomislain yhteydessä vain herkullinen pullea kiemurteleva mato kalan tarttua syöttiin 😉
Samalla kala nappasikin suuhunsa terävän koukun…
Ilmoita asiaton viesti
39 § Toimeentuloedellytys oleskelulupaa myönnettäessä
”Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei tässä laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä oleskelulupa 6 luvun perusteella, jollei 114 §:n 4 momentista tai 115 §:n 2 momentista muuta johdu. (29.6.2016/505)
Ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Tällaisena etuutena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia.
Jatkolupaa myönnettäessä ulkomaalaisen toimeentulon on oltava turvattu kuten 2 momentissa on säädetty kuitenkin niin, että tilapäinen turvautuminen toimeentulotukeen tai muuhun vastaavaan toimeentuloa turvaavaan etuuteen ei ole luvan myöntämisen esteenä.
Hakijan on esitettävä viranomaiselle selvitys siitä, millä tavoin hänen toimeentulonsa Suomessa turvataan.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301
—
Miten viranomaisilla Suomessa riittää resursseja valvoa, että ”tilapäinen turvautuminen toimeentulotukeen tai muuhun vastaavaan toimeentuloa turvaavaan etuuteen” on vain tilapäistä?
Auttaako ensi vuoden alusta käyttöön tuleva reaaliaikainen tulorekisteri tätä oleskeluluvan saaneiden valvontaa? Vai ovatko oleskeluluvan saaneet ehkä jotenkin valvonnalta katveessa ja suojassa – ns. ”vissillä puheella”…
Ilmoita asiaton viesti
Kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten säädetään 1.1.2018 voimaan tulleessa laissa (907/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (966/2017):
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170907
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170966?…
Lähde:
Lapin ELY-keskuksen ulkomaisen työvoiman käyttöä koskeva alueellinen linjaus (Lapin alueellinen työlupalinjaus) 28.2.2018:
https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/57428/ty…
—
Onko siis niin, että kun siniset ja persut eivät ole hyväksymässä em. saatavuusharkinnan poistoa, se on jo tehty ”veran alla” paikallisissa Ely-keskuksissa edellä esiteltyjen lakien turvin?
Varsin erikoista, jos näin on. Eipä asiasta ole paljon huudeltu…
Eipä ole mikään ihme, jos suomalaisten työttömien ihan oikeiden kokoaikaisten työpaikkojen määrä ei lisäänny, kun meillä saatavuusharkintaa voi harjoittaa paikallisissa ely:issä vain tällaisilla yksipuolisilla ilmoituksilla (vrt. Lapin alueellinen työlupalinjaus).
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus, aiheesta johon jokaisen näistä
asioista päättävän pitäisi paljon huolellisemmin perehtyä,
ennenkuin allekirjoittaa mitään.
Kenen etua he oikeasti ajavat?
Koko dokumenttia en vielä ennättänyt lukea.
Siihen täytyy keskittyä.
Joku varmasti väittää, että on toisenlaisiakin tutkimustuloksia.
Jos on, sitten syytä on perehtyä myös niihin, jos ei ole, kenenkä pyynnöstä tällaisia lakiesityksiä lobataan.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka, ihan totta. Nykyään lakeja huitaistaan voimaan ilman perusteellisia vaikutusarvioita – ja sitten niitä kuuluisia valuvikoja korjaillaan jälkeenpäin.
Kyllä tämän nyt suunnitellun irtisanomislain ja työvoiman saatavuusharkinnan yhteisvaikutukset tulisi tutkia tarkoin.
Minua kyllä hirvittää, jos työntekijöitä Suomessa aletaan tulevaisuudessa ”vaskata” mielin määrin ts. helpommin irtisanoa ja hakea ulkomailta halvempaa ja ”nöyrempää” työvoimaa tilalle.
Mielestäni nyt tässä yhteydessä kun irtisanomislakia suunnitellaan, tulisi tutkia tarkemmin paikallisten Ely-keskusten työlupalinjaukset, ja miettiä, miten ne sopivat irtisanomislain kanssa yhteen.
Työllisyyspolitiikka ja siihen liittyvien lakien säätäminen kuuluu eduskunnalle; ei kai kolmikanta voi ohittaa eduskuntaa ihan näin helposti, kuin nyt on käymässä?…
Ilmoita asiaton viesti
Merkittävä, pitkävaikutteinen asia on nyt päättäjien käsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaanko ajatusharjoitus, mitä tapahtuisi, jos alla olevasta lakialoitteesta oppositio haluaisi nyt järjestää välikysymyksen?
Siis välikysymyksen työvoiman saatavuusharkinnan poistosta, jota yli 100 kansanedustajaa on kannattanut, ks. alla:
Lakialoite LA 41 2017 vp (Anna Kontula vas ym.)
Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut…
Huomioitavaa, että lakialoitteethan eivät siirry seuraavalle hallituskaudelle. Persut vastustavat tätä saatavuusharkinnan poistoa.
Jari Lindström (sin.) on sanonut, että tämä hallitus ei vie tätä aloitetta eteenpäin seuraavin sanoin:
”Nyt kommentoijan kannattaa perehtyä asiaan uudestaan. Eihän kansanedustajan lakialoite, varsinkaan kun se tulee oppositiosta, etene mihinkään. Vain hallituksen esitys etenee.” Lähde alla (kommentti nro 8):
http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263229-…
Ilmoita asiaton viesti
Timo, näin on. Mutta kuka tästä asiakokonaisuudesta nyt päättää, on se tuhannen taalan kysymys: kolmikanta vai eduskunta?
PS. missä kohtaa insinöörin prosessikaaviossa nyt mennään?…
Ilmoita asiaton viesti