Eikö olisi korrektia ensin selvittää Viestikoekeskushankkeen taustat ja lainsäädäntö ennen kuin HS:n toimittajia syytetään?
Tiedustelin Tikkakosken Viestikoekeskuksesta ympäristöministeriön ym.fi -sivuston (YVA-päätökset) palautelaatikon kautta 31.10.2021 seuraavaa:
Hei, Onko Tikkakosken Viestikoekeskukselle tehty YVA- ja SOVA-arvioinnit? Missä ne on nähtävänä? Ja onko suurta yleisöä tai yleisöä, jota asia koskee, kuultu? Jos niitä ei ole tehtynä ja yleisöä eikä asianosaisia ole kuultu, niin miksi ei ole? Koskevatko EU:n YVA-/SYA- ja Ympäristötietodirektiivit myös eu-maiden maanpuolutushankkeita? Jos ne eivät koske; missä sitä koskeva sääntely ja lainsäädäntö Suomen laissa; ja mistä se löytyy EU:n jäsenmaita koskevassa sääntelyssä? Tiedoista kiittäen Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä (Delegoitu 01.11.2021 08:31)
—
Kysymykseni delegoitiin Keski-Suomen ELY-keskuksen vastattavaksi; alla suora siteeraus
YVA-direktiivi edellyttää, että direktiivin liitteessä I lueteltujen hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan. Direktiivin liite I on täytäntöönpantu Suomessa YVA-lain (252/2017) 1 liitteellä. Jäsenvaltioiden tulee lisäksi määritellä direktiivin liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, arvioidaanko niiden ympäristövaikutukset (4 artikla 2 kohta). Tämä on täytäntöönpantu kansallisesti YVA-lain 3.2 §:llä, jonka mukaan arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain liitteessä 1 tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tämä tapahtuu YVA-lain 13 §:ssä tarkoitetulla yksittäistapauspäätöksellä.
YVA-direktiivissä ei ole säännöstä, jonka mukaan sen vaatimukset koskisivat juuri maanpuolustushankkeita, mutta ei ole poissuljettua, että maanpuolustushanke täyttäisi direktiivin liitteen I tai II jonkun hanketyypin kuvauksen. YVA-direktiivi kuitenkin mahdollistaa sen, että jäsenvaltio tapauskohtaisesti päättää olla soveltamatta direktiiviä hankkeisiin tai hankkeiden osiin, jotka on tarkoitettu pelkästään puolustukseen, tai hankkeisiin, jotka on tarkoitettu pelkästään siviilivalmiutta koskeviin toimiin, jos ne katsovat, että sen soveltaminen vaikuttaisi haitallisesti näihin tarkoituksiin (1 artikla 3 kohta). Tämä poikkeusmahdollisuus on täytäntöönpantu kansallisesti YVA-lain 36 §:llä.
[Alla oma §-lisäys:]
36 §
Edellä 11 §:ssä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen voi hankkeesta vastaavan esityksestä päättää, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelleta sellaisiin hankkeisiin, joiden yksinomaisena tarkoituksena on puolustukseen tai siviilivalmiuteen liittyvät toimet, jos arviointimenettelyn soveltaminen vaarantaisi niiden tarkoituksen. Ennen päätöksen tekemistä on pyydettävä lausunto asianomaisilta viranomaisilta.
—
K-S Elykeskuksen limnologi Koistisen antama vastaus jatkuu alla:
Tikkakosken viestikoekeskusta koskien ei ole tehty YVAa, eikä sen osalta ole tullut vireille YVA-lain 13 tai 36 §:issä tarkoitettuja päätöksiä.
SOVA-direktiivi edellyttää, että tietyistä viranomaisten suunnitelmista ja ohjelmista, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, tehdään direktiivissä tarkoitettu ympäristöarviointi (3 artikla 1-3 kohta). Direktiivi ei koske suunnitelmia ja ohjelmia, jotka on tehty yksinomaan maanpuolustusta tai siviilivalmiutta varten. Direktiivi on täytäntöönpantu kansallisesti SOVA-lailla (200/2005), jonka mukaan sitä ei sovelleta yksinomaan maanpuolustusta varten laadittaviin suunnitelmiin tai ohjelmiin (7 §). Kaavojen osalta SOVA-direktiivi on täytäntöönpantu SOVA-lain sijaan maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999).
Ympäristötietodirektiivillä pyritään turvaamaan viranomaisten omassa tai viranomaista varten toisen hallussa olevan ympäristötiedon julkinen saatavuus. Direktiivi on täytäntöönpantu kansallisesti julkisuuslailla ja joillain erityislaeilla. Direktiivin 4 artiklan 2 kohta mahdollistaa ympäristötiedon saamisen epäämisen, mikäli se vaikuttaisi haitallisesti mm. kansalliseen puolustukseen. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 10 kohdassa säädetään maanpuolustusta koskevien asiakirjojen salassa pidosta.
[Alla oma §-lisäys]
24 §
Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:
10) asiakirjat, jotka koskevat sotilastiedustelua, puolustusvoimien varustamista, kokoonpanoa, sijoitusta tai käyttöä taikka muuta sotilaallista maanpuolustusta taikka maanpuolustusta palvelevia keksintöjä, rakenteita, laitteita tai järjestelmiä taikka maanpuolustuksen kannalta muutoin merkityksellisiä kohteita taikka puolustusvalmiuteen varautumista, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua;
Terveisin
Arja Koistinen
limnologi, ympäristö- ja luonnonvarat
puhelin 0295 02 4760
sähköposti arja.koistinen@ely-keskus.fi
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Cygnaeuksenkatu 1 / PL 250, 40101 Jyväskylä
—
Esitin tänään K-S Ely-keskuksen limnologi Koistiselle jatkokysymykset:
Jos Tikkakosken Viestikoekeskuksen kohdalta ei ole katsottu tarvetta YVA-tai SOVA-arvioinneille, tiedustelen vielä
-
missä on sitä koskeva päätös, perustelut ja virallinen hankekuuluttaminen?
-
onko hankkeesta (kaavasta, rakennusluvasta, ympäristö- tai maisemaluvasta ym.) kuitenkin kuultu kuntalaisia, naapureita ja ’yleisöä, jota asia koskee’ ja muita asianosaisia?
-
missä kuulemisten tulokset koosteena nähtävillä?
—
Haukutaanko nyt väärää puuta?
Eikö olisi korrektia ensin selvittää Viestikoekeskushankkeen taustat ja sitä koskeva lainsäädäntö ennen kuin Helsingin Sanomien toimittajia salattujen tietojen vuotamisesta syytetään?
On maan tapa, että YVA- ja SOVA-päätöksiä tehdään ilman lainvaatimia viranomaisarvioita yksittäisen kunnan kaavasuunnittelijan, kunnan lakimiehen tai Ely-keskuksen sähköpostilla ja yhdellä istumalla tehdyin päätöksin ilman asiasta tiedottamista tai kuuluttamista; ja sillä ”hyväksi” koetulla sapluunalla, että kun ei ole annettu hankkeen kohdalta virallista YVA-päätöstä ja sille muutoksenhakuohjetta, niin ei siitä voi myöskään naapurit tai asianosaiset valittaa..
Suomi on jo saanut YVA- ja Ympäristötietodirektiivin nykymuotoisesta täytäntöönpanosta moitteet EU-komissiolta. Nyt MRL-uudistuksen yhteydessä nämä asiat tulee saattaa lopultakin EU-direktiivien mukaisiksi!
Mutko…
Asian käsittely oikeudessa selventää tilannetta.
Ratkaisu tulee olemaan oikea, mutta kenen kannalta?
Ilmoita asiaton viesti
—
Tärkeä vuosikirjapäätös KHO:2021:152, jossa KHO linjaa julkisuuslain soveltamista (tapaus Berner/OKV):
”Asiakirjajulkisuus – Julkisuuslain soveltaminen – Viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittu asiakirja – Oikeuskanslerin ja ministerin välinen sähköpostiviestintä – Oikeuskanslerin kannanotto – Eri viranomaiset – Julkisuusperiaate (antopäivä: 1.11.2021):
Oikeuskanslerinvirastolle esitetty asiakirjapyyntö oli koskenut oikeuskanslerin ja liikenne- ja viestintäministerin välistä sähköpostiviestintää, joka oli liittynyt ministerin mahdolliseen valintaan erään rahoituslaitoksen hallitukseen. Asiassa oli ratkaistavana, sovellettiinko kysymyksessä oleviin sähköpostiviesteihin julkisuuslakia vai jäivätkö ne viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuina sanotun lain soveltamisalan ulkopuolelle.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1635419768200.html
—
Mietin tämän Viestikoekeskuksen kohdalla sitä, kun YVA-lain 36 §:ssä sanotaan, että ”Ennen päätöksen tekemistä on pyydettävä lausunto asianomaisilta viranomaisilta.”
Keitä tässä Viestikoelaitoksen hankkeessa ovat olleet näitä ”asianomaisia viranomaisia”? Ja ovatko Viestikoekeskuksen rakennuslupavaiheessa heidän antamansa lausunnot olleet julkisia? Ilmeisesti ovat olleet julkisia, jos niitä ei ole nimenomaisesti salattu.
Jospa HS:n toimittajien aineisto olikin tällaista YVA-päätöksen pohjana olevaa julkista materiaalia, joista annettuja viranomaislausuntoja ei oltu asianmukaisesti yksilöllisesti ja perustellusti salattu..
Hyvähän näistä olisi saada pikaisesti EU-tason linjaukset, joita kaikki EU-jäsenmaat voisivat omassa kansallisessa lainkäytössään noudattaa omien maanpuolustushankkeidensa kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Valitukseni asiakirjajulkisuusasiassa KHO:lle:
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30.10.2021
Asia Helsingin hallinto-oikeuden päätös 26.10.2021, H5291/2021
Dnro 20362/03.04.04.04.01/2020
Muutoksenhakulupa
Asiassa on kyse mm. siitä, ovatko mm. käräjätuomarien sähköpostiosoitteet sellaisia tietoja jotka käyvät ilmi julkisista asiakirjoista ilman, että ne muodostavat sellaista henkilörekisteriä joka olisi ehdottomasti ja kokonaan salassapidettävä.
Kyse on myös siitä onko ennen asian ratkaisemista hankittu riittävä selvitys asian ratkaisemisen pohjaksi. Hallintolaissa (6.6.2003/434) on säädetty mm.: ”Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.” (§:t 31 ja 32)
Hallinto-oikeuden päätöksen sivulla kaksi(2) ylin lause todetaan, että en ole selvittänyt… – no ei minulta ole selvitystä edes pyydetty kuten olisi pitänyt tehdä.
VALITUS
Asia tulee palauttaa käräjäoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Kun asiaa on aiemmin käsitelty ei ole otettu huomioon julkisuuslain, eikä tietosuojasäädösten, niitä kohtia jotka tukisivat sitä, että minulla olisi oikeus saada ainakin osa pyytämistäni tiedoista.
Näkemykseni on, että ainakaan käräjätuomareiden nimet, eivätkä siten työsähköpostiosoitteetkaan, muodosta sellaista laissa tarkoitettua henkilörekisteriä josta minulla ei olisi oikeus saada ainakin osittain tieto (tuomarien nimet).
Netistä löytyy mm. seuraavaa:
Käräjätuomari Minnä Hällström (Helsingin käräjäoikeus)
Käräjätuomari Veera Kankaanrinta (Helsingin käräjäoikeus)
Käräjätuomari Petteri Plosila (Helsingin käräjäoikeus)
Käräjätuomari Tatu Koistinen (Helsingin käräjäoikeus)
– ovatko nuo osa laitonta henkilörekisteriä (yleisen syytteen alainen rikos?)
– menisikö viesti perille osoitteella: etunimi.sukunimi@oikeus.fi – ?
Julkisuuslain 1 luvun 7 pykälän nojalla pyytämäni tiedot olisi tullut minulle toimittaa ainakin siltä osin kuin ne eivät ole ehdottomasti salassapidettäviä. Eli vähintäänkin sähköpostiin kopioitu tuloste jossa olisi ollut etunimet – vai ovatko jopa tuomarien etunimet salassapidettäviä?
Koska vastapuolena on erityisen hyvin lakia tunteva viranomainen lienee kohtuullista, että se velvoitetaan korvaamaan ***** eurolla lainmukaisine viivästyskorkoineen.
Kunnioittaen,
Juhani Vehmaskangas, [turvakielto] Pori, p. 045 2345936
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, hyvä, että nostat näitä asioita esille.
Itse mietin sitä, että kun ammattihenkilöiden nimet esim. kantelupäätöksistä salataan, niin miten kantelija voi tietää, onko ko. ammattihenkilö (esim. lääkäri) esteellinen hänelle annetun kantelupäätöksen suhteen.
Ja sitä en todellakaan ymmärrä, että kiinteistötunnukset salataan esim. hallinto-oikeuksien päätöksissä, koska miten ihmeessä niitä ei voisi kertoa, koska saahan Maanmittauslaitokselta tietyn maaalueen omistajat ja naapurit selville, jos pystyy suunnilleen kertomaan ja kuvaamaan tontin koon ja sijainnin.
Tämä henkilö- ja kiinteistörekisteritietojen salaaminen menee jo liian pitkälle ja aiheuttaa sen, että PL 21 § ei aina toteudu. Suomi rikkoo EU:n Ympäristötietodirektiiviä esim. siinä, että Metsäkeskuksella olevat omistajan metsätiedot saa omistaja salata.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kemikaalilainsäädännöstä on EU:n yhteisötason asetuksia, jotka ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa.
Suomi ei ole ryhtynyt noudattamaan EU- vaatimuksia. Villi ja valvomaton toiminta jatkuu kautta maan räjähteitä käytetään asutuksista ja lain vaatimuksista piittaamatta 10 000-19 000 kiloon kerta paukkuja. Ympäristölupia myönnetään aivan vastoin lain vaatimuksia. Tukesilta ei haeta lupaa, koska turvamääräykset estäisi ja asukkaita olisi kuultava lain edellyttämällä tavalla.
Samoin YVA edellyttäisi laki 390/2005 26 § ympäristövaikutusten arviointia.
Ympäristövaikutusten arviointi
1. mom.
Toiminnanharjoittajan on esitettävä 23 §:n mukaista lupaa hakiessaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, …..2. mom.
Luvasta on käytävä ilmi, miten ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen arviointi on otettu huomioon.
Maa-aines- ja ympäristöluvat, ovat lisäksi EU-lainsäädännönkin vastaisia.
Kemikaalilaki 9.8.2013/599
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Kemikaaleista terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien sekä kemikaalien fysikaalisten vaarojen ja haittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta säädetään lisäksi seuraavissa laeissa:
5 §
1) ympäristönsuojelulaki (527/2014); (27.6.2014/554)
4) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005);
laki 390/2005 (1§,2 § )
Ilmoita asiaton viesti
—
OKV:n roolia, Suomen perustuslain sääntelyä ja EU-oikeuden ensisijaisuutta ym. punnitsee oikeuskansleri Tuomas Pöysti tuoreessa 28.10.2021 antamassaan ratkaisussa (OKV/1777/10/2021, OKV/1777/10/2021-OKV-2):
– – ”Perustuslain 106 §:n mukaan, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. Euroopan unionin oikeuden etusijaperiaatteesta taas johtuu, että kansallisen lainsäädännön kanssa ristiriitaista unionin oikeuden säännöstä on sovellettava kansallisen lain sijasta silloin, kun ristiriitaa ei voida poistaa tulkinnalla. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa sovelletaan näitä samoja periaatteita siten, että oikeuskanslerin jälkikäteisessä laillisuusvalvonnassa ei arvioida yleisellä tasolla lakien perustuslainmukaisuutta tai ristiriidattomuutta unionin oikeuden kanssa, vaan tällainen tarkastelu vaatisi konkreettisen yksittäistapauksen.
Euroopan unionin oikeuden asianmukaisen tulkinnan ja soveltamisen varmistaminen on Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävä ja lisäksi Euroopan unionin perustana olevien sopimusten mukaisesti Euroopan komissio valvoo unionin säädösten asianmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja yleensäkin sitä, että jäsenvaltioissa noudatetaan unionin oikeutta ja että se toimeenpannaan oikein ja tehokkaasti.” – –
https://www.okv.fi/media/filer_public/ea/8e/ea8e4d2e-78bd-4ffe-92eb-2bc451fa226e/ratkaisu_vieraslajiasetuksen_toimeenpano_okv_1777_10_2021.pdf
—
Tuleeko tästä ajatella siten, että se on nimenomaan EU-oikeus, joka kertoo meille sen, miten Viestikoekeskuksen kohdalla olevat HS:n toimittajien syytteiden kohdalla lopulla käy? Eipä ole paljon virkaa meidän suomalaisten käydä asiasta ”käräjiä”.. 😉
Ilmoita asiaton viesti