Perustuslaki 22 §:llä GCM-sopimus heti velvoittavaksi ihmisoikeussopimukseksi?
Suomenmaa 21.11.2018:
Yritysvastuulaki ihmisoikeuksia turvaamaan
"Maailmassa on miljoonia työssäkäyviä lapsia.
Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että on 152 miljoonaa lasta, jotka joutuvat tekemään työtä niin, että se haittaa heidän koulunkäyntiään.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti valtiot ovat sitoutuneet poistamaan pakkotyön ja lapsityön käytön maailmasta viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Olemme myös sitoutuneet työntekijöiden oikeuksien parempaan kunnioittamiseen ja turvallisten työolosuhteiden takaamiseen.
Kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta ilman yrityksiä ja niiden merkittävämpää panosta. Monien yritysten valta kasvaa, esimerkiksi maailman kymmenen suurimman yrityksen markkina-arvo yhteensä on yhtä suuri kuin maailman 146 köyhimmän valtion yhteen laskettu BKT (GDP values of countries). Valtioiden rooliin kuuluu varmistaa, että yritykset toimivat oikein, että ne edistävät kestävää kehitystä ja kunnioittavat ihmisoikeuksia." – – (jatkuu alla)
https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/21/441714/c682bedd44
—
Suomen perustuslaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
22 § Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Samasta blogikirjoituksesta loppuosa:
– – ”Yritysvastuulaki on työkalu, jolla tätä haastetta on lähdetty ottamaan haltuun.
Kunnianhimoisimmat maat yritysvastuulain toteuttamisesta ovat Ranska ja Sveitsi. Yli 100 suomalaista yritystä ja järjestöä on lähtenyt yhdessä kampanjoimaan vastaavantyyppisen yritysvastuulain kehittämisen puolesta.
Mukana kampanjassa on sellaisia eturivin yrityksiä kuten KESKO, SOK, Fazer, Finlayson, Sampo Group ja Kotipizza. Myös Perheyritysten liitto on mukana kampanjassa.
Laki ei lähde siitä, että yritykset pystyisivät hallitsemaan kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät riskit. Olennaista on, että yritykset velvoitetaan noudattamaan riittävää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta. Tarvitsemme nyt periaatepäätöksen yritysvastuulain luomisesta, yksityiskohdat voidaan hioa lakia valmisteltaessa.”
Blogi
Aila Paloniemi
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheesta lisää, katsele ja kuuntele täällä:
https://ykkosketjuun.fi/?gclid=EAIaIQobChMI0urhn_b…
”Ihmisoikeudet ovat liian tärkeitä jätettäväksi pelkän yritysten vapaaehtoisuuden varaan.”
—
Jotenkin minusta näyttää, että olemme jo ottaneet askeleet GCM-sopimuksen saattamiseksi velvoittavaksi kansalliseen lainsäädäntöömme…
Ottakaapa kantaa!
Ilmoita asiaton viesti
– – ”Lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin 20.11.1959. Julistus on hyvin yleisluontoinen, eikä sido valtioita oikeudellisesti. Vasta vuonna 1989 lapsen oikeudet kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, jonka lähes kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet. Julistuksen kymmenen periaatetta on sisällytetty sopimukseen.” – –
https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LO…
– – ”Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimusta kehitetään edelleen vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja siksi siihen on lisätty kolme valinnaista pöytäkirjaa eli niin sanottua lisäpöytäkirjaa:
– lasten osallistuminen aseellisiin konflikteihin
– lapsikauppa ja lasten hyväksikäyttö prostituutiossa ja pornografiassa
– valitusoikeus
Suomi on ratifioinut kaikki kolme lisäpöytäkirjaa.” – –
https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/mika-on-laps…
Ilmoita asiaton viesti
Lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin 1959. Julistus oli hyvin yleisluontoinen, eikä sitonut valtioita oikeudellisesti.
Vuonna 1989 lapsen oikeudet kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi.
Mistä sopimus sai alkunsa?
YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin vuonna 1989 kymmenen vuoden työn tuloksena yleissopimus lapsen oikeuksista. Tämän jälkeen valtiot ovat voineet sekä allekirjoittaa että ratifioida tämän sopimuksen. Jo ensimmäisen voimassaolovuoden aikana 90 maata ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen. Sopimus astui voimaan 1990 lastenasiain huippukokouksessa, jossa laadittiin samalla julistus ja toimintasuunnitelma lapsen oikeuksien toteuttamisen avuksi.
ratifiointi = sopimuksen hyväksyminen sitovasti
Miten lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöstä päätettiin?
Sisällön suunnittelussa olivat mukana hallitukset, kansalaisjärjestöt ja eri lapsialojen asiantuntijat. Se on eri osapuolten näkemys siitä, mikä on kaikille maailman lapsille tärkeää.
Miten tämä sopimus voi turvata lasten oikeudet?
Kun valtio ratifioi sopimuksen, sen täytyy muuttaa lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvoo komitea, jolle valtiot raportoivat lapsen oikeuksien tilastaan viiden vuoden välein. Komitea antaa valtioille huomautuksia ja suosituksia, joihin valtioiden pitää vastata seuraavan maaraportin yhteydessä. Myös UNICEF ja muut järjestöt vaikuttavat hallituksiin lapsen oikeuksien toteutumiseksi ja tiedottavat lasten oikeuksista niin aikuisille kuin lapsillekin.
Montako maata on mukana?
196 maata. Vain Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta.
Miksi Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella?
Yhdysvaltojen oma lainsäädäntö ei ole yhteneväinen lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa, koskien muun muassa nuorisorikollisten kohtelua ja lapsen tuomitsemista elinikäiseen vankeuteen. Yhdysvallat ovat ilmaisseet aikeen hyväksyä sopimuksen allekirjoittamalla sen jo 1995. Vastustajat ovat pelänneet sopimuksen uhkaavaan maan suvereniteettia. Sisällön osalta Yhdysvaltojen oma lainsäädäntö ei ole yhteneväinen lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa muun muassa nuorisorikollisten kohtelua.
Miten lapsi määritellään?
Sopimuksen mukaan lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Lapsen oikeuksien komitea on halunnut rajata työnsä koskemaan jo syntynyttä lasta.
Miten sopimus näkyy UNICEFin työssä?
Sopimus ohjaa kaikkea UNICEFin työtä. Sopimuksen myötä toimintamme ei ole ”vain” hyväntekeväisyyttä, vaan lapsen aseman turvaaminen on lakiin sidottu valtioiden velvoite.
Noudattavatko kaikki sopimuksen jäsenvaltiot sopimusta?
Maailman valtiot ovat edistyneet lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen lainsäädännön kehittämisessä, mutta valitettavasi eivät riittävästi, haasteita riittää myös Suomessa. Sopimuksen noudattamatta jättämisestä hälyttävimpiä esimerkkejä ovat alaikäisenä rikoksen tehneiden tuomitsemiset kuolemaan. Amnesty Internationalin mukaan vuodesta 1990 lähtien on teloitettu 91 alle 18-vuotiasta lasta yhdeksässä maassa. Lapsen oikeuksien sopimus kieltää alaikäisenä rikoksen tehneen tuomitsemisen kuolemaan (artikla 37).
—
Hyväksytäänkö GCM-sopimus ensin julistuksena ja sitten sopimuksena kuten edellä esitelty Lapsen oikeuksien sopimus, jossa julistuksesta siirryttiin sopimukseen 30 vuodessa – missä ajassa GCM-sopimus muuttuu juridisesti velvoittavaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä jos lisäisit otsikkoon jonkin selventävän sanan, vai oliko tämä dadaistiseksi runoksi tarkoitettukin?
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka, ihan aiheellinen huomio. Otsikkokenttä on niin lyhyt, että siihen ei mahdu runot eikä hai’ ut 😉
Ja muutenkin vähän kiireisesti sen tein.
Mitä olit mieltä asiasta muuten kuin otsikon kohdalta?
Ilmoita asiaton viesti