EIT ei enää ota valitusasioita, joissa ei ole kärsitty merkittävää haittaa, vaikka ihmisoikeusloukkausta ei ole tutkittu kansallisesti
Kuka tai mikä instanssi esiarvioi EIT:ssä ns. ei-merkittävän ja edelleen merkittävän haitan? Eikö se ole yksilöllistä, tilanne- ja kulttuurisidonnaista, mikä on kullekin muutoksenhakijalle merkittävä haitta?.. Jos köyhältä viedään päivän ainoa riisiannos tai sen menettää upporikas, niin jokainen voi tässä kohdin erottaa ei-merkittävän ja merkittävän haitan eron. Muutoksenhakutilanteet eivät ole näin mustavalkoisia 🙁
—
Ulkoministeriö uutisoi
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 pöytäkirja voimaan tänään 1.8.2021: valitusaika Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen lyhenee siirtymäajan jälkeen 4 kuukauteen
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että valitusajan lyhenemistä merkittävämpi muutoksenhakijoiden kannalta tässä muutoksessa EIT:ssä on se, että ”muutos koskee ihmisoikeusvalituksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa niin sanotun ei-merkittävän haitan osalta. Muutoksen jälkeen tutkittavaksi ei enää oteta asioita, joissa valittaja ei ole kärsinyt merkittävää haittaa, vaikka ihmisoikeusloukkausta ei olisikaan asianmukaisesti tutkittu kansallisessa tuomioistuimessa. Näin ollen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei enää käsittele vähäpätöisiksi luonnehdittavia valitusasioita.”
Siis se, että ”Muutoksen jälkeen tutkittavaksi ei enää oteta asioita, joissa valittaja ei ole kärsinyt merkittävää haittaa, vaikka ihmisoikeusloukkausta ei olisikaan asianmukaisesti tutkittu kansallisessa tuomioistuimessa.”
—
Ihmisoikeusloukkaukset saatava helpommin käsittelyyn kansallisiin tuomioistuimiin, mutta miten se tapahtuu? Mitkä ovat ns. ihmisoikeusloukkauksia? Onko meillä niistä riittävästi omaa oikeuskäytäntöä?
Tässä muutoksessa korostetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen valitusjärjestelmän toissijaisuutta suhteessa ihmisoikeussopimuksen kansalliseen soveltamiseen. Muutoksen siirtymäajat huomioiden väitetyt ihmisoikeusloukkaukset tulee jatkossa käsitellä ensisijaisesti kansallisissa tuomioistuimissa.
Erikoinen yksityiskohta tässä po. pöytäkirjassa on se, että sillä asetetaan EIT:n tuomariehdokkaille 65 vuoden yläikäraja.
Mihin sekin perustuu? Se on yhtä mielivaltainen ehto kuin tämän ei-merkittävän haitan määritys.. 🙁
Ilmoita asiaton viesti
—
Ihan vaan yhtenä esimerkkinä millaisia ei-merkittäviä tai merkittäviä haittoja voidaan joutua jatkossa punnitsemaan EIT:ssä:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee KKO:n päätöstä Postin vuokratyöntekijöiden perehdyttämisestä (17.11.2020)
https://www.pau.fi/viestinta/ajankohtaista/euroopan-ihmisoikeustuomioistuin-kasittelee-kkon-paatosta-postin-vuokratyontekijoiden-perehdyttamisesta.html
Ilmoita asiaton viesti
Tullaanko me jatkossa näkemään enemmän uutisointeja, joissa kansallinen oikeuslaitos ja EIT ovat ei-merkittävästä ja merkittävästä haitasta (täysin) eri mieltä.
Ja kuka ne riidat sitten ratkaisee?:
”KKO:lla yksityiselämää koskeva ongelma – EIT: Tulkinnat ovat olleet virheellisiä” (Lakimiesuutiset 7.1.2014):
https://lakimiesuutiset.fi/kkolla-yksityiselamaa-koskeva-ongelma-eit-tulkinnat-ovat-olleet-virheellisia/
Ilmoita asiaton viesti
Huono juttu, kieltämättä.
