Kuinka vanhat hoivabisnesrakenteet voidaan purkaa sote- ja maku-uudistuksessa?

*) Tässä blogitekstissä olevan linkin sisältö kokonaan maksumuurin vuoksi:

”Demaritaustainen Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot joutui ARAn boikottiin – syynä lainvastaiset lainat omistajayhdistykselle

Jyväskyläläinen merkittävä vuokrataloyhtiö Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot (JNP) Oy on joutunut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn boikottiin. ARAn rahoitusylitarkastaja Mikko Laakson mukaan ARA ei toistaiseksi käsittele JNP Oy:n lainahakemuksia. ARA on suuri yleishyödyllisten asuntojen rahoittaja.

Demarivaikuttaja Pertti Reinikaisen vetämä yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö JNP Oy rakennuttaa ja vuokraa asuntoja. Yhtiö omistaa 54 asuinkiinteistöä, joissa oli viime vuoden lopussa 961 valmista asuntoa.

ARAn päätös johtuu siitä, että JNP Oy on lainannut omistajayhdistykselleen eli JNP ry:lle lainvastaisesti noin 264 000 euroa. Asia käy ilmi ARAn tarkastuskertomuksista. ARA teki tarkastuksen yhtiön toimintaan vuosina 2013–2015 sekä 2016.

[Kuva tekstissä: Lutakon Leidi -kiinteistön kolme nuorisoasuntokäyttöön saneerattua huoneistoa olivat vastoin ARAn sääntöjä liikehuoneistona eli yrityskäytössä. Tilanne muuttui kesällä 2017 kun Teeleidi muutti pois tiloista Kramsunkadulle.]

Summasta 240 000 euroa on ARAn tarkastuskertomuksen mukaan lainattu kesällä 2015 ja loput jo aiemmin. Sisäiset lainat ovat Laakson mukaan korkotukilain vastaisia.

Vuoden 2017 tilinpäätöksessä lainaa oli vielä maksamatta takaisin 130 000 euroa.

– Tämän vuoksi ARA on tehnyt helmikuussa 2018 päätöksen, että niin kauan, kun lainoja ei ole kokonaisuutena maksettu takaisin, emme käsittele JNP Oy:n uusia lainahakemuksia, Laakso kertoo.

JNP Oy:n sekä JNP ry:n puheenjohtaja Pertti Reinikainen vastasi Keskisuomalaiselle sähköpostilla, että tilapäislaina oli otettu Ainola-projektiin. Reinikainen lupaa, että laina maksetaan takaisin, ja sen saldo on nyt 60 000 euroa. Hänen mukaansa ARAn päätöksellä olla käsittelemättä JNP Oy:n lainahakemuksia ei ole merkitystä yhtiölle.

ARAlle tuli vuoden 2017 alussa mahdollisuus lykätä yhteisön lainahakemuksen käsittelyä, mikäli yhtiö on rikkonut korkotukilakia.

– Tämä JNP:n tapaus on sen jälkeen toinen kerta, kun näin tehdään, Laakso kommentoi.

Ensimmäinen kerta koski julkisuudessa ryvettynyttä Nuorisosäätiötä.

Laakson mukaan sisäinen lainan antaminen yhtiöstä omistajayhdistykselle ei ole täysin poikkeuksellista, mutta melko harvinaista.

– Monelta osin tämä saattaa johtua tietämättömyydestä ja osin piittaamattomuudesta. Tämä ei ole verokikkailua, vaan sitä, että laitetaan rahaa sinne, missä sitä tarvitaan, sanoo Laakso.

Ensimmäisessä tarkastuksessa ARA huomautti JNP Oy:tä myös siitä, että sen hallituksessa oli liian vähän jäseniä.

Joulukuusta 2014 kesäkuun alkuun 2015 yhdistyksen ja yhtiön hallituksessa oli puheenjohtaja Reinikaisen lisäksi kummassakin vain yksi jäsen, SDP:n ex- kansanedustaja ja entinen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Reijo Laitinen.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituksessa tulee olla 3–7 jäsentä. Hallitusta täydennettiin kolmella jäsenellä kesäkuussa 2015.

Ensimmäisessä ARAn tarkastuksessa kävi ilmi myös, että Schaumanin Puistotiellä sijaitsevan Lutakon Leidi -kiinteistön kolme nuorisoasuntokäyttöön saneerattua asuntoa oli vuokrattu liiketiloiksi vastoin ARA-säännöksiä.

Kohteelle oli saatu aravalainaa sekä RAY:n avustusta. Asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseen ei ollut ARAn lupaa. Asunnot oli vuokrattu Teeleidi-yritykselle.

Asian tultua esiin tarkastuksessa JNP Oy haki Jyväskylän kaupungilta ja RAY:lta lupaa vuokraukselle muuhun kuin asuinkäyttöön, ja luvat myönnettiin määräaikaisena 30.6.2017 saakka.

Tämän jälkeen ARA olisi voinut karhuta takaisin osan aravalainasta, mikäli asuntoja ei olisi otettu takaisin asumiskäyttöön. Teeleidi joutui tämän vuoksi muuttamaan pois tiloista kesällä 2017.

[Kuva tekstissä: ARAn tietojen ja JNP:n vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan nykyisin kolme asuntoa ovat asuinkäytössä.
Osoitteessa Heinämutka 12 sijaitsee JNP:n omistama kiinteistö. ARAn vuonna 2016 tekemän tarkastuksen mukaan talon asukkaiksi oli otettu myös muita kuin erityistä tukea asumiseensa tarvitsevia nuoria. Kuva: Tiina Mutila Kuva: Tiina Mutila]

Tuoreimmassa tarkastuksessa ARA totesi huomattavia puutteita myös JNP:n asukasvalinnassa. Tarkastuskertomuksen mukaan JNP Oy oli ottanut tarkastettuun seitsemään asuinkohteeseen vääriä asukkaita.

Kohteet olivat saaneet korkotukilainan lisäksi erityisryhmien investointiavustusta, jolloin asukkaiksi olisi pitänyt valita kyseisiä erityisryhmiä.

Osittain sääntöjen vastaiset asukasvalinnat koskevat kiinteistöjä osoitteissa Häkkisentie, Heinämutka 12, Myllyjärventie 2, Sorvaajantie 2 A-F, Sorvaajantie 2 G-H, Kultalakintie 3 sekä Polttolinja 7.

– Nämä asunnot olivat esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien tai erityistä tukea tarvitsevien nuorten asunnoiksi tarkoitettuja, mutta ilmeisesti koska tarpeeksi vuokralaisia näistä ryhmistä ei saatu, oli otettu asukkaiksi muitakin. Meiltä pitäisi ensin hakea lupa tällaiseen järjestelyyn, mutta näin ei ollut tehty, Laakso kertoo.

Reinikainen vastasi Keskisuomalaiselle sähköpostilla, että JNP:llä on erityisryhmien asuntoja määrällisesti yhtä paljon koko asuntokannasta kuin varsinaisesti nimetyissä erityiskohteissa. Hänen mukaansa yhtiön muusta asuntokannasta on osoitettu vastaava määrä asuntoja kyseisille kohderyhmille, jolloin asukasvalinnat on tehty normaalin käytännön mukaisesti muista asunnonhakijoista. Viime vuonna asukasvalinnoissa toteutettiin Jyväskylän kaupungin etukäteisvalvonta ARA-rahoitteisille kohteille.

JNP Oy on toimittanut ARAlle kesäkuussa 2017 hakemuksen ”asuntorakenteen monipuolistamisesta ja erityisryhmien asuttamisen suunnitelman”. Se tarkoittaa, että asuntoja saisi vuokrata eri ryhmille kuin mitä investointiavustusta haettaessa oli ilmoitettu.

– Asian käsittely ARAssa on kesken. Jos seurauksia tulee, ne ovat yleensä avustusten takaisinperintöjä, kertoo Laakso.

ARA on rahoittanut edellä mainittujen kiinteistöjen rakentamista noin 19,4 miljoonalla eurolla. Summasta erityisryhmien investointiavustuksia, joihin mahdollinen takaisinperintä voisi kohdistua, on noin 4,9 miljoonaa euroa.

JNP:hen liittyvillä epäkohdilla ei ole Laakson mukaan rikosoikeudellisesti merkitystä, eli tutkintapyyntöä JNP:hen liittyen ei ole tehty.

JNP ry perustettiin 1991. Jyväskylän kaupunki antoi hankkeeseen omapääomaosuuden.

Perustajina alkuperäisessä yhdistyksessä (nuorisoasunnot ry) olivat kaupungin nuorisotyöntekijät, jotka halusivat helpottaa asuntojen löytymistä nuorille aikuisille.”