Yhdeksi vaaliteemaksi ulkomaalaistaustaisten 1. ja 2. polven asukkaiden elinolot

 

Ulkomaalaistaustaiset ensisynnyttäjinä samanikäisiä kuin suomalaistaustaiset – mutta synnyttävät enemmän lapsia

 

– – "Ulkomaalaistaustaisia synnyttäjiä pääkaupunkiseudulla joka neljäs

Ulkomaalaistaustaisten synnyttäjien määrä Suomessa on noussut viime vuosina tasaisesti ulkomaalaistaustaisten määrän muutenkin kasvaessa. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia on Suomen väestöstä vajaat 6 prosenttia.

Lapsen synnyttäneistä heitä oli kuitenkin 13 prosenttia vuonna 2017. Uudellamaalla heitä oli kaikista synnyttäjistä 22 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 26 prosenttia.

Maahanmuuttajataustaisten suomalaisia nuorempi ikärakenne näkyykin esimerkiksi ns. hedelmällisyysikäisten, eli 15–49-vuotiaiden, naisten määrässä.

Suomalaistaustaisista naisista 39 prosenttia oli hedelmällisyysikäisiä vuonna 2017. Sen sijaan ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista naisista hedelmällisyysikäisten osuus oli peräti 68 prosenttia.

Kokonaishedelmällisyysluku edelleen hieman korkeampi maahanmuuttajilla

Jos syntyvyyttä tarkastellaan kokonaishedelmällisyysluvun avulla, havaitaan myös eroja suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten välillä. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Suomessa asuvien ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,92 vuonna 2017, kun taas suomalaistaustaisten oli 1,45 (kuvio 7).

Ero näiden lukujen välillä pienentyi vuosien 1990 ja 2009 välillä, mutta 2010-luvun kuluessa se on alkanut vähitellen kasvaa. Tähän viimeisimpään kehityskulkuun on lähinnä syynä suomalaistaustaisten kohdalla jyrkästi laskenut syntyvyys viime vuosina, ei kasvanut syntyvyys ulkomaalaistaustaisilla.

Koko väestön tasolla syntyvyys on Suomessa laskenut nyt jo seitsemänä vuonna peräkkäin, ja keskustelu ilmiön taustalla olevista syistä on ollut runsasta. Syntyvyyden lasku ei ole kuitenkaan niin selvästi koskenut ulkomaalaistaustaisia." – –

 

Kuvio 7. Kokonaishedelmällisyysluku suomalaistaustaisilla ja 1. polven ulkomaalaistaustaisilla 1990–2017

Kuvio 7. Kokonaishedelmällisyysluku suomalaistaustaisilla ja 1. polven ulkomaalaistaustaisilla 1990–2017

Lähde kuvaan: Tilastokeskus, Syntyneet, Väestörakenne

 

 

Kuvio 3. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut suomalaistaustaisilla ja 1. polven ulkomaalaistaustaisilla 2017

Lähde kuvaan: Tilastokeskus, Syntyneet, Väestörakenne

 

Lähde koko tekstiin (lue koko artikkeli alla):

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/ulkomaalaistaustaiset-en…

 

Suomen tulee pikaisesti jo miettiä 1. ja 2. polven ulkomaalaistaustaisten äitien ja lasten kohdalta mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: äitiysneuvonta, perhepäivähoito, päiväkoti-, koulutus- sekä opiskelumahdollisuudet, armeija, työnsaanti ja asuminen – ja kaikissa eri kulttuuritaustoissa.

 

Näitä em. yhteisiä asioita tulisi miettiä ensin, ennen kuin päätämme vastaanottaa enemmän pakolaisia ja työn perässä Suomeen muuttavia ulkomaalaistaustaisia.

 

Tulossa olevien eduskuntavaalien yhdeksi pääteemaksi tulee nostaa, onko vauhdilla ikääntyvä Suomi valmis kaikkeen edellä kerrottuun?

 

Miten priorisoimme palvelut: asetammeko "omat" vanhuksemme vai ulkomaalaistaustaiset lapset jonossa ensimmäisiksi?surprise 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu