Museovirasto puoltaa Malmin lentoaseman suojelua rakennusperintölailla
Museovirasto on erityisistunnossaan 21.9.2017 käsitellyt Malmin lentoasemaa koskevan suojeluesityksen, esittäen lausuntonaan seuraavan:
– – ”Keskitymme seuraavassa toteamaan ne suojelutarpeet, jotka suojelupäätöstä tehtäessä on otettava huomioon:
Suojeltava alue on rajattava suojeluesityksen mukaisesti valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä vastaten. Poikkeuksena voi harkita Tattariharjuntiestäpohjoiseen, lentoaseman pysäköintialueelle päättyvän alueen rajaamista pois suojelupäätöksestä. Lentoaseman muusta alueesta poiketen tämän osan suojelu on luontevinta turvata asemakaavoituksen keinoin. Alueella olevien 1950-lukua edeltävien rakennusten säilyminen on turvattava, vaikka tällä alueella on mahdollisuus myös ympäristön mittakaavan sopivaan lisärakentamiseen. Suojelutarve kohdistuu tällä alueella ennen kaikkea rakennusten ulkoasuun.
Käyttö ilmailun tarpeisiin on Malmin lentoaseman kansainvälisten ja valtakunnallisten arvojen turvaamisen kannalta luontevin ratkaisu ja samalla oikea lähtökohta suojelupäätökselle.
Suojelulla on turvattava kenttäalueen ja kahden keskeisen perustamisvaiheen rakennuksen hoito, niiden ominaispiirteet huomioiva korjaaminen sekä kentälle ja rakennuksiin sopiva käyttö.
Määräysten on mahdollistettava lentoaseman, myös varsinaisen kenttäalueen käytettävyyden ja kehittämisen kannalta tarpeellinen, ilmailun jatkumisen mahdollistava harkintavara, suojeltavaa kokonaisuutta vaarantamatta.
Kenttäalueella on säilytettävä sen avoin maisematila rakentamattomana. Samoin on säilytettävä kiitotiet, rullaustiet ja asemataso. Ilmailukäyttöön ja kentän turvallisuuteen perustuvat muutokset teknisissä järjestelmissä ja pinnoitteissa ovat mahdollisia.
Terminaalirakennuksessa suojelun on turvattava rakennukseen sopivien käyttöjen jatkuminen ja rakennuksen nykyasun säilyminen kiinteä sisustuksen yksityiskohtiin asti. Palauttavat, riittäviin selvityksiin perustuvat muutokset ovat mahdollisia. Terminaalirakennuksessa erityistä huomiota vaatii rakennuksen keskushallin säilyttäminen lattia, seinä- ja kattoratkaisuineen, pintoineen ja yksityiskohtineen. Toisen kerroksen ravintolatila on säilytettävä. Porrashuoneet A ja B kellarikerroksesta ylös asti sekä ravintolan porras on säilytettävä. Suljettu toinen ravintolaporras on mahdollista palauttaa. Terminaalirakennuksen julkisivujen ja sisätilojen palauttavat tai rakennuksen arkkitehtuurin soveltuvat perustellut muutokset ovat mahdollisia, erityisesti muutokset joiden tavoitteena on alkuperäisten mittasuhteiden sekä julkisivujen ja sisätilojen pintamateriaalien ja pintakäsittelyiden palauttaminen. Julkisivuissa on näin ollen mahdollista palauttaa esimerkiksi alkuperäistä vastaavat ulkoportaat sekä räystäskaiteet. Sisätiloissa alkuperäistä vastaavien tilojen tai tilasarjojen palauttaminen väliseinämuutoksien ja pintoja palauttamalla on sekin mahdollista. Samalla on mahdollistettava muut rakennuksen käytön vaatimat ja rakennuksen tilajäsentelyyn luontevasti sopivat muutokset.
Terminaalin siipirakennuksissa on säilytettävä sivukäytäväratkaisu sekä säilyneet alkuperäiset ovet ja ikkunat yksityiskohtineen. Terminaalin pihalla on säilytettävä vesiallas istutuksineen sekä puurivistö pysäköintialueen rajaajana (puut on kaadettu elokuussa ja on siis korvattava uusilla).
Hangaarissa on turvattava rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin yksityiskohtineen, sen osana erityisesti hallin liukuovet ja ikkunat teknisine ratkaisuineen, pintoineen ja yksityiskohtineen. Rakennusrunko eli kantavat seinät sekä katon teräsristikot niitä kannattavine rakenteineen ovat julkisivujen ohella keskeinen osa rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien sisäkaton alkuperäinen levytys. Hallin betonilattia on säilytettävä.
Hangaarin sisätiloissa olevat alkuperäiset teräs- ja puurakenteiset ovet yksityiskohtineen, huonetilojen säilyneet alkuperäiset lattia- ja seinälaatoitukset ovat nekin suojelutarpeen piirissä. Hallin vuonna 1943 suunniteltu tarkkailuhuone on olennainen osa tilakokemusta, samoin alkuperäisinä säilyneetvaroituskyltit, monikieliset tekstimaalaukset ja muut yksityiskohdat.
Hangaarin toimistosiivessä on suojeltava porrashuone ala-auloineen ja sisäänkäynteineen sekä sivukäytävä säilyneine ovineen.
Hangaarin vieressä sijaitseva autotalli ja aiempi paloasema on säilytettävä ulkoasultaan ja rakenteiltaan yksityiskohtia myöten.
MUSEOVIRASTON KANTA
Museovirasto puoltaa Malmin lentoaseman suojelua lailla rakennusperinnön suojelemisesta edellä toteamansa mukaisesti.”
Pääjohtaja
Juhani Kostet
Osastonjohtaja
Mikko Härö
Lähde (ks. koko lausunto):
http://www.malmiairport.fi/wp-content/uploads/2017/10/20170925-Museovira…
Ks. myös edellinen blogini samaan Malmin lentokenttäaiheeseen, mukana tuore Uudenmaan Ely:n päätös:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277800-uudenmaan-ely-on-2662019…
Kaupungin lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Malmin lentoaseman suojeluesityksestä
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-011295/…
—
Onko Malmin kentästä tehty rakennushistoriaselvitys? Ks. alla:
https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kok…
Ilmoita asiaton viesti
Tämän löysin osittaisena rakennushistoriaselvityksenä:
”Malmin lentokenttä, Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö (LUONNOS)”
ALUEEN HISTORIA JA RAKENTUMINEN
Vanhimmat kerrostumat
Museoviraston mukaan alueella ei ole syytä tehdä kaivauksia, mahdolliset muinaiset asuinpaikat ovat jääneet rakentamisen alle.
Jo viikinkiajalla alueelle muutti ruotsinkielistä väestöä. Nimi Malmi tarkoittaa ylävää metsäistä sora- tai somerikkoharjuja, joten ne olivat asumiseen suotuisia. Keskiaikainen Malmin kylä sijaitsi Vantaanjoen itäpuolella molemmin puolin nykyistä Longinojaa. Malmin naapurikylänä pohjoisessa oli Staffansby. Se ja Malmi olivat pitäjän vanhimpia ja suurimpia kyliä.
Helsingin pitäjän vanha keskus oli sijainnut pitäjän vanhan keskiaikaisen kirkon luona. Radan valmistuttua alettiin etsiä uutta keskuspaikkaa. Eräs nopeimmin kasvavia kyliä oli Malmi, jossa otettiin kokous- ja käräjätaloksi yksi rakennus, kunnantalo, joka sijaitsi nykyisen Malmin kirkon kohdalla.
Malmin varsinaisista koulurakennuksista vanhin toimii yhä kouluna. Se on Kehä 1:n pohjoispuolella Latokartanontien varressa. Koulu oli ruotsinkielinen. Suomenkielinen koulu valmistui Karviaistielle 1912.
Malmilla oli pitkään maanviljelysvaltainen leima. Viljelykset alkoivat vähetä 1800-1900-luvun vaihteessa. Maita oli lohkottu mm. herrasväen huviloiksi. Väestä oli pääosin ruotsinkielistä. Erilaiset maankehitysyhtiöt alkoivat hankkia maata omistukseensa vuosisadan vaihteessa. Turvatakseen kaupungin kasvumahdollisuudet myös Helsingin kaupunki lisäsi omistuksiaan Malmilla niin, että 1930-luvulle tultaessa kaupunki oli saanut omistukseensa suurimman osan rakentamattomasta maasta Malmilla.
Alueella esiintyy edelleen agraarikulttuuria. Fallkullan tilakeskuksen rakennukset, tiet ja muut rakenteet, vanhat pihapiirit ja puutarhat ovat edelleen nähtävissä.
1. maailmansodan aikainen linnoitusvyöhyke
Venäläiset alkoivat vuonna 1912 rakentaa Pietarin suojaksi meririntamaa. Helsingin saaristo oli yksi osa tätä rintamaa. Viaporin suojaamiseksi selustasta alettiin rakentaa vuonna 1914 myös maalinnoitusten ketjua, joka kiertää koko Helsingin alueen useammallakin etäisyydellä. Linnoituksia rakennettiin 1914-1918.
Malmin lentokentän eteläpuolelle sijoittuu osa linnoitusketjua.
Rautatie
Helsingin – Hämeenlinnan rata valmistui 1862. Junat pysähtyivät alusta alkaen Malmilla. Malmi oli aluksi pysäkki. Se korotettiin asemaksi 1873. Ensimmäinen asemarakennus valmistui 1878 rautatien itäpuolelle lähelle nykyistä Latokartanontietä – Kirkonkyläntietä.
Muutaman kerran päivässä junan pääteasema oli Malmi. Silloin juna ajoi Ormusmäen vierelle vekseliin, missä veturi siirtyi junan toiseen päähän Helsinkiin lähtöä varten. Ormusmäellä asuvat yrittivät sijoittaa menonsa juuri näihin vuoroihin. Malmin kasvaessa ensimmäinen asemarakennus jäi pieneksi. Seuraava asema rakennettiin rautatiesillan tasolle 1933. Rakennusta käytetään edelleen liikerakennuksena. Myös uusin Malmin asema rakennettiin radan päälle 1986. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Malmin asema oli Suomen kolmanneksi vilkkain asema Helsingin ja Viipurin jälkeen.
Malmin asemalta rakennettiin 1894 pistoraide tulevalle Malmin hautausmaalle. Seurakunnat kustansivat radan rakentamisen. Se tuli maksamaan 85 636 mk 41 penniä. Rata erkani pääradasta nykyisen Kotinummentien sillan kohdalta kaartaen voimakkaasti oikealle. Nykyinen Teerikukontie on rakennettu entisen ratalinjan päälle. Kaarteen jälkeen seurasi 1,3 km:n suora osuus, joka päättyi hautausmaan porttiin. Radan käyttö lopetettiin 1954. Radan suora osuus on nykyisin Longinojan puistossa oleva kävelytie.
Malmin Kalkkihiekkatehdas, Ab Malm Kalksandtegelfabrik, aloitti toimintansa pääradan varrella sen itäpuolella, luultavasti 1909. Tehdasta varten rakennettiin kapearaiteinen rautatie Tattarisuon taakse hiekkakuopille, jossa se haarautui useaksi haaraksi. Radan leveys oli 600 mm. Rataa pitkin tuotiin hiekkaa kuuppavaunulla tehtaalle. Vaunuja veti 1912 alkaen höyryveturi ́Pikku Pässi ́tai ́Pässisantikka ́. Rataa käytettiin myöhemmin apuna Malmin lentokenttää rakennettaessa. Hiekka alkoi kuitenkin ehtyä ottoalueelta. Niinpä 1937 uusi omistaja siirsi tehtaan Nordsjöhön eli Vuosareen.
Asuntorakentaminen levisi Malminkylästä pohjoisen suuntaan Tapaninkylän alueelle. Asutus saavutti sellaisen laajuuden, että vuonna 1907 sinne sijoitettiin pysäkki, jota alettiin kutsua ensin Mosabackaksi, sittemmin Tapanilaksi. 1910 liikennepaikka siirrettiin hieman etelämmäksi.
Tapanilan 1930-luvulla rakennettu rautatieasema purettiin uuden lähijunaraiteen tieltä 1990-luvulla ja siirrettiin Pikku Huopalahden asuntoalueelle asukkaiden kerhotilaksi. Uusi asema rakennettiin Päivöläntien jatkeelle rautatiesillalle.” – – (jatkuu alla)
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2015_kaava/48…
http://docomomo.fi/kohteet/helsinki-malmin-lentoas…
—
Katso myös mm.
Rakennussuojelu sekä kiinteiden ja irtainten muinaismuistojen suojelu
Ympäristörikostorjunnan koulutusohjelma
22.5.2018
Juha Maaperä
lakimies
Museovirasto
https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ymparistorikokse…
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:32
Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke
https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-32.pdf
—
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:21
Mahdollisuuksien Malmi
Keskusta, lentokenttä, Pukinmäki ja Jakomäki
https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-21.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Ks. KHO:2015:92
Maankäyttö ja rakentaminen – Asemakaava – Esteellisyys – Valtuutettu – Muinaismuistolaki – Muinaisjäännös – Neuvottelumenettely – Kajoamislupa
– – ”Muinaisjäännökset
Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 3 momentin mukaan kaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä mainitussa laissa säädetään, noudatettava, mitä muinaismuistolain 13 §:ssä säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä muinaismuistolaissa säädetään.
Muinaismuistolain 1 §:n 2 momentin mukaan ilman mainitun lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty.
Muinaismuistolain 11 §:n 1 momentin mukaan, milloin kiinteä muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuksesta, johon on liitettävä muinaisjäännöstä koskeva tarkka selostus, Museovirastoa kuultuaan antaa luvan kajota muinaisjäännökseen tavalla, mikä muutoin 1 §:n 2 momentin mukaan on kielletty. Lupaan voidaan sisällyttää tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
Muinaismuistolain 11 §:n 4 momentin mukaan luvan saamisesta muinaisjäännöksen kajoamiseen yleistä työhanketta toteutettaessa säädetään 13 §:ssä.
Muinaismuistolain 13 §:n 1 momentin mukaan yleisen tien tekemistä, rautatien, kanavan tai lentokentän rakentamista, vesistön säännöstelyä tai muuta sellaista yleistä työhanketta taikka kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Jos niin on laita, on siitä viipymättä ilmoitettava muinaistieteelliselle toimikunnalle (nykyisin Museovirastolle) asiasta neuvottelemista varten. Neuvottelussa on kuultava maanomistajaa.
Museovirasto on lausunnossaan asemakaavan muutosluonnoksesta 13.7.2011 todennut, että suunnitellun jäähallin alle jäävä tykkitien osa on merkitty kaavaan smd-merkinnällä, jonka mukaan museoviranomaisille on varattava mahdollisuus dokumentoida tuhoutuva kohde. Lausunnossaan Museovirasto on pitänyt kaavamerkintää riittävänä.
Asemakaavamerkinnällä smd osoitetaan rakentamisen alle jäävä osa muinaismuistolailla suojellusta linnoitusalueesta. Asemakaavamääräyksen mukaan ennen rakennustöiden aloittamista tulee suorittaa tykkitien arkeologinen tutkiminen ja lähiympäristön kartoittaminen.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapa…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä alla hyvää pohdintaa asemakaavalla suojelun ja rakennusperintölailla suojelun välillä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/3…
Ilmoita asiaton viesti