C21-kaupunginjohtajille: YVA-direktiiviä koskevat Suomen EU-rikkomusasiat on se ”toimintaympäristön muutos”, miksi tarvitaan uusi MRL
Kuntatekniikka 4.10. lehden mukaan ”Toimintaympäristössä ei myöskään ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, joka perustelisi sitä, miksi ELY-keskuksille palautettaisiin pitkälti niiden aiemmat kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämiseen liittyvät ohjaustehtävät.”
Ks. Suomen hallituksen toiminta EU–tuomioistuinasioissa ja EU–rikkomusasioissa 1.1.–30.6.2021
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ELY-keskuksille tulee palauttaa ohjat YVA-direktiivien oikean implementoinnin lisäksi, koska kuntien kaavoitusmonopoli on esim. Jyväskylässä totaalinen sen vuoksi, että ei edes Maanmittauslaitos, joka vastaa kiinteistörekisterin luotettavuudesta, voi valvoa Jyväskylän kunnan alueella tapahtuvia tontinmittauksia ym. kiinteistötoimituksia; toisin kuin esim. Jämsässä on tilanne, jossa Maanmittauslaitoksella on sopimus esim. kiinteistöinsinöörin estyessä toimittaa tarvittavat tonttijaot (vrt. KHO:2021:117 ja KKO:2021:67).
PL 6 § ei toteudu nyt edes saman maakunnan sisällä. Miten se toteutuu tulevassa uudessa maakuntahallintomallissa ja 21 hyvinvointialueen kesken?
Kuntien erilaisten hallintosääntöjen ja Maanmittauslaitoksen omien erillisten yhteistyösopimusten vuoksi esim. jyväskyläläiset ja jämsäläiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa perustuslain 6 §:n mukaan, mitä tulee valtakunnallisiin kiinteistöreksiteritietoihin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa niiden päivittämiseen oikeiksi tietämissään tontinmuodostuksen lainvastaisissa menettelyissä.
Vrt. Rise-avovankilakampuksen useat kunnan sisällä toimitetut tontinmittaukset avovankilan asemakaavamuutosprosessin ja kaavakuulemisen ollessa vielä kesken v. 2016 syksyllä ja myös kaupunginvaltuuston 27.3.2017 hyväksymän sitovan tonttijaon jälkeen v. 2019 alussa tehty Rise-avovankilatontin ”ajantasaistus”, johon ei edelleenkään kuultu kuntalaisia, naapureita ja asianosaisia..
Kuten ei kuultu alkuperäiseenkään oikeusministeri(ö)n tekemään päätökseen Laukaan avovankilan tuonnista Jyväskylän Tourujokivarteen, liito-oravien ja lepakkojen elinvoimaiseen elinpiiriin, vanhan kulttuurihistoriallisen Tourulan tilan tontille – Metsälain 10 §:n suojeltavalle rantalehdolle – jolle vuoden 2017 alussa oli kerätty lähes 3800 allekirjoittajan 2 %:n kuntalaisaloite ”Ramoninpuiston perustamiseksi”, mutta sitä ei lain mukaisesti käsitelty Jyväskylän kaupunginvaltuustossa eikä aloitetta julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä.
Myöskään saman edellä kerrotun Tourulan tilan eli Ramoninkatu 4:n tontin ajankohtaisuusarviointia MRL 60,1 §:n mukaan ei Jyväskylässä tehty, vaikka siitä oli oikaisuvaatimuksella kunnalta vaadittu..
Kuntalaisten eriarvoisuuteen liittyy myös edellinen US-blogini, jossa opiskelijoiden opintolainat saadaan poiskuitattua ja katettavaksi verovaroistamme käyttämällä hyväksi autioituvaa maaseutua ja harvaanasuttuja alueita.
Kuva: Clip Art
—
”Hallintopakkoa koskevan vaatimuksen käsittely rakennusvalvonnassa”
Diaarinumero: OKV/646/10/2020
Antopäivä: 20.9.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri
https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/1564/
”Valvontavelvollisuus rakennushankkeessa”
s. 6-7/12:
– -”Suomen Kuntaliitto on antanut ohjeen hallintopakosta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa (Hallintopakko-ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa), johon on koottu asiaan liittyvää hyvää hallintomenettelyä ja oikeuskäytäntöä. Ohjeen mukaan rakennustarkastajan toimivaltaan kuuluvat valvonta ja toimenpiteisiin kehottaminen rakentamiseen liittyvänä neuvontana ja ohjauksena sekä velvoitteen asettamisvaiheen, että tuomitsemisvaiheen kuulemisen hoitaminen. Pääsääntönä on, mikäli rakentamiseen puuttuminen on tarpeen, että asianomaista ensin kehotetaan korjaamaan tilanne, ja pyritään näin ohjauksen ja neuvonnan toimin saamaan asianosainen vapaaehtoisesti noudattamaan lakia ja määräyksiä. Kehotus on ohjaukseen ja neuvontaan kuuluvaa toimintaa, joka käytännössä edeltää hallintopakkoa. Kehotuksessa tulee mm. asettaa määräpäivä, jonka jälkeen kiinteistöllä suoritetaan uusi tarkastus. Ellei laiminlyöntiä ole oikaistu kehotuksen johdosta, on siirryttävä velvoitetoimiin.
Hallintopakon käyttämisessä viranomaisella on ohjeen mukaan pääsääntöisesti harkintavaltaa. Ehdotonta puuttumisvelvoitetta ei ole, vaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella arvioidaan, tuleeko ryhtyä toimenpiteisiin. Rikkomuksen laatu ja merkitys on kuitenkin syytä ottaa huomioon harkintavaltaa käytettäessä. Harkintavaltaa ohjaavat hallinnon yleiset oikeusperiaatteet (hallintolain 6 §). Ohjeessa korostetaan yhdenvertaisuutta: samankaltaisissa tilanteissa tulee toimia johdonmukaisesti samalla tavalla. Ohjeessa todetaan myös ylimpien laillisuusvalvojien käytännön perusteella, että lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai määräysten vastaiseen menettelyyn on puututtava, kun rikkomus ei ole vähäinen tai kun yleinen etu edellyttää puuttumista, ja esimerkiksi luvattomaan rakentamiseen tulee pääsääntöisesti puuttua.
Mainitun ohjeen mukaan yleinen etu rakennustoiminnassa voidaan hahmottaa ”vastaparina” rakentajan yksityiselle edulle, mutta toisaalta pelkkä naapurin etu ei ole yleistä etua. Tilannetta on siis arvioitava yleisesti. Yleisellä edulla tarkoitetaan muun muassa terveellistä ja turvallista ympäristöä sekä maankäytön tavoitteita.
Rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan kuuluu päättää velvoitteen ja tehosteen asettamisesta sekä tehosteena olevan uhan tuomitsemisesta tai täytäntöönpanosta. Molemmista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Rakennustar-
kastajan toimivaltaan kuuluvat valvonta ja toimenpiteisiin kehottaminen rakentamiseen liittyvänä neuvontana ja ohjauksena sekä velvoitteen asettamisvaiheen että tuomitsemisvaiheen kuulemisen hoitaminen.” – –
https://www.okv.fi/media/filer_public/3e/21/3e215ad5-71d5-40aa-8752-18e2c03e4b4b/ratkaisu_valvontavelvollisuus_rakennushankkeessa_okv_646_10_2020.pdf
—
Yllä olevien ”kauniiden” periaatteiden tulisi päteä myös kunnan omien rakennushankkeiden kohdalla..
Kuten on Jyväskylässä nyt nähty:
Ei mikään valvonta Jyväskylän oman rakennustarkastajan tai K-S Ely:n, LSSAVI:n, K-S museon tai Maanmittauslaitoksen kohdalla toteudu (vrt. Tourulan ja Kankaan kaavoitus, maankäyttö ja rakentaminen ilman YVA-menettelyä useiden yhtäaikaisten, limittäisten ja perättäisten jokivarren hankkeiden ja jokikunnostusten yhteisvaikutusten selvittämiseksi, vrt. 4.1.2019 LSSAVI:n avaama Tourujokikunnostus)
Jyväskylän kaltaisten kuntien ”esimerkin” vuoksi MRL-uudistus tarvitaan! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
—
Kun tarkastellaan esim. tätä Vantaan tapausta, niin voi todeta helposti sen, että kunnat myös omilla ylimielisillä toimillaan ja asenteillaan ovat saaneet aikaan sen, että tuleva MRL-uudistus on nyt kuntia ”kiristävää” ja ei niin kivaa 😉 :
s. 11 – 12:
– – ”Vantaan kaupungin rakennusvalvonta ei ole käsitellyt kantelijoiden kirjallisesti vireille saattamaa valvontavaatimusta hallintolain mukaisesti. Vaatimus olisi tullut kirjata ja asia valmistella rakennusvalvontaviranomaisena toimivan asianomaisen lautakunnan käsiteltäväksi ja päätettäväksi siten, että asiasta tehdään muutoksenhakukelpoinen päätös, johon kantelijat voivat harkintansa mukaan hakea muutosta. Kaupungin menettely ei ole myöskään vastannut maankäyttö- ja rakennuslain mukaista Kuntaliiton hallintopakkokeinoja koskevaan ohjeistukseen kirjattua hyvää hallintokäytäntöä.
Rakennusvalvonnasta ei saadun selvityksen mukaan myöskään ole vastattu kantelijoiden ja heidän asiamiehensä yhteydenottoihin ja yhteydenottopyyntöihin asianmukaisesti.
Kiinnitän Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan huomiota sen velvollisuuteen käsitellä sille saapuneet valvontavaatimukset perustuslain ja hallintolain mukaisesti sekä vastata sen toimivaltaan kuuluviin asiallisiin yhteydenottoihin ilman aiheetonta viivytystä.
Kun saadun selvityksen mukaan viiveet ja puutteet yhteydenottoihin vastaamisessa vaikuttavat ainakin osittain johtuneen kaupungin rakennusvalvonnan ilmoituksen mukaan sen suuresta työmäärästä, lähetän tämän päätökseni tiedoksi ja huomioon otettavaksi myös Vantaan kaupunginhallitukselle.” – –
https://www.okv.fi/media/filer_public/3e/21/3e215ad5-71d5-40aa-8752-18e2c03e4b4b/ratkaisu_valvontavelvollisuus_rakennushankkeessa_okv_646_10_2020.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Jos rakennusvalvonnan suuri työmäärä olisi syynä Jyväskylässä tai/ja Vantaalla, niin siihen on helppo ratkaisu: palkataan lisää ammattipätevää henkilökuntaa kaavoitukseen ja muihin kunnan rakennusvalvonnan ja -tarkastuksen työtehtäviin.
Jyväskylässä tilanne olisi osin helposti korjattavissa kun otetaan Hippos-hankkeen suunnittelijoista osa Tourujokikunnostuksen YVA-arviointeihin – tai toisin päin 😉
Mutta kun molemmat em. hankkeet vaativat YVA-menettelyn, niin silloin on Jyväskylässä palkattava väkisinkin lisää ammattilaisia hankkeiden lainmukaiseen valmisteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Ei toimi hallinto pakko asiatkaan kuten laki ja ohjeet edellyttäisi, on oma kohtaiset kokemukset itsellä ja sadoilla muilla kautta maan. Maa-aineslain 14 §.n vaatimukset eivät toteudu hallinto pakkoa ei viranomaiset toteuta. Kuntalaisia haitan kärsijöitä ei kuulla eikä heidän vaatimuksia huomioida.
Maa-aineslaki (555/1981), valvonta 1
Ottamistoimintaa harjoitettaessa lupamääräyksiä noudattaen, ottamisen
vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman
vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai
kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.
• Valvontaviranomainen ja hallintopakkoasia (14 §): velvoittavat
määräykset tehosteineen, poistaminen, muuttaminen, ennallistaminen.
• Ottamisen keskeyttäminen (15 §): esim. ottaminen ilman lupaa, poliisin
virka-apu.
• Lupamääräysten muuttaminen, lupapäätöksestä poikkeaminen ja luvan
peruuttaminen (16 §): lupamääräyksiä jatkuvasti tai törkeä rikkominen,
ennalta arvaamattomat vaikutukset, lupahakemuksessa annettu väärät
tai virheelliset tiedon antaminen,
Ohjeistus kyllä antaa selvät määräykset ja kuntalaisillakin olisi mahdollisuus tehdä vaatimuksia laittoman toiminnan pysäyttämiseksi, mutta virka koneisto alkaa suojelemaan vasta puolta.
https://www.google.com/search?channel=nrow5&client=firefox-b-d&q=hallintopakon+perus+kysymyksi%C3%A4+Maa-ainesp%C3%A4iv%C3%A4t+18.9.2019
Hallintopakon peruskysymyksistä Maa-ainespäivät 18.9.2019
https://www.ym.fi › download › noname
PDF
18.9.2019 — HALLINTOPAKON PERUSKYSYMYKSISTÄ. MAA-AINESPÄIVÄT. 18.9.2019. Sinikka Kangasmaa. Hallinto-oikeustuomari. Vaasan hallinto-oikeus …
Maa-aineslaki (555/1981) valvonta 2
Rangaistussäännös (17 §): Rangaistus vastoin tätä lakia tai sen nojalla
annettuja säännöksiä tai määräyksiä tehdystä ympäristön turmelemisesta
säädetään rikoslain 48 luvun 1–4 §:ssä.
Joka muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tahallaan tai
huolimattomuudesta ryhtyy ilman tämän lain mukaan vaadittavaa lupaa tai
luvan vastaisesti ottamaan aineksia, laiminlyö luvassa määrätyt
velvollisuutensa tai muutoin ottaa aineksia vastoin tämän lain säännöksiä, on tuomittava maa-ainesrikkomuksesta sakkoon
Ilmoitus syytteen nostamiseksi (18 §): Valvontaviranomaisen on 17 §:ssä
tarkoitetun teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta
syyttäjäviranomaiselle syytteen nostamista varten.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti Sanna! 🙂
Kirjoitat, että ”Valvontaviranomaisen on 17 §:ssä
tarkoitetun teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta
syyttäjäviranomaiselle syytteen nostamista varten.”
Mutta kun eihän yksikään viranomainen enää ryhdy mihinkään toimiin, vaikka kuntalaiset ja asianosaiset olisivat miten oikeassa näissä hallintopakkoa edellyttävissä tilanteissa!!
Esim. Jyväskylässä Luonnosuojelulain 57 §:n ja 57 a §:n mukaisissa vireille panoissa ei K-S:n Ely-keskus reagoinut lainvaatimalla tavalla heillä tiedossaan olevan törkeän luontovahingon torjumiseksi Tourujokivarren avovankilatontin liito-oravametsän suojelemiseksi..
Koska kunnat, elyt ja avit eivät hyvällä noudata näitä luonnon-, kulttuurin- ja ympäristösuojelun (erityisesti vesipuitedirektiivin!) EU:n YVA- ja SOVA/SEA-direktiivistä tulevia ohjeita ja määräyksiä, niin siksi ne kirjoitetaan MRL-uudistuksessa nyt lakeihin kiristetysti sisälle.
Ilmoita asiaton viesti
—
Jyväskyläläiset – puolustakaa hupenevia lähimetsiämme kaupungissa ja sen laitamilla! 🙂
Ks. yle.fi (6.10.)
