AVI:n Kemijärven biojalostamolle myöntämä ympäristölupa muutoksenhaussa
Päätöksen pääasiallinen sisältö
Aluehallintovirasto on myöntänyt Boreal Bioref Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kemijärven biojalostamon toimintaan. Ympäristölupa koskee myös käsiteltyjen jätevesien johtamista Kemijärven Termusniemeen, jäähdytysvesien johtamista Kemijärveen, siltojen alapuoliselle alueelle ja niihin liittyviä vesialueella tehtäviä ruoppaus- ja rakentamistoimia. Luvan saajalle on myönnetty oikeus aloittaa biojalostamon toiminta lupa-päätöksen mukaisesti ja lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
KUULUTUS PÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA
Dnro PSAVI/2468/2017
Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen päätös
Antopäivä: 14.6.2019
Päätösnro: 84/2019
Hakija: Boreal Bioref Oy
Asia: Kemijärven biojalostamon ympäristö- ja vesitalouslupa
Aluehallintovirasto on lisäksi myöntänyt yhtiölle vesitalousluvan veden ottamiseen Kemijärvestä, vedenottorakenteiden rakentamiseen ja sijoittamiseen vesistöön, patopenkereiden rakentamiseen Kemijärveen sekä niiden rajaaman vesialueen osittaiseen täyttöön, Hiidenlammen kuivattamiseen ja täyttöön sekä vedenottoputken rakentamista varten tarpeellisten ruoppausten tekemiseen. Luvan saajalle on samalla myönnetty näiden toimien toteuttamisen mahdollistama valmistelulupa sekä pysyvä käyttöoikeus vesistöön sijoitettavien rakenteiden toteuttamiseen tarvittaviin toiselle kuuluviin maa- ja vesialueisiin.
Biojalostamon päästöistä vesistöön aiheutuvat kiinteistökohtaiset vahingot käsiteltyjen jätevesien purkualueella sekä kalataloudellisen tuoton menetykset on määrätty korvattavaksi sekä kaupalliselle kalastukselle aiheutuvat vahingot selvitettäväksi ja myöhemmin ratkaistavaksi. Lisäksi luvan saajan on velvoitettu maksamaan 40 000 euron vuotuista kalatalous-maksua kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi.
Nähtävänäpito
Päätös on sähköisesti nähtävänä 14.6.–15.7.2019 Kemijärven kaupungin palvelupiste Sortteerissa (Vapaudenkatu 8).
Päätös on luettavissa antopäivästä lähtien sähköisenä osoitteesta www.avi.fi/lupatietopalvelu
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=1413420
Päätökseen voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asiakaspalvelupisteessä (Linnankatu 3, Oulu).
Muutoksenhaku
Päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa.
Valitusaika päättyy 15.7.2019.
Lisätietoja
Asian esittelijä: ympäristöylitarkastaja Mari Murtomaa-Hautala, puh. 0295 017 664 tai 0295 017 500
—
Liite 1: VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeu-delta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pää-asiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta.
Valitusaika päättyy 15.7.2019.
Valitusoikeus
Päätöksestä voivat valittaa
– asianosaiset, [ks. myös kommentti 1: ”- se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea”,
– rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät,
– toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
– valtion valvontaviranomainen sekä
– toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
– asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
– valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
– päätös, johon haetaan muutosta
– valittajan nimi ja kotikunta
– postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
– mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan
– valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimi-tettu viranomaiselle
– mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamie-hen toimivallasta
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskir-jelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot
käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs
postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa
puhelin: 029 56 42780
faksi: 029 56 42760
sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi
aukioloaika: klo 8–16.15
Oikeudenkäyntimaksu
Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
—
Ks. myös samaan asiaan aikaisemmat US-blogini:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277433-sellutehtaita-nousee-kui…
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277369-hiidenlammen-alustava-en…
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277307-taalta-naet-kemijarven-b…
Ks. myös HE 29/2018
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180029
Ilmoita asiaton viesti
Onko Itä-Lapissa mielestäsi liian vähän työttömiä, kun pitää valittamista niin mainostaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ymparisto.fi:
Päätöksestä valittaminen
Ympäristönsuojelulain mukaisiin aluehallintoviraston (AVI) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksiin haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valituksen saa tehdä
– se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
– rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
– toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
– valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
– asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella;
– saamelaiskäräjillä sillä perusteella, että ympäristöluvassa tarkoitettu toiminta heikentää saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan;
– kolttien kyläkokouksella sillä perusteella, että ympäristöluvassa tarkoitettu toiminta heikentää koltta-alueella kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja. (YSL 191 §)
Lupapäätöksen liitteenä on ohjeet siitä, miten valituksen tekemisessä on meneteltävä. Päätöksessä mainittua valitusaikaa (30 päivää) on ehdottomasti noudatettava. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituksesta tiedotetaan niille henkilöille ja viranomaisille, joita asia koskee. Nämä saavat antaa valituksesta vastineen. Hallinto-oikeus antaa asiasta käsittelyn jälkeen päätöksen.
Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan.”
(Julkaistu 22.5.2013 klo 12.40, päivitetty 17.6.2019 klo 13.57)
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y…
—
Hae googlella myös tämä:
1) Ekroos, Ari; Warsta, Matias; Lilja, Raimo: Asianosaiset ja valitusoikeus ympäristönsuojelulaissa 2017
KETJUA-hanke:
Enlawin Consulting Oy
Ekoleima Ay
2) Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely
Lakimies Marko Nurmikolu
https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58604/Ma…
3) Maa-ainesten ottamiseen liittyvät luvat ja ilmoitus
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y…
Ilmoita asiaton viesti
Matti, olen täysin kyllästynyt siihen tapaan, millä näitä hankkeita väkivalloin ja ”kepulikonstein” ajetaan maaliin piittaamatta lainkaan luonnonsuojelusta, kulttuuriperinteestä tai ympäristön pilaantumisesta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta:
Tässä Kemijärven biotuotetehtaan kohdalla on valitettavan paljon samoja piirteitä kuin esim. avovankilan tuonnilla Jyväskylän aidoimmalle ja kauneimmalle jokisuistolle, Tourujoen rannalle, Jyväskylän keskustassa.
Jostakin syystä molemmissa hankkeissa on vesilain mukaiset luvat irrotettu omaksi ryhmäkseen, joka osaltaan sotkee hankkeiden lupa- ja muutoksenhakuprosessia, ks. alla Hiidenlammen luonnon lähteiden osalta päätös, josta on nyt valitettu KHO:een:
http://paatokset.kemijarvi.fi/kuulutus/63690934571…
Miksi ympäristöluvassa ei olisi voitu samalla käsitellä asiaa myös lähteiden osalta?
Olen asiaa tiedustellut ympäristöylitarkastaja Mari Murtomaa-Hautalalta, puh. 0295 017 664 tai 0295 017 500. Katsotaan saanko vastauksen, kysyin asiaa jo toistamiseen.
Mari otti kantaa kuitenkin valitusoikeuteen sanomalla, että ”Valitusoikeus on kyllä aika laaja, sillä hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. (hallintolain 3 luvun 11 §).
Hän jatkoi, että ”Viime kädessä Vaasan hallinto-oikeus päättää kenellä valitusoikeus on, kuten ilmenee esimerkiksi mainitsemassasi VaHon päätöksestä 19/0090/2, jossa osa valituksista on jätetty tutkimatta.”
Ja lähteiden poistosta hän kertoi, että ”Lähdeasia on ratkaistu omana päätöksenään, josta siten on voinut ajallaan valittaa.”
Eli suomeksi: siis ei voi enää valittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö ehkä välittää myös paikallisten ihmisten toimeentulosta eikä vain omasta sielunelämästä. Haluatko, että Lapista (vai jopa koko Suomesta) tehdään luonnonpuisto, jossa on sijaa vain susille ja ”luontoaktivisteille”? Jos on tehty jotain väärin, kerro ihmeessä tietosi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos me mennään pelkästään rahan ehdoilla ja raiskataan luontoa siellä mistä jokainen euro saadaan irti, on aivan sama kuin mitä tekee se thaimaalainen isä, joka myy nuoren neitseellisen tyttärensä bordelliin.
Jos Matti Wiren on niin tosissaan huolestunut vain taloudesta ja siitä mistä euro saadaan revityksi irti, niin miksi emme rakentaisi sellutehdasta myös Turun saaristoon. Kyllä sieltä puuta lähtee, saari kerrallaan paljaaksi vaan hakatyaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on helvetin huono maa, Euroopan huonoin, kun se ei osaa muuten hoitaa talouttaan kuin hävittämällä luontonsa.
Kun hieman liikkuu Lapissa, niin tajuaa, että puu ei tule riittämään. Jo nyt, ilman Kemijärven tehdasta ja ilman Kemin uusia tehtaita, joka paikassa hakataan metsiä kuin viimeistä päivää Suuria silmän kantamattomiin syntyviä avohakkuita syntyy jatkuvalla syötöllä ympäri Itä-Lappia. On täysin paskapuhetta, että puu tulee riittämään. Ilmeisesti tarkoitus on hakata kaikki mahdollinen puuaines, viinimarjapensaista lähtien.
Toinen ongelma on Kemijärven vesistö, joka on säännöstelty; säännöstelyvara 7 m. Talvella järvessä ei ole kuin murto-osa vettä normaaliin verrattuna. Kun aikaisemman Kemijärven sellutehtaan jätevedet ovat edelleenkin puhdistamatta, niin nyt ollaan lykkäämässä kiinalaisten rahoittamaa ja operoimaa tehdasta vesistön rantaan, jonka kapasiteetti kaksinkertainen aikaisempaan verrattuna.
Poliitikkojen ja virkamiesten ja myös Suomen presidentin puheet ympäristönsuojelusta, ilmastonmuutoksesta, arctisten alueiden suojelusta ym. ovat täysin naurettavaa itsepetosta ja ihmisten aliarvioimista.
Kiinalainen rakentaja ja operaattori Camce on rakentanut referenssitehtaan Valko-Venäjälle ja heillä on ollut suuria vaikeuksia ympäristöongelmissa tehtaansa kanssa. Ja nyt näitä sekundatehtaita ollaan haalimassa Suomeen muutaman persaukisen pelimiehen toimesta; Boreal Bioref Oy:n osakepääoma on 2 500 €.
Ilmoita asiaton viesti
kyllä Setä-Matti on oikeassa. Meidän on luotava työpaikkoja . Rahat ei riitä elämiseemme. Luontoa voidaan suojella uusilla innovaatioilla ja keksiä uusia tapoja tehdä tuotteet. Jne.Tuloja täytyy saada. Rahoja ei sosiaaliluukut ja Kela keksi, ne on hankittava ensin
Ilmoita asiaton viesti
Jali, et ole ilmeisesti koskaan nähnyt avohakattua ja sen jälkeen myllättyä hakkuaukiota.
Täällä muutamia kuvia.
https://www.google.com/search?q=hakkuuaukko&sa=X&b…
Lapissa puu kasvaa huomattavasti hitaammin kuin etelämpänä. Vaaroissa varsinkin puu ei kerta kaikkiaan kasva hakkuun jälkeen. Pari kymmentä vuotta eikä ole kuin vesakkoa näkyvissä kitukasvuisten taimikoiden seassa.
Lapin puu kannattaisi metsänomistajien antaa kasvaa kunnon sahatavaraksi jatkuvalla hakkuulla ja antaa latvat hakkujätteet sellun keittoon. Saisivat ehkä paremman tuloksenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Matille alla sitä kuuluisaa ”normien purkua”, jota kaavoitusta, rakentamista ja maankäyttöä – myös vesirakentamista – harjoittavat viranomaiset ja hankevastaavat ja ”kaikenmaailmankonsultit” eivät nyt hallitse:
HE 257/2014
”Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muuttamisesta”
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140257
Ilmoita asiaton viesti
Kemijärven sellutehtaan ympäristölupaa käsiteltiin lähes kaksi vuotta. Luulisi sen riittävän. Ja luulisi siinä ajassa käyvän ilmi luonnon mahdollinen tuhoutuminen. Sitä paitsi Kemijävellä oli jo tehdas; tuskin tämä uusi on ”luonnon” kannalta huonompi.
Ilmoita asiaton viesti
Viranomaiset ovat kuin kumileimasin. Kemijärven tehtaan puuhamiehiä on AVI:n entinen johtaja Timo Korva. Sitä kautta ympäristölupaa on juntattu ja lobattu kolme vuotta ja tulokset ovat näkyvissä.
Ilmoita asiaton viesti
Minähän vain perään lakien noudattamista. En ole työpaikkojen esteenä – missään päin Suomea. Asiat asioina:
Tässä Matille ja muille, jotka jaksavat paneutua asiaan tarkemmin:
– – ”2.4 Nykytilan arviointi
2.4.1 Ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain menettelyllinen yhdistäminen
Maa-ainesten ottamisen sääntely perustuu maa-aineslain, ympäristönsuojelulain sekä vesilain mukaiseen ennakkovalvontaan. Sääntelyn keinoina toimivat maa-ainesten ottamista koskeva maa-aineslupa, ympäristölupa kiven louhintaan ja ottamisalueelle sijoitettavalle murskaamolle sekä pohjavesialueilla tietyissä tapauksissa vesilain mukainen lupa. Lupaprosessit ovat toisistaan riippumattomia ja maa-ainesten ottamistoimintaan sovellettavien lakien välillä on päällekkäisyyksiä. Nykytilanteessa ei ole olemassa säännöksiä eri menettelyiden keskinäisestä suhteesta ja käytännön tilanteissa saattaa olla epäselvyyttä siitä, mitkä asiakysymykset kuuluvat missäkin menettelyssä ratkaistaviksi. Vesilain ja maa-aineslain mukaisten lupien edellytyssuhteen mukaisesti hankkeella tulee olla vesilain mukainen lupa ennen maa-ainesluvan käsittelyä. Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain luvat ovat rinnakkaisia ja niiden käsittelyjärjestys on toisistaan riippumaton.
Eri lakien mukaiset ja osittain päällekkäiset lupamenettelyt aiheuttavat luvanhakijalle moninkertaista työtä ja kustannuksia. Erilliset lupahakemukset kuormittavat luvanhakijan resursseja lupahakemusten laatimiseen käytettävän ajan sekä erillisten asiakirjojen ja selvitysten kautta. Luvanhakijan kannalta nykykäytännön mukaiset rinnakkaiset ja toisistaan riippumattomat lupamenettelyt johtavat myös ajallisesti pitkään kokonaiskäsittelyaikaan. Haitankärsijöiden kannalta nykyinen menettelyjen erillisyys on johtanut tilanteisiin, joissa eri menettelyihin liittyvät asiat saattavat olla vaikeasti tunnistettavissa muun muassa menettelyjen eriaikaisuuden vuoksi.
Erilliset lupamenettelyt johtavat nykyisin muutoksenhaun tilanteessa myös erillisiin valitusprosesseihin ja valitusten päällekkäisyyteen. Maa-aineslain nojalla annettuun ottamislupaa koskevaan viranomaisen päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella alueellisesta hallinto-oikeudesta. Ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen haetaan puolestaan muutosta hallintovalituksella ja asian ratkaisee Vaasan hallinto-oikeus. Kunnallisvalituksen mukainen valitusoikeus poikkeaa hallintovalituksesta sikäli, että kunnallisvalituksessa valitusoikeus on aina myös kunnan jäsenillä. Erilliset valitusprosessit saattavat pidentää huomattavasti lupa-asian käsittelyn kokonaisaikaa. Erilliset valitusprosessit ovat myös haitankärsijöiden näkökulmasta katsottuna vaikeasti hahmotettavissa, kun samaa toimintaa koskevia lupa-asioita käsitellään kahdessa tai jopa kolmessa eri prosessissa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu ympäristönsuojelulain ja -asetuksen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on turvata ympäristöarvot, torjua ilmastonmuutosta sekä edistää materiaalitehokkuutta ja jätteen synnyn ehkäisyä. Osana kokonaisuudistusta toteutetaan ympäristönsuojelulain lupa- ja ilmoitusjärjestelmän toimivuutta ja lain rakenteen selkeyttä parantavia uudistuksia. Hallitusohjelman tavoitteena on muun ohella selkeyttää ympäristölupajärjestelmää muun muassa poistamalla ympäristölupamenettelyiden päällekkäisyyksiä soveltuvilta osin hyvää ympäristönsuojelun tasoa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia heikentämättä. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaus asiakaslähtöisestä sähköisen asioinnin kehittämisestä.
Ympäristönsuojelulain ja -asetuksen sekä eräiden muiden säädösten uudistamishanke on ollut hallitusohjelman mukaisesti käynnissä vuodesta 2011. Hallitus antoi esityksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi 19 päivänä joulukuuta 2013. Uudistamishankkeen 2. vaiheessa arvioidaan ympäristönsuojelulain ja sen mukaisiin toimintoihin samanaikaisesti sovellettavan muun ympäristölainsäädännön muutostarpeita. Arvioitavaksi tulevat ennakkovalvontamenettelyiden sekä lupien tarkistamismenettelyiden sujuvoittamista koskevat seikat, eri ympäristölakien mukaisten lupamenettelyiden suhteiden selkeyttäminen sekä toiminnan ympäristövaikutuksia koskevien arviointien ja selvitysten entistä parempi hyödyntäminen ympäristölupamenettelyssä. Maa-aineslain sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupamenettelyiden välisen suhteen selkeyttämistä koskeva hanke liittyy uudistamishankkeen 2. vaiheeseen.
Maa-aineslaki tuli voimaan vuonna 1982 ja sen voimassaolon aikana ottamistoiminta on muuttunut merkittävästi. Maa-aineslailla on säännelty alkujaan lähinnä soranottamista ja sen ensisijainen tarkoitus on ollut harjuluonnon suojeleminen. Nykyisin kalliokiviainesten ottamismäärä ylittää soran ottamismäärän ja maa-ainesten ottaminen kohdistuu aiempaa suurempiin ottamisalueisiin.
Maa-aineslaki on osoittautunut varsin toimivaksi erityislaiksi erityisesti pohjavesien suojelun näkökulmasta katsottuna. Lupajärjestelmä on edistänyt myös arvokkaiden geologisten muodostumien suojelua ja maisema-arvojen säilymistä. Kallioaineksien ottamisen yleistymisen seurauksena ympäristönsuojelulain mukaisten ympäristölupien määrä maa-ainesten ottamishankkeissa on kuitenkin kasvanut merkittävästi. Myös vesilain mukaista lupaa voidaan edellyttää, kun ottaminen kohdistuu tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Kun ottamishankkeissa edellytetään enenevissä määrin useamman lain mukaisia lupia, on lupamenettelyjen päällekkäisyys, lupien toisistaan eroavat voimassaoloajat sekä toisistaan erilliset lupamääräykset ja muutoksenhakuprosessit johtaneet lupakokonaisuuden hallinnan hankaluuteen ja tehottomaan resurssien käyttöön.
Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain lupamenettelyiden soveltaminen maa-ainesten ottamiseen on havaittu useiden selvitysten perusteella johtavan päällekkäiseen ja pitkäkestoiseen hallintomenettelyjen kokonaisuuteen. Päällekkäiset, toisistaan erilliset lupakäsittelyt saattavat johtaa tilanteeseen, jossa yhden lupaprosessin perusteella saatua lupaa ei voida hyödyntää, jos toisen lupaprosessin lopputuloksena lupaa ei myönnetä. Lupa-asioiden kokoaminen yhteen käsittelyyn parantaisi resurssien käytön tehokkuutta niin viranomaisen kuin toiminnanharjoittajankin näkökulmasta ja selkeyttäisi nykykäytäntöä. Lupaharkinnan keskittäminen yhteen menettelyyn parantaisi ennalta arvioiden myös lupamenettelyn lopputuloksen ennakoitavuutta. Lisäksi yhdistetyssä menettelyssä voitaisiin ottaa huomioon nykykäytännön mukaan eriaikaisten lupien voimassaoloon, lupamääräyksiin ja jälkihoitovelvoitteisiin liittyvät seikat yhteisessä kokonaisharkinnassa. Menettelyjen yhdistämisen kautta nykyisin toisistaan erilliset muutoksenhakumenettelyt yhdistyisivät yhdeksi menettelyksi. Muutos selkeyttäisi nykytilannetta niin luvanhakijan kuin haitankärsijöidenkin näkökulmasta sekä lyhentäisi lupa-asioiden kokonaiskäsittelyaikaa. Siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen parantaisi haitankärsijöiden asemaa, kun kunnallisvalituksen kassatorisesta menettelystä luovuttaisiin. Kunnallisvalituksen valitusoikeutta ei kuitenkaan supistettaisi pelkkien maa-aineslupien osalta, vaan kunnan jäsenen valitusoikeus säilyisi niissä hallintovalitukseen siirryttäessä.
Myös oikeuskäytännössä esille tullut seikka maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain välisen käsittely-yhteyden puuttumisesta puoltaa menettelyjen yhdistämistä. Lainvoimaisen Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun (30.9.2011, 11/0441/3)[*] mukaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös maa-aineslain mukaisen luvan hylkäämisestä ei vaikuttanut ympäristönsuojelulain mukaisen lupa-asian käsittelyyn. Suunniteltu toiminta vaati sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaisen luvan. Hylätyllä maa-ainesluvalla ei ollut vaikutusta ympäristölupa-asian käsittelyyn, vaikka ympäristölupa yksin ei olisi mahdollistanut suunniteltua kallion louhinta- ja murskaustoimintaa alueella.” – –
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140257
*= https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2011/vaasan_ha…
Ilmoita asiaton viesti
Matti, kannattaisikohan arvelun sijasta lukea, mitä hanke pitää sisällään?
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?…
Näin hanke on ”myyty” asukkaille aikanaan…, ks. alla.
BOREAL BIOREF OY
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
LIITE 3. Tiivistelmä Kemijärven biojalostamon ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta
Hanke
Boreal Bioref Oy suunnittelee Kemijärvelle biojalostamoa, jonka tuotantokapasiteetti on 500 000 tonnia biojalosteita vuodessa. Perinteisen pitkäkuituisen sellun lisäksi laitos tuottaisi mm. liukosellua ja mikrokiteistä sellua (MCC).
Suunnitellun laitoksen sijoituspaikka on Kemijoen itärannalla, Patokankaan teollisuusalueella, kolmen kilometrin etäisyydellä Kemijärven keskustaajamasta, entisen Stora Enson Kemijärven sellutehtaan pohjoispuolella.
Biojalostamo käsittää sulfaatti-/liukosellutehtaan, kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen, voimalaitoksen, jätevedenpuhdistamon ja jätteenkäsittelyalueen.
Kemijärven kaupunki on varannut noin 150 hehtaarin alueen biojalostamon käyttöön. Boreal Bioref Oy sopii kiinteistöjen hallinnasta Kemijärven kaupungin kanssa. Hankealueelle laaditaan parhaillaan yleiskaavaa ja asemakaavaa.
Boreal Bioref Oy hakee biojalostamon toiminnalle ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) mukaista ympäristölupaa. Samalla Boreal Bioref hakee vesilain (587/2011) mukaista lupaa prosessi- ja jäähdytysveden ottamiseen Kemijoesta sekä tarvittavien rakenteiden sijoittamiseen vesialueelle ja niihin liittyville ruoppaustöille sekä padon ja läjitysalueen rakentamiseen hankealueen yhteyteen vesialueelle. Boreal Bioref hakee myös vesilain mukaista lupaa hankealueella sijaitsevan lammen hävittämiselle ja vesilain mukaista poikkeuslupaa alueella sijaitsevien vesilain mukaisten luontotyyppien (lähteiden) hävittämiselle.
Lisäksi Boreal Bioref Oy hakee lupaa laitoksen toiminnan aloittamiseksi lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti sekä rannan yhteyteen sijoittuvan padon rakentamiselle ja padottavan alueen täytölle vesilain 3. luvun 16 § mukaista valmistelulupaa.
Biojalostamo on tarkoitus käynnistää vuonna 2020 ja tarvittavat rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa vuosien 2018 – 2020 aikana.
Tekninen kuvaus
Biojalostamon päätuotteita ovat valkaistu havupuusulfaattisellu (arvio 280 800 t/a) ja liukosellu (146 500 t/a). Samalla tuotantolinjalla voidaan valmistaa vuorotellen sekä havu- että liukosellua.
Muita valmistettavia biotuotteita ovat mikrokiteinen selluloosa (MCC, arvio 37 900 t/a), tärpätti (3000 t/a) sekä mäntyöljy (41 500 t/a) ja vihreä sähkö valtakunnanverkkoon (750 410 MWh/a). Toiminnassa syntyvät sivuvirrat pyritään toimittamaan hyötykäyttöön esimerkiksi maanparannusaineeksi.
Tarvittavan puuraaka-aineen määrä on 2,9 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa, kuitupuuta ja haketta. Lähes 20 %:n osuus puuraaka-aineesta arvioidaan saatavan paikallisilta sahoilta.
Raakapuu, kemikaalit ja polttoaineet tuodaan tehtaalle lähinnä autokuljetuksina. Havu- ja liukoselluotteet kuljetetaan tehtaalta satamiin pääasiassa junalla.
Tehtaan vedenotto jäähdytysvedet mukaan lukien arvioidaan olevan havusellun tuotannossa kor-keintaan 230 000 m3/d ja liukosellun tuotannossa 250 000 m3/d.
Raakavesi otetaan Kemijoesta ja puhdistetaan mekaanisesti vedenottopumppaamolla. Veden ottopaikka on välittömästi Kemijärven ylittävän sillan pohjoispuolella, samassa kohtaa, kuin entisen sellutehtaan aikana.
Puhtaat, lämmenneet jäähdytysvedet palautetaan vesistöön rautatiesillan alapuolella, samassa kohtaa, kuin vanhan sellutehtaan jätevesien purkupaikka.
Laitoksella syntyvät jätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla tehokkaassa aktiivilieteprosessissa. Puhdistetut vedet johdetaan takaisin Kemijärveen. Purkupiste sijaitsee välittömästi Termusniemen pohjapadon yläpuolella.
Päästöjä ilmaan syntyy soodakattilassa, meesauunissa ja biomassakattilassa. Eri kohteissa syntyvät hajukaasut kerätään ja johdetaan käsittelyn jälkeen poltettavaksi soodakattilalla. Savukaasut sisältävät hiilidioksidin ja vesihöyryn ohella jonkin verran hiukkasia, rikkidioksidia, hajurikkiyhdisteitä (TRS) ja typen oksideja. Savukaasut puhdistetaan tehokkaasti sähkösuodattimilla ennen johtamista ilmaan 110 m korkean piipun kautta. Tehtaan prosesseissa syntyvät hajukaasut kerätään ja poltetaan soodakattilassa, varapolttopaikkana on biomassakattila.
Tehtaalla syntyvistä materiaalijakeista mm. kalkki ja puuperäinen tuhka pyritään hyödyntämään maanparannusaineena. Puuraaka-aineesta syntyvät sivuvirrat hyödynnetään energiantuotannossa. Viherlipeäsakkaa ja jonkin verran soodakattilan tuhkaa (NaSO4) läjitetään tehdasalueen kaatopaikalle. Muut tavanomaiset tehdastoiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.
Vaikutukset vesistöön
Laitoksen rakentamisvaiheessa raakaveden otto- ja jäte- ja jäähdytysvesien purkurakenteiden ja vesialueen täyttöjen yhteydessä tehdään vesistötöitä, kuten ruoppauksia, josta aiheutuu kiintoainepäästöjä vesistöön.
Mallinnukseen perustuvan arvion mukaan laitoksen jäähdytysvesien lämpökuormituksen vaikutukset Kemijärven veden lämpötiloihin arvioidaan kesäaikana vähäisiksi. Vaikutukset ovat selvimpiä purkupisteen kohdalla, mutta vähenevät nopeasti alle 1 °C. Talvella lämpöpäästön vaikutuksesta lämpöpäästön kohdalle ja sen alapuolelle virtaussuunnassa katsottuna muodostuu jäättömiä kohtia etenkin lopputalven aikana. Jäällä liikkumisen arvioidaan vaikeutuvan osalla rautatie-sillan alapuolista ja Termusniemen välistä aluetta, jossa jää heikkenee ja sulia alueita muodostuu paikoitellen. Termusniemen kohdalla nykyisinkin esiintyvä sula alue todennäköisesti suurenee.
Kemijärvessä veden vaihtuvuus on nopea, virtausolosuhteet ovat hyvät ja pohjapadon kohdalla jätevesi sekoittuu tehokkaasti muuhun vesimassaan. Jätevesien vaikutus järviveden pitoisuuksiin on voimakkainta purkukohdalla ja sen välittömässä läheisyydessä, kauempana vaikutukset lievenevät.
Merkittävää aineiden kertymistä syvänteisiin ei arvioida tapahtuvan eikä jätevesikuormituksella arvioida olevan vaikutuksia järven happiolosuhteisiin. Pitoisuusvaikutusten ei arvioida ulottuvan Kemijärven alapuoliseen Kemijokeen.
Jätevesien vaikutukset ravinnetasoon, kasviplanktoniin ja vesikasvillisuuteen arvioidaan purkukohdan lähialueella kohtalaiseksi, mutta kauempana kuormituksen tehokkaan laimenemisen ansiosta vähäiseksi. Selviä rehevöitymisvaikutuksia voidaan havaita Kalkonniemen ympäristössä etenkin pienivirtaamaisena ja lämpimänä kesänä, kun pitoisuusvaikutukset ovat voimakkaimmillaan. Lievempiä rehevöitymisvaikutuksia voidaan havaita Kelloniemen ja Kosteensaaren ympä-ristöön ulottuvaa aluetta.
Noin 3 – 4 kilometrin etäisyydellä purkupisteestä veden rehevyystason ajoittainen kohoaminen saattaa ajoittain heijastua esimerkiksi kasviplanktoniin. Paikalliset muutokset eivät kuitenkaan heikennä Kemijärven ekologista tilaa eikä vesistökuormituksesta ei arvioida aiheutuvan riskiä vesienhoidon tavoitteiden toteutumiselle.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Lämpökuormituksen vaikutukset kevätkutuisten kalalajien kantoihin arvioidaan vähäisiksi. Taimenet ja vaellussiika kutevat Kemijärven järvialtaaseen laskeviin jokiin, eikä hankkeella arvioida olevan vaikutuksia niiden lisääntymiseen tai kalakantoihin. Lämpökuormituksen vaikutukset syyskutuisten kalojen, muikun ja siian lisääntymiseen arvioidaan kohtalaiseksi.
Kaupallinen kalastus keskittyy lähinnä muille alueille, kuin jäteveden ja jäähdytysveden purkupisteiden lähialueelle, jossa vaikutukset ovat voimakkaimmillaan. Kotitarvekalastukselle saattaa aiheutua haittaa rehevöitymisen lisääntymisestä voimakkaimpien vaikutusten alueilla.
Vaikutukset ilmanlaatuun
Mallinnuksen perusteella voidaan arvioida, että tehtaan päästöillä on suhteellisen vähäinen vaiutus ilman laatuun. Rikkidioksidipäästöstä aiheutuva pitoisuus on korkeimmillaan alle 5 % vuorokausiohjearvosta. Hiukkaspitoisuudet ovat suurimmillaan 2 % vuorokausiohjearvosta. Typenok-sidipäästöstä aiheutuvat pitoisuudet ovat korkeimmillaan noin 20 % vuorokausiohjearvosta sekä alle 3 % vuosiraja-arvosta.
Normaalitilanteessa vähäistä, juuri hajukynnyksen ylittävää havaittavaa hajua voi ajoittain esiintyä hyvin lyhytaikaisesti laajahkolla alueella tehdasalueen ympäristössä.
Tehtaan normaalitoiminnassa aiheutuvilla päästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ilman laatuun.
Meluvaikutukset
Rakentamisen aikana meluvaikutuksia aiheutuu erityisesti kallion louhinnasta, murskauksesta ja liikenteestä. Tehtaan toiminnassa jatkuvaa melua aiheutuu esimerkiksi puhaltimista, pumpuista ja puun käsittelystä. Maantie- ja raideliikennekuljetuksista aiheutuu melua.
Toimintavaiheessa, tehtaan toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva melu aiheuttaa alustavasti arvioitujen melupäästöjen leviämislaskelmien mukaan ohjearvojen ylityksiä hankealueen pohjoispuo-len lähimmillä kiinteistöillä sekä itäpuolen kiinteistöjen kohdalla. Pahkakummuntien varrella, hankealueen pohjoispuolella joidenkin kiinteistöjen kohdalla liikenne voi aiheuttaa melun ohjearvojen ylityksiä mahdollisesti jo nykytilanteessa.
Rakentamisvaiheen ja laitoksen suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota meluvaikutusten vähentämiseen.
Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin
Vaikutuksia maaperään ja pohjavesiolosuhteisiin aiheutuu lähinnä rakentamisen aikana. Etäisyys lähimmälle luokitellulle pohjavesialueelle on 4 kilometriä. Lähialueen kaivoihin ei ole odotetta-vissa merkittäviä vaikutuksia mutta kaivoja tullaan tarkkailemaan mahdollisten vaikutusten havaitsemiseksi.
Kemikaalien käsittely ja varastointi tehtaalla järjestetään siten, ettei kemikaalivuotoja pääse ai-heutumaan maaperään eikä pohjaveteen. Kemikaalivuotoihin varaudutaan mm. ylitäytön estimillä, säiliöiden pinnan mittauksilla, varoaltailla ja viemärinsulkujärjestelmillä.
Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin
Lähimmät Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet sijaitsevat etäällä hankealueesta. Rakentamisen yhteydessä alueelta häviää vesilain mukaan suojeltuja lähteitä. Alueella esiintyvän luontodirektiivillä ja luonnonsuojelulailla suojellun lapinleinikin osalta haetaan luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta hankealueen ympäristön linnustoon.”
Ilmoita asiaton viesti
Uutisia tältä päivältä ympäristöministeriöstä:
”Ympäristöä koskevaa luvitusta sujuvoittavat lait voimaan 1.9.2020”
Tiedote 19.6.2019, klo 16.03
https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Ymparistoa_k…
Ilmoita asiaton viesti
Jaakko Ojaniemi, kiitos raikkaasta tuuletuksestasi tässä blogissani! 🙂
Onpa virkistävää, kun joku joskus uskaltaa tuulettaa luontoarvojen puolesta oikein olan takaa.
Jaakko, Sinua ei ainakaan voi moittia viherpiipertäjäksi tai Kukkahattutädiksi! 😉
Hyvää Juhannusta kaikille!
Luontoäiti tarjoaa meille edelleen tuoksuvat, tuuheat ja tervehdyttävät saunavastat – tai vihdat! Kuinka vaan haluatte… Ja ne yrtit tyynyn alle.
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi, tunnetko sinä ketään kaavoitukseen tai luvitukseen perehtynyttä juristia, joka voisi meitä tässä asiassa neuvoa?
Ilmoita asiaton viesti
Jaakko, nyt vasta huomasin kysymyksesi täällä blogissa. Tunnen juristeja, mutta en ketään enemmälti kaavoitukseen tai luvitukseen perehtynyttä.
Mikä asia sinulla erityisesti kaipaisi lisätietoja tai neuvoja? Osaisinko minä auttaa?
Juristi en ole, mutta kiinteistönvälittäjänä lakien soveltaminen ja hyödyntäminen ei ole ihan vierasta.
Itseoppinut olen jonkin verran ja luonnonsuojelusta kiinnostunut. Haluan edistää ihmisten yleistä tietoutta kaavoituksesta, maankäytöstä ja rakentamisesta luonnon-, ympäristön- ja kulttuurinsuojeluun liittyen, esim. tämän US:n puheenvuoroblogin kautta.
Nykyinen normien purku, kaavoituksen sujuvoittaminen, ns. Kokeilulaki, sähköinen kuulutus ja sähköinen tuleva ns. yhden luukun malli eivät saa kannatustani, koska ne kaikki pyrkivät siihen samaan päämäärään eli suurelle yleisölle kuuluvan kuulemisoikeuden kaventamiseen – jopa poistamiseen joidenkin ihmisryhmien kohdalta.
Sinällään yhden luukun malli olisi hyvä, jos siinä tehtäisiin pakollisena YVA ja SOVA arviointi siinä vaiheessa kun aidosti tietyn hankkeen sijaintivaihtoehdot ovat vielä avoinna. Tämä säästäisi lopulta rutkasti kaikilta sidosryhmiltä rahaa ja hermoja – ja helpottaisi hallinto-oikeuksien ruuhkaisuutta harvemmilla valituksilla. Ja se tärkein: luonnon monimuotoisuus olisi näin paremmin turvattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Jaakko, olisiko Jan Österlundista taustajoukkoineen apua sinulle?
http://jansterlund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277801…
Ilmoita asiaton viesti