Automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi. Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle.
Hallituksen esitys eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (Valiokunnan lausunto PeVL 81/2022 vp─ HE 145/2022 vp)
Valiokunnan lausunto PeVL 81/2022 vp
Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
– – ”(36) Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
(37) Perustuslakivaliokunnan käytännössä on katsottu, että oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (esim. PeVL 3/2009 vp, s. 4/II ja PeVL 20/2006 vp, s. 2). Tällaista viittausta ei kuitenkaan ole perustuslain 124 §:n takia välttämätöntä sisällyttää lakiin, koska hallinnon yleislakeja sovelletaan niiden sisältämien soveltamisalaa, viranomaisten määritelmää tai yksityisen kielellistä palveluvelvollisuutta koskevien säännösten nojalla myös yksityisiin niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä (PeVL 42/2005 vp, s. 3/II). Myös tiedonhallintalakiin sisältyy vastaava soveltamisalasäännös.
(38) Hallituksen esityksen 2. lakiehdotuksen 3 §:n 4 momentin mukaan 6 a lukua automatisoitujen toimintaprosessien kehittämisestä ja käytön tiedonhallinnasta sovelletaan yksityisiin henkilöihin tai yhteisöihin taikka muihin kuin viranomaisena toimiviin julkisoikeudellisiin yhteisöihin siltä osin kuin ne hoitavat julkista hallintotehtävää. Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomauttamista sääntelyn perusteisiin. Valiokunta pitää kuitenkin verraten poikkeuksellisena lakiehdotuksen 28 d §:ssä säädetyn esittelymenettelyn ulottamista myös yksityiseen.
(39) Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös hallituksen esityksen 2. lakiehdotuksen 28 j §:n sääntelyyn. Säännöksen mukaan viranomainen voi antaa 28 b §:ssä tarkoitettuun testaamiseen ja 28 c §:ssä tarkoitettuun teknisten virheiden korjaamiseen liittyvän avustavan tehtävän hoitamisen yksityiselle toimijalle, jolla on siihen riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen. Samalla ehdotetaan säädettäväksi, että rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovellettaisiin yksityiseen julkista hallintotehtävää hoitavaan henkilöön ja viitataan vahingonkorvauslakiin.
(40) Ehdotettuun sääntelyyn ei sen perustelutkin huomioon ottaen ole huomauttamista perustuslain 124 §:n kannalta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan säännöksellä voi olla myös avustavien tehtävien siirtämistä rajaavaa merkitystä. Koska sääntelytarve asiassa perustuu osin EU:n tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa automatisoidun yksittäispäätöksen sallittavuudelta edellytettyyn jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyyn oikeusperustaan, hallintovaliokunnan on syytä tarkastella sääntelyn yhteensopivuutta EU-oikeuden kanssa erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa säännöksen soveltamisalalle kuuluva avustavan tehtävän ulkoistaja toimii EU-oikeuden mukaan palveluiden tarjoamisen vapauden piirissä.
—
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
Valiokunnan lausunto PeVL 81/2022 vp
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 2. lakiehdotus kuitenkin vain, mikäli valiokunnan sen täsmällisyydestä ja selkeydestä tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.
Helsingissä 19.1.2023
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä sd
varapuheenjohtaja Heikki Vestman kok
jäsen Jukka Gustafsson sd
jäsen Hannu Hoskonen kesk
jäsen Olli Immonen ps
jäsen Hilkka Kemppi kesk
jäsen Jari Kinnunen kok
jäsen Mikko Kinnunen kesk
jäsen Anna Kontula vas
jäsen Mats Löfström r
jäsen Wille Rydman ps
jäsen Tuula Väätäinen sd
varajäsen Johannes Koskinen sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Mikael Koillinen”
(tummennukset omia)
—
OIKEUSKANSLERI TUOMAS PÖYSTIN SELVITYSPYYNTÖ KELALLE
24.10.2019 Dnro OKV/21/50/2019
– – ”Perustuslakivaliokunta totesi esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 78/2018 vp), että automaattisen päätöksenteon sääntely on henkilötietojen suojaan liittyvien kysymysten ohella merkityksellistä erityisesti perustuslain 21 §:ssä turvattujen hyvän hallinnon periaatteiden ja 118 §:ssä säädetyn virkavastuun kannalta. Valiokunnan mielestä esitystä oli välttämätöntä täsmentää siltä osin, missä tilanteissa ja mihin asiaryhmiin liittyviä päätöksiä olisi mahdollista käsitellä täysin automaattisesti. Valiokunta painotti, että esityksellä ei ollut tarkoitettu poiketa hallintolain säännöksistä ja totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan oli tarkasteltava hallintolain suhdetta lakiehdotukseen ja täsmennettävä sääntelyä myös tästä näkökulmasta. Perustuslakivaliokunta oli jo aikaisemmin kiinnittänyt perustuslain 21 §:n ja julkisen vallan käytön lakiperusteisuuden näkökulmasta huomiota siihen, ettei automaattisessa päätöksenteossa massaluonteisessakaan toiminnassa saa vaarantaa hyvän hallinnon vaatimuksia tai asianosaisen oikeusturvaa. Edelleen valiokunta totesi arvioidessaan automaattista päätöksentekoa kiinnittäneensä huomiota hallinnon lainalaisuuteen ja virkavastuuseen. (Ks. myös PeVL 62/2018 vp ja PeVL 70/2018 vp)” – –
– – ”Asian selvittämiseksi pyydän Kelaa antamaan selvityksen, josta tulee ilmetä, mitä sosiaaliturvaan kuuluvia etuuspäätöksiä Kela tekee automatisoidusti tai automaattisilla menettelyillä tuettuna ja tekeekö Kela EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa tarkoitettuja automatisoituja yksittäispäätöksiä (mukaan lukien profilointi). Edelleen pyydän ilmoittamaan, mihin oikeusperusteeseen kyseisten päätösten tekeminen perustuu. Lisäksi pyydän Kelan näkemystä siitä, kuinka hyvää hallintoa ja hallintomenettelyä koskevien ja erityisesti lain asianosaisen oikeusturvaan liittyvien säännösten soveltaminen (esimerkiksi asianosaisen kuuleminen, asian selvittäminen, päätöksen sisältö ja ymmärrettävyys) on varmistettu/varmistetaan edellä mainittuja päätöksiä tehtäessä.
Pyydän Kelaa esittämään myös arvionsa siitä, kuinka se arvioi automatisoidun päätöksenteon ja päätöksenteon automaattisten tukijärjestelmien parantavan viivytyksettömyyden, päätösten oikeellisuuden ja muiden hyvän hallinnon vaatimusten toteutumista ja kuinka tämä on otettu järjestelmien kehittämissä ja ylläpidossa huomioon. Lisäksi pyydän kertomaan automatisoitua päätöksentekoa koskevista kehityssuunnitelmista esimerkiksi siltä kannalta, minkälaiseen Ke-
lan toimivaltaan kuuluvaan päätöksentekoon sitä Kelan näkemyksen mukaan voidaan jatkossa käyttää.
Edelleen pyydän selvityksessä ottamaan kantaa siihen, onko edellä tarkoitetun päätöksenteon osalta mahdollista käytännössä toteuttaa perustuslain 118 §:ään perustuvaa virkavastuuta ja kuinka se jakautuu johdon, automatisoitujen päätöksentekojärjestelmien kehittämisestä ja käytöstä vastaavien tahojen sekä yksittäisten etuuskäsittelijöiden kesken.
Pyydän saada tiedon myös siitä, miten asiakkaan oikeus saada tietää päätöksen tekotavasta samoin kuin hänen mahdollisuutensa saada tietoa automatisoidussa päätöksenteossa käytettyjen algoritmien toimintaperiaatteista tai ohjelmoitujen päätöksentekosääntöjen sisällöstä toteutuu.
Lisäksi pyydän tiedon siitä, miten automatisoituun/automaattiseen päätöksentekoon käytettäviä sovelluksia on arvioitu yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyissä rekisterinpitäjän osoittamisvelvollisuutta koskevissa asiakirjoissa.
Pyydän antamaan selvityksen viimeistään 20.12.2019.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti
https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/105838907/selvityspyynto_kelan_automaattinen_paatoksenteko_okv_21_50_2019.pdf/7e429b69-91a5-d51c-19cb-5722a26a60a3/selvityspyynto_kelan_automaattinen_paatoksenteko_okv_21_50_2019.pdf?t=1642143715591
Ilmoita asiaton viesti
—
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Kelan automaattisesta päätöksenteosta tarve säätää lailla (Julkaisuajankohta 21.4.2021 12.14)
Tiedote
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan Kelan automaattiseen päätöksentekoon liittyvä erityislainsäädännön tarve on selvitettävä joutuisasti.” – –
– – ”Kela totesi selvityksessään, ettei sen yksittäisissä etuuspäätöksissä selvityksen antohetkellä ollut tietoa siitä, jos päätös oli tehty automaattisessa käsittelyssä. Kela on luvannut muuttaa toimintaansa ja jatkossa päätöksessä kerrotaan, jos se on tehty automaattisessa käsittelyssä.” – –
– – ”Oikeuskansleri arvioi päätöksessään myös virkavastuun toteutumista Kelan automaattisessa päätöksenteossa. Hänen mukaansa rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisen virkavastuun on käytännössä toteuduttava myös automaattisessa päätöksenteossa. Kelan selvityksen mukaan virkavastuu automaattisessa päätöksenteossa voidaan määrittää ns. systeemityömenetelmään pohjautuvan dokumentaation ja organisaation työnjaon, toimivallan ja toimintamallien avulla, vaikka automaattisissa päätöksissä ei ole ratkaisijaa, johon vastuu voitaisiin suoraan kohdistaa. Oikeuskanslerin mukaan näin määritettynä vastuu voi tapauksesta riippuen hämärtyä ja etääntyä etenkin rikosoikeudellisen vastuun edellyttämän teon ja seurauksen välisen syy-seuraussuhteen osalta siinä määrin hienovireiseksi ja monipolviseksi ketjuksi, ettei vastuun kohdentaminen käytännössä ole enää mahdollista tai ainakin sen todennäköisyys on hyvin pieni. Tällöin virkavastuu voisi olla pahimmillaan välillinen ja lähinnä näennäinen. Käytännössä virkavastuu ei voisi toteutua kaikissa tilanteissa, minkä seurauksena asiakkaat voisivat joutua eriarvoiseen asemaan oikeussuojan saamisessa. Oikeuskanslerin mukaan virkavastuun toteutuminen automaattisessa päätöksenteossa tulisisi arvioida tarkoin.
Kysymys virkavastuun kohdentumisesta automaattisessa päätöksenteossa on käsiteltävänä automaattista päätöksentekoa koskevaa yleislainsäädäntöä valmistelevassa oikeusministeriön työryhmässä.” – –
https://oikeuskansleri.fi/-/oikeuskansleri-tuomas-poysti-kelan-automaattisesta-paatoksenteosta-tarve-saataa-lailla
—
Minulla on kyllä ihan eri käsitys siitä, mitä asian selvittäminen ”joutuisasti” tulisi tarkoittaa.. Huomaa tiedotteen julkaisuajankohta 21.4.2021)
Ilmoita asiaton viesti
—
Päätös 1 (31)
20.4.2021 OKV/131/70/2020
OKV/131/70/2020-OKV-3
ASIA Kelan automaattinen päätöksenteko
– – ”Asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen käsittely on sallittu muun muassa silloin, jos se on hyväksytty jäsenvaltion lainsäädännössä. Kelan kohdalla automaation käyttö todetaan valtioneuvoston asetuksessa Kansaneläkelaitoksesta. Asetuksen 2 §:ssä säädetään automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta.” – –
https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/105838907/ratkaisu_kelan_automaattinen_paatoksenteko_okv_131_70_2020.pdf/49ec0071-558d-2bed-9afe-1d4012f4b84a/ratkaisu_kelan_automaattinen_paatoksenteko_okv_131_70_2020.pdf?t=1642143574123
—
”80 §
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen
Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.
Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.
Yleiset säännökset asetusten ja muiden oikeussääntöjen julkaisemisesta ja voimaantulosta annetaan lailla.”
”81 §
Valtion verot ja maksut
Valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla.”
—
Kun Kela on antanut automaattisena päätöksentekona opintolainavähennyksistä – ts. verovähennyksistä – päätöksiään tuhansille ja taas tuhansille opiskelijoille ainakin 15 vuotta, se on rikkonut molempia em. perustuslain säädöksiä eli PL 80 § ja 81 § vastaan: yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään perustuslain mukaan lailla ja veroista säädetään perustuslain mukaan lailla (ei siis asetuksilla). Kela on rikkonut ja rikkoo alati perustuslakia joutumatta siitä tilille ja korvaamatta vahinkoja vahingonkärisjöille.
Ilmoita asiaton viesti
—
Päätös 1 (31)
20.4.2021 OKV/131/70/2020
OKV/131/70/2020-OKV-3
ASIA Kelan automaattinen päätöksenteko
1 ASIAN VIREILLETULO
– – ”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) säädetään henkilötietojen käsittelystä ja käsittelylle asetetuista vaatimuksista. Asetusta on sovellettava yleisesti automatisoidussa päätöksenteossa ja profiloinnissa, minkä lisäksi asetuksen 22 artiklassa säädetään pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, perustuvasta päätöksenteosta. Artiklassa säädetään ihmisen lähtökohtaisesta oikeudesta olla joutumatta pelkästään automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn perustuvan päätöksenteon kohteeksi, kyseiseltä päätöksenteolta vaadittavasta oikeusperustasta, asianmukaisista toimenpiteistä rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi samoin kuin erityisien henkilötietoryhmien käyttämisestä automatisoiduissa yksittäispäätöksissä.
Perustuslakivaliokunta on kannanotoissaan todennut, että automatisoidun päätöksenteon yhteydessä on otettava huomioon hyvää hallintoa ja hallinnon asiakkaiden oikeuksia ja oikeusturvaa koskevat säännökset samoin kuin virkavastuun toteutumiseen liittyvät näkökohdat.
Automatisoidussa päätöksenteossa ei siten voida sivuuttaa hallintomenettelyä sääteleviä säännöksiä eikä hämärtää virkavastuun toteutumista esimerkiksi niin, ettei asian käsittelystä ja päätöksen valmistelusta ja teosta vastuullista tahoa ole mahdollista osoittaa.” – –
https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/105838907/ratkaisu_kelan_automaattinen_paatoksenteko_okv_131_70_2020.pdf/49ec0071-558d-2bed-9afe-1d4012f4b84a/ratkaisu_kelan_automaattinen_paatoksenteko_okv_131_70_2020.pdf?t=1642143574123
Ilmoita asiaton viesti
s. 8 (31):
– – ”Kelan näkemyksen mukaan sen toimintaan ei liity selvityspyynnössä viitattuja perustuslakivaliokunnan esille nostamia perustuslaillisia ongelmia muuten kuin liittyen puutteelliseen lainsäädäntöön. Asiaa koskevien lakiesitysten eteneminen on estynyt Kelasta johtumattomista syistä.” – –
https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/105838907/ratkaisu_kelan_automaattinen_paatoksenteko_okv_131_70_2020.pdf/49ec0071-558d-2bed-9afe-1d4012f4b84a/ratkaisu_kelan_automaattinen_paatoksenteko_okv_131_70_2020.pdf?t=1642143574123
Kela pesee taitavasti kätensä esim. opintolainavähennyksiä (ts. verovähennyksiä) koskevan automaattisen päätökenteon kohdalla jo vuosikausia ilmenneistä ongelmista; max. 9 kk/ opintovuosisääntö, joka jättää opiskelijoilta kesäkuukaudet pois, jos opiskelija opiskelee koko vuoden, siis myös kesäkuukadet nopeuttaakseen opintojaan.
Tämä 9 kk kesäopiskeluiden hyväksyminen opiskelijan tutkintoon kun on vaatinut nimenomaan yksilöllistä harkintaa ja siten sitä ei voida tehdä automaattisella päätöksenteolla, vaikka Kela onkin näin vuosia laittomasti tehnyt ”jäämättä siitä kiinni” ja vastaamatta aiheuttamistaan vahingoista vahingonkärsijöille..
Ilmoita asiaton viesti
—
Sitten soten puolelta ja enemmän juuri otsikkoasiassa:
Lausunto perustuslakivaliokunnalle 4.5.2021 (523/03.01.01/2021), Juha Myllymäki
HE 241/2020 vp Julkinen hallintotehtävä ja julkisen vallan käyttö, julkisomisteiset yhtiöt ja riittävä oma palvelutuotanto
– – Esimerkki: Terveydenhuollon ammattihenkilöt
Terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Laillistetulla lääkärillä on myös oikeus määrätä apteekista lääkkeitä. Lääkärin ammattia harjoitetaan sekä julkisesti järjestetyssä terveydenhuollossa että ns. puhtaasti yksityisessä terveydenhuollossa. Esityksessä omaksuttu kokonaisvaltainen käsitys julkisesta hallintotehtävästä tarkoittaa sitä, että julkisessa terveydenhuollossa myös lääkärin tehtävät katsotaan julkiseksi hallintotehtäväksi. Kuitenkin vastaavaa ammattitoimintaa harjoitetaan myös yksityisellä sektorilla. Ainoa erottava tekijä tässä näyttäisikin olevan julkinen rahoitus. Olkoonkin, että myös yksityisen sektorin toimintaa rahoitetaan osittain sairausvakuutuslain nojalla maksettavien korvauksien avulla.
Viittaamme erityisesti terveydenhuollon osalta myös Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoon esitysluonnoksesta:
Korkein hallinto-oikeus toteaa lausunnossaan, että terveydenhuollon palvelujen ja toimenpiteiden laaja kategorisointi julkisiksi hallintotehtäviksi PL 124 §:n kannalta merkitsee samalla, että oikeussuojajärjestelmään voi kohdistua sellaisia vaatimuksia, joihin ei voida vastata tuomioistuinten ratkaisuilla. Terveydenhuollossa, olipa toimija yksityinen tai julkinen, suurin osa toimenpiteistä on tosiasiallista toimintaa, jonka valvonnassa erityinen paino on toimijoiden ammatillisen osaamisen varmistamisessa. Perusteluissa esitetyt näkemykset siitä, että julkisiksi hallintotehtäviksi voidaan katsoa ainakin potilaan hoidon tarpeen arviointi, sairauksien diagnosointi ja potilaan tutkimiseen liittyvät ratkaisut hoitotoimenpiteistä, joita potilaalle annetaan tai joihin potilaalle annetaan lähete, eivät vaikuta oikeudellisesti kestäviltä. Tarpeettoman laaja julkisen hallintotehtävän määrittely voi johtaa myös siihen, että toimivat palveluhankinnat syrjäytyvät ja että palveluntuottajille asetetaan yleishallinto-oikeudellisen sääntelyn mukaisia vaatimuksia, jotka eivät tosiasiassa ole tarpeen palvelujen laadun tai asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi.” – –
https://www.kuntaliitto.fi/lausunnot/2021/he-2412020-vp-julkinen-hallintotehtava-ja-julkisen-vallan-kaytto-julkisomisteiset
Ilmoita asiaton viesti