Hei, me tehdään kaupunkisuunnittelua meidän omille asukkaille ja lähimetsille!

Kansalliset kaupunkipuistot turvaavat kaupungin luonto- ja maisema-arvoja

Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelu ja -rakentamista.

Kansalliset kaupunkipuistot turvaavat kaupungin luonto- ja maisema-arvoja

Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelu ja -rakentamista.

Suomessa on yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa.

• Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto (Hämeenlinnan kaupunki)
• Heinolan kansallinen kaupunkipuisto (Heinolan kaupunki)
• Porin kansallinen kaupunkipuisto (Porin kaupunki)
• Hangon kansallinen kaupunkipuisto (Hangon kaupunki)
• Porvoon kansallinen kaupunkipuisto (Porvoon kaupunki)
• Turun kansallinen kaupunkipuisto (Turun kaupunki)
• Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)
• Kansallinen kaupunkipuisto (Forssan kaupunki)
• Kuopion kansallinen kaupunkipuisto (Kuopion kaupunki)

Sähköinen esite:

• Kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa – suomalaisten tähtikaupunkien verkosto (e-julkaisu.fi)

Lähde:

http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualuee…

—

Tuhti tietopaketti ym.fi:

Rakennussuojelua ja maisemansuojelua koskeva lainsäädäntö

Kulttuuriympäristön suojelu maankäyttö- ja rakennuslailla

Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttävät rakennetun ympäristön ja maiseman huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa. Lain avulla pyritään edistämään elinvoimaista ja laadukasta kulttuuriympäristöä. Kaavoitukseen kuuluvassa vaikutusten selvittämisessä arvioidaan suunnitelman toteuttamisen välilliset ja välittömät vaikutukset 

• kaupunkikuvaan
• maisemaan
• kulttuuriperintöön ja
• rakennettuun ympäristöön.

Uudis- ja korjausrakentamisessa sekä rakennuksia purettaessa on huomioitava historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja kaupunkikuva. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava toimenpide on asemakaava-alueilla ja eräillä muilla alueilla luvanvarainen.

Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen

• kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden
• luonnon monimuotoisuuden
• historiallisten ominaispiirteiden tai
• muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi.
   
• Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
• Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)

Rakennussuojelu

Rakennussuojelu asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, järjestetään pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvalla asemakaavalla.

Muilta osin rakennussuojelu toteutetaan lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Rakennusperinnön säilyttämiseksi voidaan suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Lailla rakennusperinnön suojelemisesta voidaan suojella myös rakennuksen kiinteää sisustusta.

Rakennusperinnön suojelemisesta koskevan lain tavoitteena on

• turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus
• vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä
• edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojeltavaksi määrätyn tai muutoin kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen omistajalle voidaan myöntää valtion talousarvion rajoissa avustusta rakennuksen hoitoa ja kunnossapitoa varten.

Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta on suojeltu kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset pihapiireineen, kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen. Myös myöhemmin rakennettu kirkollinen rakennus voidaan suojella erillisellä päätöksellä.

• Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010)
• Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
• Kirkkolaki (1054/1993)
• Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006)

Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu

Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Muinaisjäännöksistä voi muodostua laajempia muinaismuistoalueita, joilla on maisemallista merkitystä. Lisäksi monet yksittäiset kohteet sijaitsevat kulttuurimaisemassa.

• Muinaismuistolaki (295/1963)

Maisemansuojelu luonnonsuojelulailla

Luonnonsuojelulain mukaan voidaan luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi perustaa maisema-alue (ns. maisemanhoitoalue).

Myös luonnonsuojelulain nojalla perustetuissa kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä muilla luonnonsuojelualueilla varjellaan maisemaa rajoittamalla siihen vaikuttavia toimia.

• Luonnonsuojelulaki (1096/1996)

Maiseman suojeleminen maa- ja metsätaloudessa, maa-ainesten otossa sekä kaivoshankkeissa

Maisemansuojeluun vaikuttaa myös maa- ja metsätaloutta, maa-aineisten ottoa ja kaivostoimintaa koskeva lainsäädäntö.

Metsälain mukaan hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla, jos hakkuun kohteella on esimerkiksi maiseman kannalta erityistä merkitystä. Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain nojalla voidaan myöntää tukea mm. maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin, alueellisesti merkittäviin metsäluonnon hoitohankkeisiin.

• Metsälaki (1093/1996)
• Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015)

Maaseutuelinkeinojen rahoituslain tavoitteena on muun ohella kehittää maaseudun kulttuuriperinnön säilyttämistä. Valtioneuvoston luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta antaman asetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön maatalouden ympäristötuen erityistuista antaman asetuksen mukaan tuettavat toimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi perinnebiotooppien hoitoa tai maiseman kehittämistä ja hoitoa.

• Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999)
• Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta (644/2000)
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuista (647/2000)

Maa-aineslain mukaan maa-aineksen ottamisen yhtenä rajoituksena on, ettei maa-aineksen ottamisesta saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Lisäksi asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on katsottava, ettei ottaminen turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

• Maa-aineslaki (555/1981)

Kaivoslaissa säädetään malminetsintä luvanvaraiseksi, jos siitä voi aiheutua maisemallisten arvojen heikentymistä. Luvan nojalla tapahtuvastakaan malminetsinnästä ei saa aiheutua merkittävää maisemallista haittaa. Kaivoslupaa ei puolestaan saa myöntää, jos kaivostoiminta aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia eikä mainittuja vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa. Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan kaivoslaissa mm. vaikutuksia rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön.

• Kaivoslaki (621/2011)  

Ympäristövaikutusten arviointi

Lakia ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-laki) sovelletaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin. Arviointi pitää tehdä, jos kansainväliset sopimukset sitä edellyttävät tai jos hankkeesta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia muun muassa rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön.

• Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994)