26.4. väliraportissa alustavia suosituksia kaivoslainsäädännön kehittämiseksi

TEM:N ASETTAMAN SELVITYSHENKILÖN ALUSTAVAT HAVAINNOT KAIVOKSIA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMISTARPEISTA (Muistio 26.4.2019 OTT Pekka Vihervuori)

1. Selvityksen tausta ja toteutus

Kaivoslaki (621/2011) tuli voimaan 1.6.2011. Lain voimassaoloaikana ei ole myönnetty lupia uusille toimiville kaivoksille, vaan käynnissä oleva kaivostoiminta perustuu aiempaan kaivoslakiin (503/1965) uuden lain siirtymäsäännöksissä tarkemmin säädetyin tavoin. Uuden kaivoslain soveltamien on vielä pääosin malminetsinnän, kullanhuuhdonnan ja toimivien kaivosten jatkuvaa valvontaa. Kaivosviranomaisena toimiva Tukes valvoo kaivoslain noudattamista, hyväksyy varausilmoituksia, myöntää malminetsintälupia, kaivosten laajentamislupia, kaivosluvan raukeamisen lykkäämislupia, kullanhuuhdontalupia, jatkolupia ja antaa lakiin perustuvia määräyksiä. Oikeuskäytäntöä ei uudesta laista pitkän siirtymävaiheen vuoksi juurikaan vielä ole, lukuun ottamatta eräitä siirtymäsääntelyn, vakuuksien ja kullanhuuhdonnan tilanteita. Toisaalta kaivostoimintaan vaikuttaa olennaisesti myös muu lainsäädäntö, etenkin ympäristönsuojelulaki ja muu ympäristösääntely kuten vesilaki. Ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa vaativia toimintoja ovat kaivostoiminta, malmien ja mineraalien rikastamot sekä muu kuin ilmoituksenvarainen koneellinen kullankaivuu.

TEM on yhteistyössä YM:n kanssa 1.3.2019 asettanut selvityshenkilön selvittämään ja arvioimaan kaivoslain toimivuutta suhteessa laissa asetettuihin tavoitteisiin sekä kaivoslain ja kaivostoimintaan kohdistuvan muun keskeisen lainsäädännön välisen suhteen toimivuutta. Selvityshenkilöksi on nimetty OTT Pekka Vihervuori. Selvityksen tuloksena syntyy analyysi lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta sekä esitykset jatkotoimenpiteiksi. Selvityksessä tarkastellaan kaivoslain ohjausjärjestelmien kuten varausjärjestelmän sekä malminetsinnän ja kaivosten ennakkovalvonnan (malminetsintälupa, kaivoslupa, etuoikeusjärjestelmät) sekä jälkivalvonnan toimivuutta osallistumisjärjestelmien toimivuutta (haitankärsijät ja kuntien rooli), vakuusjärjestelmän toimivuutta ja riittävyyttä, kaivoslain mukaisten menettelyjen suhdetta eräiden muiden lakien mukaiseen kaivostoimintaan kohdistuvaan sääntelyyn kuten ympäristönsuojelulakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, maa-aineslakiin, ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun lakiin, vesilakiin, luonnonsuojelulakiin, patoturvallisuuslakiin, konkurssilakiin, muinaismuistolakiin ja saamelaiskäräjälakiin. Selvitystyön keskeiset havainnot toimitetaan selvitystyön aikana hallitusneuvottelijoiden käyttöön. Lopullinen raportti toimenpidesuosituksineen valmistuu 15.6.2019 mennessä.

Selvitystä varten on hankittu sidosryhmäpalautetta laajalla kyselykierroksella sekä keskeisille tahoille kohdennetulla kuulemistilaisuudella 2.4.2019. Kommentteja ovat useat sidostahot toimittaneet myös oma-aloitteisesti. Tämän lisäksi otakantaa.fi -sivustolla on ollut avoin, toukokuun 2019 loppuun jatkuva mahdollisuus kommenttien esittämiseen. Selvityshenkilö on lisäksi saanut käyttöönsä professori Ismo Pölösen valtion strategisen tutkimuksen CORE-hankkeeseen liittyen laatiman arvion kaivoslain olennaisista vahvuuksista ja heikkouksista sekä oikeudellisista ratkaisumalleista. Selvityshenkilön käyttöön on toimitettu runsaasti kaivostoimintaan ja lainsäädäntöön liittyvää materiaalia mm. TEM:stä, YM:stä ja Tukesista.

Tämä välipäätelmäraportti sisältää tiivistetysti selvitystyössä tähän asti tehdyt havainnot ja alustavia suosituksia lainsäädännön kehittämiseksi. Suositukset täsmentyvät ja täydentyvät loppuraportissa. Olennaisimmat suosituskohdat esitetään jäljempänä kursivoituina. – – (jatkuu alla)

https://tem.fi/documents/1410877/13311804/Muistio_+Selvityshenkil%C3%B6+…