Jyväskylä näyttää esimerkkiä siitä, miten hankkeiden käy ilman YVA-arviointeja
Hippos-hanke kaatumassa muun muassa puuttuvan YVA:n vuoksi.
KSML: Hippos2020-hankkeelle vastatuulta – toinen pääsijoittajista vetäytyy hankkeesta (LIIGA / Uutinen / 29.3.2019):
https://www.jatkoaika.com/Uutiset/KSML-Hippos2020-hankkeelle-vastatuulta…
—
Kuntalehti: "Jyväskylän suurhankkeen yllä tummia pilviä – Fennia jättäytyi pois Hippos2020 -hankkeesta"
https://kuntalehti.fi/uutiset/jyvaskylan-suurhankkeen-ylla-tummia-pilvia…
—
Kauppalehti
Analyysi: "Rakentaja Lehto saa laskea puolen miljardin alamäkeä – ”Talousohjattu” yhtiö ei tunnukaan niin talousohjatulta". Rakentaja menetti markkina-arvostaan 500 miljoonaa euroa. Kova 10–15 prosentin liikevoitto historiaa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/analyysi-rakentaja-lehto-saa-laskea-p…
—
Tästä voit katsoa K-S Ely-keskuksen YVA-päätökset (ja oman alueesi YVA-päätökset):
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_ar…
Sikalat ja navetat kyllä "pääsevät" YVA-menettelyyn… 
—
YVA-menettelyyn ei "päässyt" lukuisista YVA-vaatimuksista huolimatta myöskään Jyväskylän Tourujokivarressa Rise-avovankilahanke ja tulos on nyt nähtävillä:
Vuonna 2016 Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys ry keräsi lähes 3000 asukkaan allekirjoittaman 2 %:n kuntalaisaloitteen Ramoninpuiston perustamiseksi Tourujokirantaan.
Tammikuussa 2017 jätetty kuntalaisaloite olisi tullut käsitellä kaupunginvaltuustossa (ks. vanha Kuntalaki), mutta maaliskuussa 2017 vain kaupunkirakennelautakunta käsitteli sen törkeästi toimivaltansa ylittäen. Näin asukkaiden kuntalaisaloite Ramoninpuiston perustamiseksi heitettiin lainvastaisesti roskakoriin.
Asiasta on väännetty kättä kaksi vuotta KHO:ssa ja Jyväskylän alakupungin asukasyhdistys ry hävisi myös tämän taistelun (katso kuvat tuhotusta luonnonpuistosta 1.4 – 3.4.).
Taistelun asukasyhdistys myös hävisi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa, koska KHO ei myöntänyt yleiskaavan vastaisesti kaavoitetusta avovankilakaavasta valitusoikeutta.
Nämä edellä kerrotut taistelut on hävitty, mutta sota jatkuu. Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys ry ei luovuta. Rikosilmoitus liito-oravametsän ympäristö- ja luonnonvahinkorikoksesta on jätetty poliisille 1.4.2019.
Tämä "YVA:ttomuus" ei lupaa hyvää kaupunkilaisten ja taajamien asukkaiden lähimetsille, virtavesille ja suojeltavalle kulttuuriperinnölle… 
Laukaan avovankilan siirto Jyväskylän Tourujokivarteen, Ramoninkatu 4:ään, perustui viranomaisten ja Jyväskylän kaupunginjohtajan omiin päätöksiin, ja siksi hankkeelle olisi tullut tehdä YVA- ja SOVA-arviointi.
Ks. Ympäristöviranomaisen SOVA-ohje (1/2017):
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
—
Tässä ymparisto.fi -sivustolta ”Hankkeiden YVA-menettely”:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y…
Ilmoita asiaton viesti
OIKEUSMINISTERIÖ:
Ks. alla ”21.3.2016 Muistio” (neuvotteleva virkamies Marianne Mäki, diaarinro 6/632/2016, korjattu 13.4.2017 Laukaan kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilän pyynnöstä. Suora lainaus em. muistiosta alla):
”JYVÄSKYLÄN YHDYSKUNTASEURAAMUSTOIMISTON JA LAUKAAN VANKILAN YHDISTÄMINEN
Oikeusministeri teki 26.10.2015 päätöksen, jonka mukaisesti Laukaan vankilan ja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimiston toiminnot yhdistetään ja siirretään Jyväskylään. Alustavan aikataulun mukaisesti yksikkö valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä, jolloin toiminta Laukaan vankilassa lakkaa. Tontti sijaitsee keskeisellä paikalla noin 300 metrin päässä Jyväskylän matkakeskuksesta. Hanke edellyttää kaavamuutosta, johon Jyväskylän kaupunki on sitoutunut. Hanketta on valmisteltu hyvässä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Myös Laukaan kunta puoltaa hanketta [Oikeusministeriön oikaisu 13.4.2017: Laukaan kunta puoltaa hanketta siinä tilanteessa, että kunnan ensisijainen toive vankilan säilymisestä Laukaassa ei ole mahdollinen. Tällöin laukaalaisten työpaikkojen säilyminen on varminta toiminnan siirtyessä naaapurikaupunki Jyväskylään, eikä loppuvan tai siirtyvän kauemmaksi. Laukaan kunnan oikaisupyyntö 394/00.04.00/2017.]
Toiminnalliset vaikutukset
Uusi yksikkö edistää vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhteisten asiakasprosessien kehittämistä ja toiminnan kehittämistä turvautuen Jyväskylän seudun palveluihin nykyistä paremmin. Tämä tukee Rikosseuraamuslaitokselle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista.
Avovankilan toiminnan siirtäminen lähemmäs Jyväskylän palveluja edistää vankien hallittua vapauttamista. Jyväskylässä sijaitsevalla yhdyskuntaseuraamustoimistolla on laaja palvelupaikkaverkosto ja yhteistyökumppaneita Jyväskylän seudulla. Yhdyskuntaseuraamustyö painottuu avohuollon palveluihin ja työskentelyyn yhdessä kunnan kanssa. Avovankila voi nykyistä paremmin hyödyntää yhdyskuntaseuraamustoimiston verkostoja ja osaamista yhteisissä tiloissa.
Vankien näkökulmasta avovankilan sijainti kaupunkialueella mahdollistaa toimintaan osallistumisen, mm. opiskelun, työskentelyn sekä vapautumisen jälkeisten toimeentulo- ja asumisasioiden hoitamisen nykyistä paremmin vankilan ulkopuolella.
Hanke mahdollistaa myös yhdyskuntaseuraamustoimistossa tehtävän vankiarvioinnin suoraan siviilistä vankilaan alle kahden vuoden tuomiota suorittamaan tuleville, mikä on ollut mahdollista keväällä 2015 tehdyn lakimuutoksen myötä. Tämä nopeuttaa vankien sijoittelua ja rangaistusajan suunnittelua.
Henkilöstövaikutukset
Laukaan 62-paikkainen avovankila sijaitsee Laukaan kunnassa noin 20 kilometrin päässä Jyväskylästä. Laukaan vankilassa työskentelee noin 30 henkilöä (29,5 htv.). Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto sijaitsee Jyväskylässä Yliopistonkadulla ja siellä työskentelee 14 henkilöä (10,5 htv.). Yksiköillä on yhteinen johtaja.
Uuteen Jyväskylään perustettavaan yksikköön tulee henkilökuntaa noin 36 htv. Yksiköiden yhdistämisellä saadaan toiminnan kehittämisen ja synergiaetujen kautta noin neljän henkilötyövuoden välitön tuottavuushyöty, joka toteutuu eläköitymisten myötä. Työpaikkoja siirtyy Laukaalta Jyväskylään hankkeen myötä noin 30.
Taloudelliset vaikutukset
Kahden yksikön yhdistämisellä saadaan välittömiä kustannussäästöjä noin 170 000 euroa vuodessa.
Yhteiset tilat edistävät tilatehokkuutta valtion toimitilastrategian mukaisesti. Uudet tilat sitovat valvonta- ja kiinteistönhuoltohenkilökuntaa neljä henkilötyövuotta nykyistä vähemmän. Vankien ja laitoshuollon kuljetustarpeet vähentyvät ja palvelujen läheisyys tehostaa näihin tehtäviin menevää työajankäyttöä. Vankien ja omaisten matkustaminen helpottuu ja poistumislupa- ja muut matkakustannukset vähenevät. Keskittämällä tilat samaan kokonaisuuteen säästetään lämmitys-, sähkö-, vesi-, siivous- ja muissa ympäristönhoitokuluissa. Lisäksi säästöä saadaan kiinteistön kunnossapitokuluissa.
Edellä esitettyjen välittömien kustannussäästöjen lisäksi toiminnan kehittämisen kautta saadaan kustannussäästöjä.
Laukaan vankila on peruskorjauksen tarpeessa. Tilat eivät vastaa nykyisiä tilatehokkuusvaatimuksia ja tiloissa on havaittu sisäilmaongelmia. Jos toimintaa jatkettaisiin Laukaalla, tilat vaatisivat muutaman vuoden päästä mittavan peruskorjauksen, jolla olisi kustannusvaikutuksia. Laukaan vankilan korjaus ei olisi Rikosseuraamuslaitoksen eikä valtion kokonaisedun mukaista, koska tilatehokkuus ei paranisi eikä tiloja olisi mahdollista korjata tila- ja teknisiltä ratkaisuiltaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.”
Ilmoita asiaton viesti
Ks. korjatusta 21.3.2016 muistiosta tekstissä: ”Laukaa olisi halunnut pitää avovankilansa oman kuntansa alueella – mikä sen esti? Kaupunginjohtaja Timo Koivistoko?”
Kuka kertoo, miksi Laukaa ei saanut pitää omaa vankilaansa?
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto voisi meille kaikille sen nyt kertoa yhdessä avovankilahankkeen idean äitien, toimitusjohtaja Seija Takasen (Jykia Oy) ja avovankilanjohtaja Tuula Tarvaisen kanssa (Rikosseuraamusvirasto).
Jykia Oy on Jyväskylän tytäryhtiö, ent. Jykes Kiinteistöt Oy.
Ilmoita asiaton viesti
Katso alla olevasta linkistä, onko sinun asuin- tai lähialueellasi YVA-menettelyt ja YVA-arvioinnit kunnossa?
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y…
YVA-menettely ja YVA-arviointi tulisi saattaa kiireellisenä velvoittavaksi lainsäädännöksi; ja vieläpä siten, että se YVA tehdään ennen kuin hankkeelle päätetään lopullinen sijaintipaikka.
Kuntalaisia ja kansalaisia tulee kuulla varhaisessa vaiheessa YVA-lain, perustuslain 20 § ja 21 § mukaisesti, Århusin sopimuksen, ns. teollisuusdirektiivin ja Faron yleispuitesopimuksen mukaisesti. Muussa tapauksessa tämä normien purku, kaavoituksen sujuvoittaminen, MRL:n kokonaisuudistus ja ns. yhden luukun -periaate tulevaisuudessa eivät voi onnistua, vaan kaikki oikeusasteet ovat jumissa kasvavien oikeusriitojen vuoksi.
Eikö meillä ole parempaa käyttöä niille valtaville määrärahoille, joita tällaisen ”YVA:ttoman” oikeushärdellin pyörittämiseen menee?
Eihän autoa tai potilastakaan vasta viimeiseksi ennen hoitolaskun kirjoittamista tutkita, niin kuin nyt eri hankkeiden luonto- ja ympäristöselvitysten ja SOVA-selvitysten kohdalla tehdään? … jos tehdään, edes silloinkaan …
Ilmoita asiaton viesti
18.9.2012/2453 KHO:2012:79
Ympäristövaikutusten arviointimenettely – Arviointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa – Hallintopäätös YVA:n tarpeesta – Yhteysviranomainen – Muutoksenhaku lupa-asiassa – Menettely hallinto-oikeudessa – Maa-ainesten ottaminen – Lupa-asian ratkaisu
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/20…
Edellä olevasta oikeustapauksesta: – – ”Maa-aineslain 5 §:n 3 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettua hanketta koskevaan lupahakemukseen on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus. Aiottu toiminta on tätä lainkohtaa vastaan.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely (jäljempänä YVA-menettely) jossa hankkeiden ympäristövaikutukset olisi oikeasti arvioitu, on tässä tapauksessa vältetty tarkastelemalla hankkeita Janakkalan ja Hausjärven kuntien alueilla erillisinä kokonaisuuksina. Lisäksi hankkeiden ottomäärät on sovitettu siten, että YVA-menettelyn suora soveltamiskynnys alittuu. Hankekokonaisuuden yhteisvaikutukset ovat kuitenkin niin merkittäviä, että YVA-menettely olisi pitänyt käynnistää, vaikka Hämeen ympäristökeskus on päätöksessään 17.1.2007 virheellisin perustein toisin ilmoittanut. YVA-menettely olisi selkeämmin tuonut esille hankkeiden kielteiset vaikutukset, tuonut hankkeen laajemmin julkisuuteen jo suunnitteluvaiheessa ja siten todennäköisesti perustellusti estänyt hankkeen käynnistämisen.” – –
—
Näin oli tilanne alunperin Tourujoellakin eri hankkeiden yhteensovittamiseksi yhteisellä YVA:lla, mutta kukaan ei sitä kuunnellut eikä oikeus sitä huomioinut.
Näin on edelleenkin. Nyt on lisänä vielä AVI:n 4.1.2019 kuuluttama Tourujokikunnostus ja Vaajakoskelle ja Kirriin menevien moottoriteiden uudistushankkeet, jotka nekin tarvitsevat lain mukaan YVA:n. Ramoninkatu 4, Rise-kampus, on kaikkien näiden YVA-arviointien ”keskellä”.
Ilmoita asiaton viesti
– – ”YVA-lakia koskevassa hallituksen esityksessä HE 259/2016 vp YVA-lain 15 §:n (arviointimenettelyn ajankohta) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että arviointimenettely olisi toteutettava suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna. Säännöksellä on pyritty varmistamaan se, että vaikutusten arviointi tapahtuu sellaisessa hankkeen suunnittelun vaiheessa, jossa vielä voidaan vaikuttaa vaihtoehtoihin ja hankkeesta vastaavan tekemiin ympäristövaikutuksia koskeviin ratkaisuihin.
Perustelujen mukaan säännös toteuttaisi YVA-direktiivin tavoitetta siitä, että hankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otettaisiin huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hankkeen kaikessa teknisessä suunnittelussa ja päätöksenteossa, ja osaltaan varmistaisi 6 artiklan 2 ja 4 kohtien velvoitteiden kansallisen täytäntöönpanon YVA-menettelyn ja siihen sisältyvän osallistumisen ajoituksesta.
Arvioinnin on kuitenkin 15 §:n toisen momentin mukaan oltava käytettävissä ratkaistaessa lupa-asia. Momentin perustelujen mukaan se on tarpeen, jotta perustellun päätelmän ajantasaistaminen tulee asiallisesti huomioitua lupaharkinnassa. Momentin tarkoituksena ei näin ollen ole ollut muuttaa ensimmäisen momentin pääsääntöä vaikutusten varhaisesta huomioimisesta.” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatiet…
—
”15 §
Arviointimenettelyn ajankohta
Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeen muu valmistelu huomioonottaen vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna.
Arvioinnin on kuitenkin oltava käytettävissä 25 §:n mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa.”
”25 §
Arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä
Tässä laissa tarkoitettua hanketta koskevaan lupahakemukseen on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä.
Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja perustellun päätelmän sekä valtioiden rajat ylittäviin vaikutuksiin liittyvät 29 §:ssä tarkoitetut kansainvälistä kuulemista koskevat asiakirjat.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252
—
Ks. myös:
Hallituksen esitys HE 102/2018 vp
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 muuttamisesta”:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity…
Ilmoita asiaton viesti