”Lisääkö metsän hakkuu monimuotoisuutta? Tunteet kuumenevat Jyväskylässä – SLL: Virkistysmetsä ei kaipaa pusikoiden siivoamista tai hakkuita
Jyväskylän kaupunki perustelee lähimetsien hakkuita kerroskellisuuden eli eri ikäisten ja eri lajisten puiden lisäämisellä. Paikallisten luonnonsuojelijoiden mielestä kaupunki hakee tuottoa.” – –
https://yle.fi/uutiset/3-12127098?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=regionaljyvaskyla&utm_content=2021-10-05
Ilmoita asiaton viesti
Lisäys 7.10.2021:
”Kemikaaliturvallisuuslakiin tulossa valitusoikeus yhdistyksille, säätiöille ja kunnille”
https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/kemikaaliturvallisuuslakiin-tulossa-valitusoikeus-yhdistyksille-saatioille-ja-kunnille
Ilmoita asiaton viesti
Kuuleminen on ollut ennenkin ja lakia ei ole noudatettu. Olen aiemminkin kirjoittanut tästä ”villistä ja valvomattomasta toiminnasta”.
Kansalaisilla on ollut valitus mahdollisuus jo aiemminkin, mutta Tukesin valvonta on pettänyt ja tämä on vyöryvän lumipallon lailla kasvanut efekti. Koskee jokaista louhintatyömaata (pysyvää ja tilapäistä). Tukesilta on oltava räjähteiden siirtotodistus sekä räjähteiden varastointilupa ennen kuin voi ostaa räjähteitä ja siirtää. Lisäksi Tukes valvonta/lupaviranomaisena saa jatkuvasti lyödä laimin valvonnan.
Villi ja valvomaton toiminta on jatkunut vuosi kymmeniä.
Lakihan on edellyttänyt kuulemista ja valitus mahdollisuutta ennenkin, mutta mistä asukkaat valittaa, kun Tukesin lupia ei edes ole haettu.
Asukkailla olisi hallintolain mukaan oikeus valittaa, mutta miten valitamme, kun lupakäsittelyä ei tehdä ja poliisi ei toimi!
Räjähteiden varastointiin tarvitaan lupa. Ennen luvan myöntämistä hakijan on arvioitava riskit ja selvitettävä varaston turvallinen sijoittaminen ja rakennevaatimukset. Ennen kuin Tukes voi myöntää luvan varastoinnin aloittamiselle, hakijan on osoitettava, että varasto on asianmukainen.
Räjähdysainelainsäädäntö ja asetukset eivät anna asutuksen vuoksi niin mittavia räjäytyksiä suorittaa, niin sivutetaan lain edellyttämät lupa – ja ilmoitusvelvollisuus. Tukes ja poliisi on kymmeniä vuosia lyönyt valvonnan ja lupa käsittelyn laimin.
Tukesin ja poliisin valvontaan kuuluu, että toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen. Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa (819/2015) vaatimukset.
Hallinto valitus kuuleminen on ollut jo vuosi kymmeniä nyt keksitään, että tulisi valitus mahdollisuus.
Tukes korostaa sivuillaan; Naapurustolla mahdollisuus tulla kuulluksi ennen kuin Tukes myöntää varastointiluvan. Hakemuksen vireillä olosta ilmoitetaan lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Tukes ottaa päätöstä tehdessä huomioon sellaiset muistutuksissa esille tulleet asiat, jotka liittyvät räjähteiden turvallisuudesta säädettyyn lakiin ja asetuksiin (L390/2005, VNa 819/2015 ja VNa 1101/2015).
”Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettu laki
Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettu laki (390/2005), jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki on vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallista käsittelyä koskeva yleislaki. Kemikaaliturvallisuuslakiin on 1.6.2015 voimaan tulleella muutoksella (358/2015, HE 275/2014 vp) lisätty yleisön kuulemista ja päätöksentekoon osallistumista koskevat erityissäännökset”.
HE 269/2018 ”Kemikaaliturvallisuuslain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja sekä edistää yleistä turvallisuutta. Henkilövahingoilta suojellaan sekä tuotantolaitoksessa työskenteleviä, että tuotantolaitoksen ulkopuolella toimivia ja asuvia ihmisiä. Kemikaaliturvallisuuslaki koskee niin yksityisiä henkilöitä kuin suuria tuotantolaitoksia toiminnanharjoittajina”.
Näin toimii valvonta ja kyseessä Tukes jolta olisi pitänyt hakea lupa ja Tukes myöntää ettei ole lupaa toimintaan!!!
HUOMATKAA! Tukes allekirjoituksilla on vahvistanut seuraavaa:
”Tukes 10.4.2017 antanut vastauksen asukkaille, xxxxxxxxx ei ole haettu varastolupaa. Toiminnanharjoittaja tietää, että varasto vaatisi Tukesin luvan. Asia on varmistettu toiminnanharjoittajan edustajalta 7.4.2017. Toiminnanharjoittajan hakiessa mahdolliselle räjähdevarastolle lupaa, tullaan turvallisuusvaatimusten täyttäminen (mm.suoja-etäisyydet) selvittämään siten kuin säädökset edellyttää. Lisäksi laitetaan kuuleminen, johon asianomaiset voivat antaa muistutuksen ja mielipiteen asiasta”.
NÄIN MEITÄ ASUKKAITA LAILLA SUOJELTAISIIN, mutta totuus on toista, kun käytetään 10 000-19 000 kiloon räjähteitä laittomasti asutuksien vieressä. Tukesilta ei voi saada lupaa toiminnalle turvallisuussyistä, mutta silti toiminta alkaa ja sadat talot ovat vaurioituneet, savupiiput hajoavat, kaakelit rikkoutuvat seinissä, kaivot tuhoutuvat, kivet lentävät pihoihin ym. ja kaiken kruunaa RIKOSILMOITUKSIEN katoaminen tutkimatta, vaikka ”Poliisi valvoo muun muassa räjähteiden käyttöä ja luovutusta”.
Näin HE käy esille myös: ”Vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (685/2015), jäljempänä kemikaalivalvonta-asetus, 8 §:n ja räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (819/2015) 5 §:n mukaan Tukesin tulee lupahakemusta käsitellessään pyytää lausunnot ELY-keskukselta ja pelastusviranomaiselta sekä tarvittaessa muilta tahoilta”.
”Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukaan räjähteiden valmistus ja varastointiluvasta Tukesin on toimitettava tieto lupapäätöksestä aluehallintovirastolle, ELY-keskukselle, pelastusviranomaiselle, poliisille sekä kunnalle”.
Ilmoita asiaton viesti
—
Sanna, kiitos asiantuntevasta tektistäsi jälleen! 🙂
Kirjoitat, että ”Lakihan on edellyttänyt kuulemista ja valitus mahdollisuutta ennenkin, mutta mistä asukkaat valittaa, kun Tukesin lupia ei edes ole haettu.”
Samalla tavalla oli asiat Jyväskylän Vankilan (ent. Laukaan avovankila) kohdalla, joka väkisin lakia usessa kohdin rikkoen tuotiin Jyväskylän keskustaa halkovan Tourujoen Metsälain 10 §:n suojelemaan rantalehtoon ja liito-oravien elinvoimaiselle lisääntymis- ja levähdyspaikalle ilman poikkeuslupaa, vaihtoehtoisia sijaintipaikan kuulemisia, ilman maisematyölupaa, ilman maa-ainesten ottolupaa, ilman ympäristölupaa, ilman laillista aloittamisoikeuslupaprosessia kuulemisineen ja valitusoikeuksineen ym.
Kirjoitat, että ”Asukkailla olisi hallintolain mukaan oikeus valittaa, mutta miten valitamme, kun lupakäsittelyä ei tehdä ja poliisi ei toimi!” Edellä mainitsemassani Laukaan avovankilahankkeen esimerkissä tilanne oli juuri tämä sama:
Kaikkia tarvittavia lupia ei ollut lainkaan – mistä olisi voinut edes valittaa – ja ko. suojeltavasta alueesta oli tehty lisäksi LSL 57 §:n ja 57 a §:n mukainen vireillepano – tai itse asiassa niitä oli jopa 2 kpl – mutta K-S Ely-keskus ei niitä noteerannut miksikään ja ’katsoi sivulle’ silloin kun ko. tontti avohakattiin 1.4.2019. Vaikka tuolloin oli Aprillipäivä, niin koko em. rantalehdon avohakkuu ja raiskaus oli täyttä totta! 🙁
Ilmoita asiaton viesti
—
Sanna, ks. Rahinantti Mian lausunto/ Saarijärven kaupunki/ympäristötoimi
”Luku 27 Rakentamisen luvanvaraisuus
208 § Rakentamisluvanvaraisiin toimintoihin tulee ehdottomasti sisällyttää rakennusten jätevesijärjestelmät, niin uudisrakentamisessa kuin saneerauskohteissakin. Mikäli tämä alue jää rakentamiluvituksen ulkopuolelle, ei ympäristövalvonnassa ole enää mitään keinoa saada tietää millaisia järjestelmiä kiinteistöillä on, eikä vaikuttaa näiden rakentamisen vaatimuksiin niin, että ympäristösuojelulain 527/2014 16 luvun, ympäristösuojelulain muutoksen 19/2017 ja talousjätevesiasetuksen 157/2017 puhdistusvaatimukset ja jätevesijärjestelmien edellytykset täyttyisivät.
Jätevesijärjestelmien rakentamislupavaatimuksia ei myöskään tule siirtää annettavaksi rakennusjärjestyksiin, sillä tällöin eri alueiden käytännöt tulisivat erilaisiksi ja kuntalaisten tasaarvoinen kohtelu ei toteutuisi eri kunnissa tai kuntayhtymisssä. Ympäristösuojeluun ei tule siirtää tässä asiassa enempää työtaakkaa, sillä jo nyt työresurssi jätevesijärjestelmien puhdistusvaatimusten valvomiseksi on lähes mahdoton tehtävä. Silti haja-asutusalueiden kiinteistöjen pistekuormitus pinta- ja pohjavesiin on edelleen suuri ja tämän kuormituksen vähentämiseksi tulee olla resursseja.
Ympäristövaliokunnan mietintö (YmVM2/2010 vp-VNS 6/2009. vp. 13-14)) korostaa, että haja-asutuksen kuormitusta tulee kyetä vähentämään. Haja-asutuksen jätevesien puhdistamisella on vaikutuksia Itämeren tilaan, mutta selkeimmät hyödyt näkyvät sisävesissä.
Rakentamisluvalla voidaan edellyttää asianmukaisiin suunnitelmiin perustuvia jätevesijärjestelmiä ja voidaan edelleen ympäristösuojelun lausunnoilla antaa arvioita järjestelmien sijoittumiseen, raketamiseen ja puhdistusvaatimusten täyttymiseen. Tällaisia asioita ei voida lykätä kiinteistönomistajien yksinomaiseksi velvoitteeksi, sillä tällöin niitä ei enää tehdä mm. jätevesisuunnitelmien maksullisuuden takia ja kun tiedossa on valvonnan riittämättömyys resurssipulan takia kunnissa. Mikäli jätevesijärjestelmistä ei ole mitään rekisteritietoja kunnissa, ei näitä voida jatkossa valvoa edes senverran kuin nykyään.
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=17b78d7d-ad1b-41fb-8b5b-a9e7e0c798fd
—
Olisiko Sanna sinun mahdollista jättää #3508793 -kommenttisi Lausuntopalvelu.fi-palvelussa MRL:n uudistukseen? Ks. alla
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=17b78d7d-ad1b-41fb-8b5b-a9e7e0c798fd
Tässä vielä linkki ”Kemikaaliturvallisuuslakiin tulossa valitusoikeus yhdistyksille, säätiöille ja kunnille” (Työ- ja elinkeinoministeriö 7.10.2021)
https://tem.fi/-/kemikaaliturvallisuuslakiin-tulossa-valitusoikeus-yhdistyksille-saatioille-ja-kunnille
Ilmoita asiaton viesti