C21-kaupunginjohtajille: YVA-direktiiviä koskevat Suomen EU-rikkomusasiat on se ”toimintaympäristön muutos”, miksi tarvitaan uusi MRL

Kuntatekniikka 4.10. lehden mukaan ”Toimintaympäristössä ei myöskään ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, joka perustelisi sitä, miksi ELY-keskuksille palautettaisiin pitkälti niiden aiemmat kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämiseen liittyvät ohjaustehtävät.”

Ks. Suomen hallituksen toiminta EUtuomioistuinasioissa ja EUrikkomusasioissa 1.1.30.6.2021

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ELY-keskuksille tulee palauttaa ohjat YVA-direktiivien oikean implementoinnin lisäksi, koska kuntien kaavoitusmonopoli on esim. Jyväskylässä totaalinen sen vuoksi, että ei edes Maanmittauslaitos, joka vastaa kiinteistörekisterin luotettavuudesta, voi valvoa Jyväskylän kunnan alueella tapahtuvia tontinmittauksia ym. kiinteistötoimituksia; toisin kuin esim. Jämsässä on tilanne, jossa Maanmittauslaitoksella on sopimus esim. kiinteistöinsinöörin estyessä toimittaa tarvittavat tonttijaot (vrt. KHO:2021:117 ja KKO:2021:67).

PL 6 § ei toteudu nyt edes saman maakunnan sisällä. Miten se toteutuu tulevassa uudessa maakuntahallintomallissa ja 21 hyvinvointialueen kesken? 

Kuntien erilaisten hallintosääntöjen ja Maanmittauslaitoksen omien erillisten yhteistyösopimusten vuoksi esim. jyväskyläläiset ja jämsäläiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa perustuslain 6 §:n mukaan, mitä tulee valtakunnallisiin kiinteistöreksiteritietoihin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa niiden päivittämiseen oikeiksi tietämissään tontinmuodostuksen lainvastaisissa menettelyissä.

Vrt. Rise-avovankilakampuksen useat kunnan sisällä toimitetut tontinmittaukset avovankilan asemakaavamuutosprosessin ja kaavakuulemisen ollessa vielä kesken v. 2016 syksyllä ja myös kaupunginvaltuuston 27.3.2017 hyväksymän sitovan tonttijaon jälkeen v. 2019 alussa tehty Rise-avovankilatontin ”ajantasaistus”, johon ei edelleenkään kuultu kuntalaisia, naapureita ja asianosaisia..

Kuten ei kuultu alkuperäiseenkään oikeusministeri(ö)n tekemään päätökseen Laukaan avovankilan tuonnista Jyväskylän Tourujokivarteen, liito-oravien ja lepakkojen elinvoimaiseen elinpiiriin, vanhan kulttuurihistoriallisen Tourulan tilan tontille – Metsälain 10 §:n suojeltavalle rantalehdolle – jolle vuoden 2017 alussa oli kerätty lähes 3800 allekirjoittajan 2 %:n kuntalaisaloite ”Ramoninpuiston perustamiseksi”, mutta sitä ei lain mukaisesti käsitelty Jyväskylän kaupunginvaltuustossa eikä aloitetta julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä.

Myöskään saman edellä kerrotun Tourulan tilan eli Ramoninkatu 4:n tontin ajankohtaisuusarviointia MRL 60,1 §:n mukaan ei Jyväskylässä tehty, vaikka siitä oli oikaisuvaatimuksella kunnalta vaadittu..

Kuntalaisten eriarvoisuuteen liittyy myös edellinen US-blogini, jossa opiskelijoiden opintolainat saadaan poiskuitattua ja katettavaksi verovaroistamme käyttämällä hyväksi autioituvaa maaseutua ja harvaanasuttuja alueita.

Kuva: Clip Art

 

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu