Akava puuttuu lainsäädännössämme jo lähes maantapana ”teknisillä korjauksilla” epädemokraattisesti muutettuihin lakeihin
Esimerkkinä samaan asiaan:
Suomessa myös YVA-lakeja on epädemokraattisesti muutettu vain ”teknisillä korjauksilla”; ja ilman, että ko. YVA-lakiin tehdyistä ”korjauksista” ts. lakiin tehdyistä muutoksista on käyty lainvalmistelulta vaadittavaa huolellista ja riittävää kuulemis- ja lausuntokierrosta.
Kuka vastaa näistä ”teknisten korjausten” aiheuttamista vahingoista asianosaisille ja Suomen monimuotoiselle luonnolle?
Mikä taho puuttuu näiden ”teknisten korjausten” kautta voimaan saatettuihin epädemokraattisiin lakeihin? Onko niillä ”lain voimaa”?
Voiko tällaisen epädemokraattisen valmistelun kautta voimaan saatetun lain soveltamisella saatu päätös saavuttaa ns. ”lain voimaa”?
—
Ovatko tällaiset lainvastaisesti ja epädemokraattisesti valmistellut ”lait” mahdollisessa hallintoriita- ja rikosasiassa eri osapuolia velvoittavia, jos ne muutoksenhauissa sellaisina kiistetään?
Mitä vastaa oikeuskansleri?
—
Uusin esimerkki asiasta:
Ks. sttinfo.fi
Akava: Eduskunta ei tee teknisiä virheitä
Sttinfo.fi 5.9.2024 verkkouutisartikkelin mukaan
– – Paikallisen sopimisen lakikokonaisuuden lisäosaksi on liitetty eduskunnan jo aiemmin hyväksymää työrauhalainsäädäntöä koskeva muutosesitys. Akavan mielestä tämä sisällöllinen muutos merkitsee tuoreeseen lainsäädäntöön puuttumista ilman yhteistä valmistelua ja keskustelua. – –
Artikkelin mukaan
– – Muutosesityksellä alennettaisiin työnantajalle määrättävää hyvityssakkoa. Työ- ja elinkeinoministeriö on perustellut muutosta ”teknisenä korjauksena”, joka on toteutettu ilman kolmikantavalmistelua. – –
—
Ks. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin ohjeistus asiassa:
29.1.2024 OKV/1772/10/2023 ym.
OKV/1772/10/2023-OKV-6
KANTELU
Oikeuskanslerinvirastoon on saapunut 18.9.–23.11.2023 välisenä aikana seuraavat kantelut:
OKV/1661/10/2023, OKV/1772/10/2023, OKV/1779/10/2023, OKV/1782/10/2023, OKV/1787/10/2023, OKV/1788/10/2023, OKV/1805/10/2023, OKV/2282/10/2023, OKV/2325/10/2023
s. 6 (9)
– – Hallitusohjelma on poliittinen dokumentti (ks. myös oikeuskanslerin kannanotto OKV/1227/90/2023) ja edustaa eduskunnan enemmistön muodostavien eduskuntaryhmien poliittista sitoutumista. Se on siten merkittävä kansanvallan toteutumisen kannalta ja ilmentää eduskunnan enemmistön hyväksymää ja luottamusta nauttivaa poliittista ohjelmaa (PL 62 §). – –
– – Hallitusohjelmaa valmisteltaessa on yleensä eri laajuudessa kuultu eri tahoja. Tämä kuuleminen ei kuitenkaan korvaa, eikä hallitusohjelman demokraattinen legitimiteetti oikeuta korvaamaan, osallistumista lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun, mikä on mahdollista vain silloin, jos säädösvalmistelussa varmistetaan riittävän pitkät kuulemisajat. – –
https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/196899305/julkaistu_ratkaisu_saastolakien_kuulemisaika_oli_lyhyt_ja_vaikutusten_arviointi_puutteellista_OKV_1772_10_2023.pdf/f34e9a26-73f1-a4d2-3c77-1f78da306c73/julkaistu_ratkaisu_saastolakien_kuulemisaika_oli_lyhyt_ja_vaikutusten_arviointi_puutteellista_OKV_1772_10_2023.pdf?t=1706616731800
Ilmoita asiaton viesti
—
ks. ym.fi
Hukkajoen raakku-uutisointiin ja blogitekstissä mainitsemaani YVA-lakien epädemokrattiseen em. sääntelyyn liittyvänä, huomasin uutisen, jossa sanotaan, että ”Tietyille viranomaisille ehdotetaan uusia tiedonsaantioikeuksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin”
– – ”Uusia tiedonsaantioikeuksia ehdotetaan lisättäväksi Maanmittauslaitokselle, Aluehallintovirastolle, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksille, Kehittämis- ja hallintokeskukselle, Ruokavirastolle, Tilastokeskukselle, Verohallinnolle ja Museovirastolle sekä museolaissa tarkoitetuille alueellisille vastuumuseoille. Tiedonsaantioikeuksia on ennestään jo puolustusministeriöllä, Puolustusvoimilla, Digi- ja väestötietovirastolla, pelastusviranomaisilla sekä Hätäkeskuslaitoksella. Uudet oikeudet varmistavat, että välttämättömät tiedot pysyvät viranomaisten saatavilla jatkossakin.” – –
https://ym.fi/-/tietyille-viranomaisille-ehdotetaan-uusia-tiedonsaantioikeuksia-rakennetun-ympariston-tietojarjestelmaan-ryhtiin
—
Joissakin tapauksissa myös esim. luonnonsuojeluyhdistysten tulisi saada nämä ympäristöä ja luonnonsuojelua koskevat salatut tiedot, jotta he voivat suorittaa omaa tehtäväänsä eli luonnon ja ympäristön suojelua.
Myös yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tulisi ko. suojelualueelle yritystoimintaa suunnitellessaan, saada näitä nyt salattuja ympäristö- ja luonnonsuojelutietoja, jotta he voivat perustellusti myös varoa aiheuttamasta tietämttään vahinkoa omalla yritystoiminnallaan monimuotoiselle ja uhanalaiselle luonnolle.
Mitä sanotaan salattujen ympäristö- ja luonnonsuojelutietojen ja salattujen paikkatietojen kohdalla ns, Ympäristötietodirektiivissä, eu-tasoisena?
Voidaanko nämä ympäristötiedot ylipäätää edes salata kansalaisilta tai luonnonsuojeluyhdistyksiltä?
Esim. vesilaitoksien ja niihin liittyvät vesijohto- ym. järjestelmät ja niiden sijainnit ovat ihan eri juttu, ja ne voidaan – ja tuleekin – salata.
Ilmoita asiaton viesti