Ympäristöministeriö pyytää lausuntoanne ilmansuojeluohjelmaksi 2030

 

"Luonnos on valmisteltu laajapohjaisessa työryhmässä.

Tausta

Ympäristöministeriö asetti joulukuussa 2017 laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030. Ehdotuksen tuli kattaa päästökattodirektiivissä (EU) 2016/2284 ilmansuojeluohjelmalle asetetut vaatimukset ja muut ilmanlaadun parantamiseksi tarvittavat toimet. Lisäksi tehtävänä oli tukea arktiselle neuvostolle tehtävän mustahiili ja metaani -selvityksen valmistelua.

Päästökattodirektiivi hyväksyttiin joulukuussa 2016. Direktiivin tavoitteena on, että päästövähennysten ansiosta ilman epäpuhtauksien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat Euroopassa vähenisivät lähes puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat vähentävät rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, pienhiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pois lukien metaani päästöjään direktiivin velvoitteiden mukaisesti. Hengitettävät hiukkaset (PM10) eivät kuulu päästökattodirektiivin vähennysvelvoitteiden piiriin, mutta niiden päästömäärät pitää raportoida vuosittain komissiolle. Velvoitteet ovat jatkoa ensimmäisen päästökattodirektiivin mukaisille päästöjen vähennysvelvoitteille. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat laativat kansallisen ilmansuojeluohjelman päästöjen vähentämisestä.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma ulottuu vuoteen 2030 ja sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla direktiivin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan sekä kansallisesti tarvittavat lisätoimet ilmanlaadun parantamiseksi ja huonolle ilmanladulle altistuvien ihmisten määrän vähentämiseksi.

Lisäksi ohjelmassa tarkastellaan mustahiilen ja metaanin päästöjen kehitystä myös osana ilmastomuutoksen hillintää erityisesti arktisella alueella. Näille epäpuhtauksien päästöille ei kuitenkaan ole asetettu päästökattodirektiivissä vähentämisvelvoitteita. Mustahiilipäästöt tulee sen sijaan raportoida osana päästökattodirektiivin EU-raportointia. Mustahiilipäästöjen vähentämistä koskevat arktisen neuvoston päästöjen vähentämistavoitteet ja –suositukset.

Tavoitteet

Kansallisen ilmansuojeluohjelman tavoitteena on esittää Suomen ilmansuojelun nykytilanne, sen tavoitteet ja velvoitteet sekä toimenpiteet ilmanlaadusta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Ilmansuojeluohjelma hyväksytään valtioneuvostossa.

Lausuntopalautteessa toivomme erityisesti näkemyksiä luvun 6 ehdotusten toimeenpanosta sekä muita toteuttamiskelpoisia ehdotuksia ilmansaasteista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

 

Linkit

https://vnk.fi/hanke?tunnus=YM036:00/2017 – Hankkeen sivut Hankeikkunassa

Liitteet:

Ilmansuojeluohjelma_Luonnos _18122018.pdf – Luonnos kansalliseksi ilmasuojeluohjelmaksi 2030

Nationellt luftvårdsprogram_remissutkast.pdf – Nationellt luftvårdsprogram 2030, remissutkast

Aikataulu, vastausohjeet, valmistelijat

 

Aikataulu

Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 25.1.2019.

Vastausohjeet vastaanottajille

Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön.
 
Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.

 

yes Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin [alla]:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=7e10…

 

Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om@om.fi.
 
Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin jakelussa mainitut.

HUOM! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

 

Valmistelijat

Neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen, sirpa.salo-asikainen@ym.fi, p.  0295 250 077

Ilmansuojeluohjelman valmistelussa on otettu huomioon eri politiikkasektoreilla, kuten energia- ja ilmastopolitiikassa, liikenteessä ja maataloudessa, tehdyt ja valmisteilla olevat strategiat, ohjelmat ja hankkeet sekä niiden puitteissa tehtävät toimet."

HS.fi: – – ”Puunpoltto on ongel­mallista tiiviisti rakenne­tuilla pientalo­alueilla, joissa poltetaan paljon puuta. Ongelmaa pahentaa, jos poltetaan märkää puuta tai jopa roskia”, sanoo erikois­tutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitoksesta.

Polttopuut pitäisi tuoda sisälle kuivumaan päivää paria ennen käyttöä. Takassa kannattaa polttaa ylivuotista eli parin kesän ajan kuivunutta koivua. Piipusta tulevan savun väri kertoo, miten palaminen onnistuu. Mitä vaaleampi väri, sitä puhtaammin puu palaa. Märistä puista ja kitupoltosta syntyy mustaa savua.

Katso videolta, miten takka sytytetään.

https://www.hs.fi/koti/art-2000005940000.html

”Huonon ilman takia voi joutua infektio­kierteeseen, joka voi johtaa astmaan.”

Lähde:

https://www.hs.fi/koti/art-2000005940000.html

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu