Miten Vaasan hao:n 233/2022 päätöstä sovellettaisiin Jyväskylän avovankilan, Tourujokikunnostuksen ja Ramoninsillan tilanteissa?

Laukaan avovankila (nykyinen Jyväskylän vankila) tuotiin (2017 – 2020) Jyväskylän Tourujokivarren ranta-alueelle marraskuussa 2016 lainvoiman saaneen Jyväskylän yleiskaavan vastaisesti; elivoimaiseen liito-oravien asuttamaan vehreään rantalehtoon..

Kuva yllä: Jyväskylän alakaupugin asukasyhdistys ry:n sihteeri Ulla Jylhän ottama kuva v. 2019. Asukasyhdistys ei toimi enää, ei päätoimialueellaan Tourujokilaaksossa eikä muutoinkaan. Kymmeniä vuosia Jyväskylässä toiminut Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys ry lopetti toimintansa.

Alla oleva Jykes Oy:n (nyk. Jykia Oy) JKL Rise-kampus, sosiaalisten vaikutusten arviointi -selvitys oli tehty FCG:n konsulttien toimesta ennen Rise-hanketta, mutta sitä ei oltu tuotu asemakaavakuulemisessa kuin yhdellä pienellä alaviitteen rivillä avovankilan asemakaavamuutoksen kaavaselostukseen:

3.4 Hankkeen suunnittelutilanne (2016)

  • Jyväskylässä ei ole vankilan sijoittumisen mahdollistavaa tonttia ilman kaavamuutosta. Vuosina kartoitettiin avoimesti olemassa olevaa rakennuskantaa. Kaupungin tonttitarjonnasta ei löytynyt Riselle sopivaa tonttia. Alustavissa selvityksissä oli mukana Vaajakosken vaihtoehto, josta kuitenkin luovuttiin mm. ristiriitaisten maankäyttötarpeiden takia. Keväällä 2015 Senaatti järjesti hankkeen toteuttamisen tarjousmenettelyn avoimena Hilmakilpailutuksena. Saatiin vain yksi tarjous: Jykes Kiinteistöt Oy:n Ramoninkatu 4. Hankkeen toteuttaminen tälle alueelle edellyttää kuitenkin asemakaavan muuttamista. Nykyisessä kaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta KT. Aiemmin Kivääritehtaan alueelle on ollut vireillä asemakaavan muutos vuonna 2010, jolloin sinne suunniteltiin suunnittelukilpailun pohjalta laajaa yritysaluetta. Hankeselvitys 1 valmistui helmikuussa 2015 RISE:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Arkkitehdit MV Oy:n yhteistyönä.

 

  • Hankeselvityksen mukaan erityisen tärkeää on tilojen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Jyväskylän keskustan läheisyyteen, toivottavaa on kävelyetäisyys matkakeskuksesta. Hyvät liikenneyhteydet työ-, opiskelu- ja liikuntapaikkoihin sekä ulkoilureiteille ja muihin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiin ovat oleellisia kampuksen toiminnan kannalta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston muodostaman toimitilakokonaisuuden, ns. Rise-kampuksen rakentaminen ja toiminta kiinteistöllä.

 

  • Hankkeen sopijaosapuolina ovat: Jykes Kiinteistöt Oy uudisrakennuksen rakennuttajana Senaattikiinteistöt rakennuksen vuokraajana ja Rikosseuraamuslaitos rakennuksen vuokraajana ja käyttäjänä. Kaavan aikataulutavoitteena on hyväksyminen alkuvuodesta Ramoninkadun silta peruskorjataan jo kesään 2017 mennessä jalankulku ja tontilleajo huomioiden.

 

  • Kaavamuutoksessa erityisesti pohdittavia asioita ovat sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristön muutos ja liittyminen lähiympäristöön sekä kaupunkikuva.

Lähde: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.9.2016 P28791

  • Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta ei tuo lisätehtäviä kunnille, vaan kuntien vastuu määräytyy sosiaali ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti.
  • Lähde: Yhteistyö uuden lainsäädännönvalossa, Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015), Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana seminaari 4.9.2015, (Erityisasiantuntija Pia Andersson, Rikosseuraamuslaitos)
Valitusoikeus KESELY/1998/2017 -päätöksestä annettiin vain Jyväskylän kaupungille hankkeesta vastaavana ja KHO ei ole antanut asiassa valituslupaa.
Jyväskylän kaupunki toimi vain avovankilan ja yhtä aikaa suunnitteilla olevan Tourujokikunnostuksen ja eri osahankkeiden kaavoittajana. (Näin oli tilanne myös oikeusministriön myöhemmin antaman lausunnonkin mukaan.)
Kuka tai mikä taho on ollut ja on Laukaan avovankilan ts. nykyisen Jyväskylän vankilan ns. hankkeesta vastaava?  
Laukaan avovankilan siirto tuotiin ”kulisseissa” valmiiksi päätettynä Tourujokivarressa sijaitsevalle Ramoninkatu 4:n Rise-kampukselle, jonka omisti silloinen Jykes Oy (nyk. Jykia Oy). Näin tehtiin laittoman kilpailutus ja suorahankinnan tuloksena vain yhden tarjoajan kanssa; muutetuin tälle yhdelle tarjoajalle räätälöidyin kilpailutusehdoin.
Varsin äskettäin Suomen valtio osti Jyväskylän vankilan Jykia Oy:ltä. Vaasan hallinto-oikeuden 16.3.2022 päätöstä (233/2022) soveltaen, onko avovankilan ja siitä laittomasti irrotetun Ramoninsillan vesilain mukaisista hankkeista vastaava nykyinen kiinteistönomistaja Suomen valtio (ja Rikosseuraamuslaitos) vai alkuperäinen kiinteistönomistaja Jykes Oy eli Jykia Oy?
Jykes Oy teki YTJ:n mukaan omia yritysjärjestelyitään juuri samana 23.11.2018 päivänä kun Jyväskylän alakupungin  asukasyhdistys ry:n valituslupahakemus avovankilan asemakaavamuutospäätöksestä KHO:ssa hylättiin ja avovankilahankkeelle näytettiin siten vihreää valoa.
Sama 23.11.2018 päivä vain sattumaako? Nopeastipa viesti kulki asukasyhdistyksen valitusluvan hylkäämisestä Jykes Oy:lle, ja vielä niin, että Yritystietojärjestelmän (YTJ) muutokset olivat Jykes Oy:llä jo heti valmiina jätettäväksi ja edelleen rekisteröitäväksi vielä tälle samalle päivälle.. Avovankilalle myönnetty asemakaavamuutos sinetöi Jykia Oy:n esiinmarssin.
Ja ketkä ovat asianosaisia Jyväskylään tuodun avovankilahankkeen ja Tourujokikunnostuksen kohdalla?
EU-oikeuden ja YVA-/SEA-direktiivin sekä Århusin sopimuksen mukaan hankkeista on kuultava niiden varhaisessa vaiheessa ’suurta yleisöä’ ja ’yleisöä, jota asia koskee’.
Eu-kansalaisella on oikeus tulla kuulluksi hänen elinympäristöään koskevissa hankkeissa ja suunnitelmissa (YVA ja SOVA) – siten meitä kaikkia, joita ei ole avovankila-asiassa, Ramoninsilta hankkeessa ja Tourujokikunnostuksessa kuultu ennen sen lopullista sijaintipäätöstä, on kohdeltava asianosaisina.
Olemme kaikki asianosaisia – myös ne liito-oravapoloiset, joiden elinvoimainen kotimetsä tuhottiin ilman Luonnonsuojelulain ja Luontodirektiivin IV a -liittessä vaadittua poikkeuslupaa ja pakottavaa syytä.. 😉

Ks. alla Lausuntopalvelu.fi (11.10.2020):
  • Tällä ”ajantasaistuksella” on erittäin paljon vaikutuksia moneen keskeneräiseen ja vuosia kestäneeseen suojeluesitys- ja oikeusprosessiin esim. ympäristövaikutusten arvioinnin osalta; – vrt. esim. Tourujokikunnostus Jyväskylässä – Rise-avovankilakampus Tourujokirantaan tuotuna – Kankaan, Tourulan ja Tourujokivarren vesilain mukaiset luvat koko Tourujoen kunnostuksessa ja voimalapadon purussa (LSSAVI 4.1.2019) – Kankaan ja Tourujokivarren rakennusperintö- ja luonnonsuojelulain mukainen suojeluesitys [kulttuuri]maisema-alueen perustamisesta, joka on jätetty jo yli 3 vuotta sitten K-S Elylle ja joka evättynä on nyt ympäristöministeriöllä muutoksenhakuna käsittelyssä.. Suunnitellut muutokset ovat erittäin merkitseviä myös K-S ”rullaavan” maakuntakaavan kohdallakin, josta oli jätetty 24 sivua kaavaehdotuksen muistutuksia vuonna 2017, mutta joista suurin osa hylättiin tylysti K-S liiton toimesta. Ainoa K-S:n 2017 uudistetusta maakuntakaavasta jätetty valitus koski nimenomaan Tourujokea sen useiden eri osahankkeiden yhteisvaikutusten arviointina: K-S:n 2017 uudistetusta maakuntakaavasta puuttuivat mm. Natura-arvioinnit/-päivitykset, pohjavesialueet, ns. hiljaiset alueet, maakunnallisesti merkittävät kulttuurikohteet ja kulttuuriperinnealueet, soranottoalueet jne. Hämeenlinnan hao ja KHO eivät huomioineet Tourujokialueella toimivan asukasyhdistyksen jättämää valitusta. Asia ohitettiin täysin. Pyydän kohteliaimmin harkitsemaan vielä tämän edellä kerrotun ”hallinnollisen” muutoksen kokonaismerkitystä esim. edellä luetelluissa Tourujokilaaksoa koskevissa asiayhteyksissä, keskeneräisissä sekä päättyneissä oikeusprosesseissa.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu