Anna lausuntosi opintolainahyvityksen kokeilusta 16.9. mennessä! Tulossa yhtä sekava systeemi kuin opintolainavähennysjärjestelmä?

 

Kaavaillussa kokeilussa v. 2023 valmistunut opiskelija voi asua puolen vuotta esim. Hesassa ja toisen puoli vuotta hän voi asua ja työskennellä työsuhteessa tai yrittäjänä kokeilualueella (25 kokeilukunnassa); ja näin toimien saada nostamistaan opintolainoista anteeksi ”enintään 60 prosenttia opintolainansaajan alueelliseen opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamislukukauden viimeisen päivän lainamäärästä” – maximillaan jopa 8 800 euroa (enintään kolmessa erässä).

Hallituksen luonnoksen mukaan tämä alueellinen opintolainahyvitys olisi saajalleen verovapaata tuloa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta.  Verrokkiryhmälle tätä etua ei maksettaisi. Tuntuuko Sinusta kohtuulliselta?

Nyt ollaan luomassa vähintääkin yhtä sekavaa opintolainojen hyvitysjärjestelmää kuin mitä opintolainavähennysjärjestelmä oli – ja on edelleen osalla opiskelijoista – jossa hyvitystä saa omiin henkilökohtaisiin veroihinsa sitä mukaa kuin opintolainojaan maksaa pois.

Nykyisessä opintolainavähennysjärjestelmässä jos verot eivät riitä koko hyvitykseen, voi alijäämähyvityksenä saada näitä hyvityksiä omassa verotuksessaan jopa seuraavien 10 – 15 vuoden aikana..

Ks. 19.7.2022 päivitys Kelan opintolainavähennysjärjestelmästä

Kelan opintolainavähennysjärjestelmään on tarvittu v. 2005 jälkeen noin 30 eri lakimuutosta sen sekavuuden ja huonon ja keskeneräisen valmistelun vuoksi. Opintolainavähennysjärjestelmä onkin jälkeenpäin muuttunut opintolainahyvitysjärjestelmäksi, jossa lainaa hyvitetään suoraan hakijan lainapankille.

Ollaanko nyt kiireellä luomassa toinen yhtä sekava opintolainojen hyvitysmalli? Ja malli joka eriarvoistaa ammatteihinsa valmistuneet maamme sisällä ja alueellisesti?

Tulisiko kokeilua ja sen ehtoja vielä rukata? Tulisiko koko uudistusta edes ajatella, jos nykyinen hyvitysjärjestelmä jo toimii? Vrt. tämän tekstin alla oleva Kelan tutkijan artikkeli.

Uusi valmistelussa oleva opintolainojen hyvitysmalli Itä- ja Pohjois-Suomen alueen kokeiluryhmällä edellyttää oman valmistumisen jälkeisen elämänhallinnan vain puolen vuoden jaksoissa.

Onko tämä inhimillistä ja opintolainaetuuden hakijan ja hakijan perheen kokonaisedun mukaista etuuspolitiikkaa? Onko tämä kestävää aluepolitiikkaa?

Rakentaako se aidosti maatamme ja kansantalouttamme, jos tuettavilla maaseutualueilla tehdään töitä ja yritetään vain puolivuotisjaksoissa?

Ja onko tämä perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuuspykälän mukaista etuuspolitiikkaa – mitä sanoo perustuslakivaliokunta?

Anna lausuntosi hallituksen luonnoksesta pian!

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (Lausuntopyyntö VN/21868/2022, lausunnot 16.9. mennessä)

Tästä pääset lausuntopyyntöön!

 

Ks. ”Opintolainahyvityksen käyttöönoton jälkeen opintolainan nostaminen yleistyi ja tutkintonsa tavoiteajassa suorittaneiden osuus kasvoi” (16.6.2022 Kelan tutkija Tuomas Nurminen)

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu