Jyväskylän keskusta-alue tarvitsee sydänlämpöistä kaupunkistrategiaa

15 vuotta sitten Helsingin Sanomissa

"Jyväskylän keskusta autioituu

Asiakaskato tyhjentää kerskavuosien liiketiloja

Konsultit ehdottavat kävelykadun kaunistamista

JYVÄSKYLÄ – Jyväskylän keskustan autioituminen vauhdittui, kun liikennejärjestelyt muuttuivat radikaalisti toukokuussa 1992 ja toivat keskustaan kävelykadun. Henkilöautot ja pysäköintiruudut poistettiin Vapaudenkadulta, jossa Citymarketin elintarvikekauppias katseli 20 prosenttia pudonneita myyntilukuja kaksi päivää ja päätti muuttaa asiakaskadon vuoksi pois mahdollisimman pian parkkipaikkojen mukana.

Rakennemuutos ei ole vielä ohi. Kaupungin eteläosaan valmistuu syksyllä kaksi automarketia, jonne keskustasta siirtyy myös erikoisliikkeitä, Alko muiden mukana.

Nyt Jyväskylä hakee tilanteen korjaamiseksi apua ruotsalaiselta konsulttifirmalta ja yleisötilaisuuksista.

Tilastot kertovat, että keskustassa on kaupallisessa käytössä noin 300000 neliötä ja tyhjinä vajaat 10 prosenttia, 23000 neliötä. Tyhjänä on yhtä paljon kuin automarketeihin tulee uutta myyntipinta-alaa.

Konsulttiyhtiö ehdottaa, että yritykset, kiinteistöt ja kaupunki palkkaisivat yhdessä keskustajohtajan pyörittämään miljoonan markan kehittämisohjelmaa. Ensisijaisesti pomo pistäisi vauhtia ydinalueen elävöittämiseen ja markkinointiin.

Suunnittelija Arne Nedstam ja arkkitehti Rolf Reimers esittävät, että kävelykatu pinnoitettaisiin, kalustettaisiin ja valaistaisiin kauniisti. Pyöräilijöille varattaisiin oma kaista. He toivovat lisää penkkejä ja istutuksia.

Konsulttien mielestä Jyväskylä voisi lisätä uudestaan kadunvarsipysäköintiä ja ohjata joukkoliikennettä entisille väylille.

Kaupungin perusrakenteista he eivät löydä huomauttamista: täydellinen suurten ja pienten kauppojen valikoima, laatu korkea ja tarjonta riittävä. Julkiset palvelut on hoidettu niin hyvin kuin kohtuudella voi vaatia, ja lasten päivähoitoa konsultit pitävät Suomen parhaana.

Projektipäällikkö Martti Päivänsalo yleiskaavatoimistosta korostaa, että kaupungin on pidettävä keskustan kokonaissuunnittelu tiukasti käsissään yhteistyön hengessä. Muuten yksittäiset hankkeet voivat saada liian suuren painoarvon ja vinouttaa kehitystä.

Hän myöntää, että keskustan vetovoimaisuutta on pidetty liian itsestään selvänä asiana. Nykytilanne ei selity pelkästään paikallisilla ratkaisuilla, vaan keskustoja on autioitunut kaikkialla maailmassa.

Apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma myöntää, että kaupunkiin rakennettiin nousukauden aikana liikaa liike- ja toimistotiloja. Keski-Suomen maakunnan ostovoima ei yksinkertaisesti riitä pitämään pystyssä nykyistä yrityskantaa.

Vielma haluaa saada kadun varteen pankkien ja vakuutuslaitosten sijaan pikkuputiikkeja, erikoisliikkeitä ja kulttuuria. Kaupunki voisi panna varastossa pölyttyvän arvokkaan Sihtolan taidekokoelman näytteille.

Kaupunkien rakenteita tutkinut Timo Halme Oulun yliopiston maantieteen laitokselta pitää Jyväskylää hankalana, mutta ei ainutlaatuisena tapauksena.

"Keskustassa on investoitu uusiin kauppakeskuksiin, pysäköintiin, kävelykatuun ja muuhun varsin paljon viime vuosina, mutta nyt Keljon marketit vievät osan keskustan asiakkaista. Se vähentää keskustan vetovoimaa ja saattaa vaikuttaa investointien tuottoon", hän sanoo. (julkaistu 28.3.1994)

TIMO SIUKONEN

Helsingin Sanomat

—

Huhtikuussa 2019 "Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä" -selvityksessä Jyväskylä ei kuulu 30 elinvoimaisimman kunnan joukkoon:

"Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä -selvityksessä käydään läpi Manner-Suomen kuntien (295) elinvoimaisuutta, yritysdynamiikkaa ja kasvupotentiaalia erilaisten tunnuslukujen näkökulmasta. Lisäksi selvitykseen on tiivistetty keskeiset havainnot 29 Suomen uusyrityskeskuksen toimintaympäristöanalyysistä, yrityskyselystä ja aluevaikuttavuuden laskentamallista.

Alueelliset erot yritysdynamiikassa ja kasvupotentiaalissa ovat suuret maan eri osien ja maakuntien välillä sekä maakuntien sisällä seutujen välillä ja jopa naapurikuntien välillä. Uusyrityskeskusten toimintaympäristöanalyysin ja yrityskyselyn tulokset osoittivat, että perustettujen yritysten henkilötyövuodet ja liikevaihto kasvavat asteittain yritysten perustamisen jälkeen." – –

https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/04/julkaisu_yritysdynamiikka-kun…

Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelulle tiedoksi: Nyt suunnitelluilla muutamalla pilvenpiirtäjällä ei saada Jyväskylän keskustan verenkiertoa enää elpymään. Palvelut ovat karanneet kaupungin laidoilla sijaitseviin kauppakeskuksiin.

Tarvitaan erillinen kaupunkistrategia, jonka suunnitteluun tulee pyytää mukaan myös keskusta-alueen yrittäjät ja keskustan asukkaat ja heitä tulee kuunnella aidosti. Myös iäkkäämpiä asukkaita tulee kuulla ja heidän toiveitaan kuunnella.

Jyväskylän keskustan asukkaat haluavat säilyttää vanhaa rakennuskulttuuria ja vanhoja idyllisiä kaupunkipuistoja ja -pihoja – niitä ei saa täydennysrakentaa tukkoon (vrt. yliopiston ja Seminaarinmäen alueet, keskustan Kirkkopuisto ja Tourujokivarsi, mm. Kankaan vanha paperitehdasalue jne.)

Aitoa alkuperäistä luontoa tulee varjella – ei tarvita uusia puhtaaksi perattuja, teennäisiä, puistoja.

Ei tule hermostuneesti poukkoilla avovankiloiden, päihdekuntoutujien hoivapaikkojen ja pilvenpiirtäjien kanssa.

Nyt on korkea aika pysäyttää Jyväskylän keskustan näivettyminen! Olemme hukanneet jo 15 vuotta ja se näkyy Jyväskylän houkuttelevuudessa!

Tarvitaan sydänlämpöinen kaupunkistrategia omien asukkaiden ja yrittäjien toiveista lähtevänä, ei ulkoa tulleiden konsulttien näkemyksien kautta piirustuslaudalla viivottimella valmisteltuna.