Ympäristöministeriö pyytää lausuntoanne ilmansuojeluohjelmaksi 2030
"Luonnos on valmisteltu laajapohjaisessa työryhmässä.
Tausta
Ympäristöministeriö asetti joulukuussa 2017 laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030. Ehdotuksen tuli kattaa päästökattodirektiivissä (EU) 2016/2284 ilmansuojeluohjelmalle asetetut vaatimukset ja muut ilmanlaadun parantamiseksi tarvittavat toimet. Lisäksi tehtävänä oli tukea arktiselle neuvostolle tehtävän mustahiili ja metaani -selvityksen valmistelua.
Päästökattodirektiivi hyväksyttiin joulukuussa 2016. Direktiivin tavoitteena on, että päästövähennysten ansiosta ilman epäpuhtauksien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat Euroopassa vähenisivät lähes puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat vähentävät rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, pienhiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pois lukien metaani päästöjään direktiivin velvoitteiden mukaisesti. Hengitettävät hiukkaset (PM10) eivät kuulu päästökattodirektiivin vähennysvelvoitteiden piiriin, mutta niiden päästömäärät pitää raportoida vuosittain komissiolle. Velvoitteet ovat jatkoa ensimmäisen päästökattodirektiivin mukaisille päästöjen vähennysvelvoitteille. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat laativat kansallisen ilmansuojeluohjelman päästöjen vähentämisestä.
Kansallinen ilmansuojeluohjelma ulottuu vuoteen 2030 ja sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla direktiivin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan sekä kansallisesti tarvittavat lisätoimet ilmanlaadun parantamiseksi ja huonolle ilmanladulle altistuvien ihmisten määrän vähentämiseksi.
Lisäksi ohjelmassa tarkastellaan mustahiilen ja metaanin päästöjen kehitystä myös osana ilmastomuutoksen hillintää erityisesti arktisella alueella. Näille epäpuhtauksien päästöille ei kuitenkaan ole asetettu päästökattodirektiivissä vähentämisvelvoitteita. Mustahiilipäästöt tulee sen sijaan raportoida osana päästökattodirektiivin EU-raportointia. Mustahiilipäästöjen vähentämistä koskevat arktisen neuvoston päästöjen vähentämistavoitteet ja –suositukset.
Tavoitteet
Kansallisen ilmansuojeluohjelman tavoitteena on esittää Suomen ilmansuojelun nykytilanne, sen tavoitteet ja velvoitteet sekä toimenpiteet ilmanlaadusta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Ilmansuojeluohjelma hyväksytään valtioneuvostossa.
Lausuntopalautteessa toivomme erityisesti näkemyksiä luvun 6 ehdotusten toimeenpanosta sekä muita toteuttamiskelpoisia ehdotuksia ilmansaasteista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Linkit
https://vnk.fi/hanke?tunnus=YM036:00/2017 – Hankkeen sivut Hankeikkunassa
Liitteet:
Ilmansuojeluohjelma_Luonnos _18122018.pdf – Luonnos kansalliseksi ilmasuojeluohjelmaksi 2030
Nationellt luftvårdsprogram_remissutkast.pdf – Nationellt luftvårdsprogram 2030, remissutkast
Aikataulu, vastausohjeet, valmistelijat
Aikataulu
Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 25.1.2019.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön.
Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin [alla]:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=7e10…
Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om@om.fi.
Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin jakelussa mainitut.
HUOM! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen, sirpa.salo-asikainen@ym.fi, p. 0295 250 077
Ilmansuojeluohjelman valmistelussa on otettu huomioon eri politiikkasektoreilla, kuten energia- ja ilmastopolitiikassa, liikenteessä ja maataloudessa, tehdyt ja valmisteilla olevat strategiat, ohjelmat ja hankkeet sekä niiden puitteissa tehtävät toimet."
—
HS.fi: – – ”Puunpoltto on ongelmallista tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joissa poltetaan paljon puuta. Ongelmaa pahentaa, jos poltetaan märkää puuta tai jopa roskia”, sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitoksesta.
Polttopuut pitäisi tuoda sisälle kuivumaan päivää paria ennen käyttöä. Takassa kannattaa polttaa ylivuotista eli parin kesän ajan kuivunutta koivua. Piipusta tulevan savun väri kertoo, miten palaminen onnistuu. Mitä vaaleampi väri, sitä puhtaammin puu palaa. Märistä puista ja kitupoltosta syntyy mustaa savua.
Katso videolta, miten takka sytytetään.
https://www.hs.fi/koti/art-2000005940000.html
”Huonon ilman takia voi joutua infektiokierteeseen, joka voi johtaa astmaan.”
Lähde:
https://www.hs.fi/koti/art-2000005940000.html
Kotimainen tutkimus seuraavaa:
KILPISJÄRVI NOTES 26 Kilpisjärven biologinen asema Kilpisjärvi Biological Station Helsingin yliopisto University of Helsinki Havaintoja pohjoisen luonnon
Petteri Talas on elämänsä hillotolpalla ja FMI toistaa papukaijana.
Ilmoita asiaton viesti
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti):
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF…
—
ym.fi:
Katso ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa
Päästöjen seuranta
Päästöjen aikasarjat
Päästölähteet
Päästöt taulukkomuodossa
Päästöt kartalla
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/…
—
Ilmanlaatua koskeva sääntely
Raja-arvot
Pienhiukkasaltistumista koskeva sääntely
Otsonia koskeva sääntely
Tavoitearvot eräille metalleille ja bentso(a)pyreenille
Ohjearvot
Pitoisuuksien kehitys Suomessa
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ilmasto_ja_ilma/Ilm…
Ilmoita asiaton viesti
”Huonon ilman takia voi joutua infektiokierteeseen, joka voi johtaa astmaan.”
– – ”Arviolta noin 250 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti sairauksiin, jotka johtuvat puunpoltossa syntyvistä pienhiukkasista. Määrä on suurin piirtein yhtä paljon kuin tieliikenteen päästöjen aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat.” – –
Lähde:
https://www.hs.fi/koti/art-2000005940000.html
Ilmoita asiaton viesti
Kuolen mieluummin takassani ja saunanpesässäni poltettuun kotimaiseen puuhun, kuin Saksan hiilivoimalaitoksissa poltettuun kivihiileen, jota lisääntyvästi poltetaan siellä kuin myös Kiinassa.
Kiinassa tuotetaan yli 50 % koko maailman Hiilidioksidi päästöistä ja lisääntyvästi viimeisen Puolan ilmastosopimuksen mukaan.
Pieniä ovat suomalaisten päästöt, joita te poliitikot nyt yrittävät käyttää keppihevosina uuteen valintaanne.
Suomi ja Yhdysvallat ovat lähes ainoita valtioita jotka sitten Pariisin sopimuksen ovat todella vähentäneet CO2 päästöjään. Ei Saksa ,ei Eu JNE.
Ilmoita asiaton viesti
Pertti, tässä eri maanosien vertailua:
Emissions:
Territorial
Unit:
MtCO₂
Countries:
Africa (54)
Asia (36)
Central America (31)
Europe (43)
Middle East (15)
North America (5)
Oceania (17)
South America (14)
http://www.globalcarbonatlas.org/en/CO2-emissions
PS. ilmansuojelu ja ilmastonmuutos täytyy käsitellä erikseen; toki molemmat korreloivat toisiinsa
Ilmansuojelua voidaan tehdä vaikka sillä, että puut sytytetään takassa ja saunanuunissa oikein, eikä polteta niissä ainakaan myrkyllisiä roskia
Ilmoita asiaton viesti
Tietoisku:
”Suomalaisten lentämisen päästöistä näkyy vain murto-osa – lentokoneet saastuttavat jo saman verran kuin autot” – –
– – ”Lentoliikenteen ilmastopäästöt
Suomalaiset tekevät noin 5 miljoonaa ulkomaanmatkaa lentokoneilla, joista suurin osa vapaa-ajanmatkoja.
Ulkomaanmatkojen hiilidioksidipäästöt ovat karkeasti 4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa.
Määrä lähentelee kaikkia kotimaassa tehtäviä henkilöautomatkojen päästöjä.
Rasitus on vajaat kymmenkunta prosenttia suomalaisen kasvihuonepäästöistä.
Rasituksessa ei huomioida lentämisestä aiheutuvia muita ilmastonmuutosta vauhdittavia tekijöitä.” – –
https://yle.fi/uutiset/3-10595412?utm_source=newsl…
Ilmoita asiaton viesti