Mutta linja lähenee Suomen linjaa oikeudessa yleiseen oikeusapuun.
Oikeusapua ei myönnetä asioissa joilla on vähäinen merkitys.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, ”Jos köyhältä viedään päivän ainoa riisiannos tai sen menettää upporikas, niin jokainen voi tässä kohdin erottaa ei-merkittävän ja merkittävän haitan eron. Muutoksenhakutilanteet eivät ole näin mustavalkoisia”..
Miten vähäinen merkitys voidaan vain ”helposti” todeta, jos ei ole selvitetty, mitä asianomistajalle/muutoksenhakijalle tulevat vaikutukset ja haitat ovat olleet?
Esim. minä olen joutunut kärsimään aikuisiälläni ja aikuisopiskelijana siitä, että ammattitutkinto-opintojani ei vuonna 2007 – 2008 (ns. finanssikriisin aikaan) lainkaan henkilökohtaistettu, vaikka se oli laissa velvoittavaa lainsäädäntöä.
Miksi 2007 – 2008 ammattitutkinto-opintojen henkilökohtaistaminen oli laissa koulutuksenjärjestäjää velvoittavaa lainsäädäntöä, jos se ei velvoittanut kuitenkaan ketään? Ja asiasta tehdystä oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä ei voinut valittaa, vaikka en ollut saanut päätökselle valitusohjetta tai -kieltoa.
Samaan aikaan kyllä käsiteltiin Adultan ja JAKK:in ns. haamuopiskelijoita ja tuhansien opiskelijoiden puuttuvia/puutteellisia opintojen henkilökohtaistamisia ja puuttuvia aikaisempien opintojen hyväksi lukuja, ja niistä kyllä perittiin miljoonia, kymmeniä miljoonia takaisin valtiolle eri koulutuksenjärjestäjiltä, mutta samassa yhteydessä haittaa kärsineet opiskelijat eivät samoista puuttuvista henkilökohtaistamisista ole kuitenkaan saaneet mitään vahingonkorvauksia tai edes saaneet ajaa asiaansa tuomioistuimessa (PL 21 ja 22 §).. OKV ei tutki näitä tilanteita, eikä anna asiassa perusteluja tai ohjeita asian hoitamiseksi..
Miten nyt EIT voisi yht’äkkiä todeta, että minulle ei ole aiheutunut asiassa merkittävää haittaa tai että minulle on aiheutunut merkittävää haittaa, jos en saa asiaani kansalliseen tuomioistuinkäsittelyyn ja näitä vahinkoja ei ole tutkittu..
V. 2008 syksyllä laittomasti hylätyn ammattitutkinnon jälkeen elämäni on saanut täysin toisenlaisen suunnan ja sisällön, siihen verrattuna, että olisin em. tutkinnon läpäissyt henkilökohtaistetun prosessin lopputuloksena ja tehnyt sen alan mukaista yritystoimintaa, niinkuin oli tarkoitukseni..
Ilmoita asiaton viesti
”asiasta tehdystä oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä ei voinut valittaa, vaikka en ollut saanut päätökselle valitusohjetta tai -kieltoa.”
Päätöksestä joka ei ole valmistelua tai täytäntöönpanoa voi aina valittaa. Jos tuollaiseen päätökseen ei liitetä muutoksenhakuohjetta tai siihen liitetään muutoksenhakukielto niin valitusaika ei ala lainkaan kulua.
Tuollaisia (tahallisiakin) virheitä sattuu. Yhtenä syynä varmasti se, että tuolloin virheen kohde ei tiedä tai ymmärrä oikeuksiaan eikä siksi hae muutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Itse tuon kyllä olen ymmärtyänyt ja siihen olen vedonnutkin, mutta vuonna 2009, silloinen L-S lääninhallitus muutti oikaisuvaatimuksestani tehdyn hallintovalituksen kanteluksi, josta en siis voinut enää valittaa.
Tuona ajankohtana – eikä vieläkään – ole kukaan tiennyt, miten tässä puuttuvan opintojen henkilökohtaistamisen ja puuttuvien aikaisempien opintojen hyväksymistä koskevassa valitusasiassa tulisi PL 21 §:n mukaan saada oikeutta..
Ilmoita asiaton viesti
Tuolloine lääninhallitus, nykyinen aluehallintovirasto, ei ole muutoksenhakuelin.
Sinun olisi pitänyt tehdä valitus hallinto-oikeuteen, ei aviin.
En muista varmaksi tuon ajan säädöksiä, mutta ainakin nykyisin avin tulisi siirtää valitus tuomio-istumen käsiteltäväksi eikä käsitellä sitä kanteluna.
Kanteluihin annetuista ratkaisuista ei ole valitusoikeutta koska ne eivät ole päätöksiä vaan lausuntoja ja ohjeita.
Ilmoita asiaton viesti
Mielellään tässä asiassani kaikki valitukset, muistutukset tai hakemukset, mitkä vaan on ollut käännettävissä kanteluiksi, on niin tehtykin.
Jopa KHO siirsi samaan asiakokonaisuuteen liittyvän ns. menetettyjä määräaikoja koskevan hakemukseni kahdeksi eri kanteluksi kaksilla oikeudenkäyntimaksuilla, joista en ole saanut valituslupaa..
Vakuutusoikeuskin irroitti hyvityslain mukaiset viivästyyskorvaukset muusta päätöksestä (koskien opintolainavähennyksiä) – siis sain siinäkin kaksi eri päätöstä ja kahdella oikeudenkäyntimaksulla. No sen sain myöhemmin oikaistua ja toinen maksu palautettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeus- ja hallintoviranomaistenhan pitäisi siirtää heille virheellisesti tullut valitus oikeaan osoitteeseen eikä muuttaa sitä kanteluksi.
Mutta kukapa näitä valvoo, jos muutoksenhakijalla ei ole juristia tai oikeusapua – ja kun/jos ei edes oikeuskansleri niitä ota käsittelyynsä..
Ilmoita asiaton viesti
Kun valitukset tai ns. menetettyjen määräaikojen palautushakemukset käännetään kanteluiksi, niin niihin annetuista kanteluvastauksista ja -päätöksistä ei ole muutoksenhakija voinut jättää lainkaan vastinettaan eli hän ei voi mitenkään esim. puolustautua siihen, että hänelle annettu kanteluvastaus tai -päätös (jopa KHO:ssa!) perustuu esteellisiin viranomaislausuntoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän on olemassa kahdenlaisia kanteluita.
Korkein oikeus voi käsitellä tuomiovirhekanteluita.
Hallintokantelut ovat toinen tyyppi. Niitä käsittelevät laillisuusvalvontaviranomaiset, avit ja muut viranomaiset.
Hallintokantelun käsittely ei ole oikeudenyntiä ja se on aina maksutonta.
Jokaisen kannattaa tuntea myös nykyisen tuomioistuinlain (1455/2015) 7§, sekä oikeusapulain (5.4.2002/257) 6§.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, ihan totta; tässä linkit:
7 §
Maksusta vapauttaminen
Maksua ei peritä oikeusapulain nojalla käsittelymaksuista vapautetuilta eikä muualla laissa viranomaisen toimenpiteistä suoritettavista maksuista vapautetuilta.
Jos maksun periminen olisi ilmeisen kohtuutonta, viranomainen tai maksun määräävä virkamies voi yksittäistapauksessa määrätä, ettei maksua peritä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455
—
6 §
Oikeusavun sisältö eräissä tapauksissa
Hakijalle, jonka ei katsota tarvitsevan oikeusavustajaa, mutta joka olisi taloudellisen asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuosuutta, voidaan oikeusapuna myöntää 4 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa ja 2–4 momentissa mainitut etuudet.
Oikeusapuun ei kuulu avustaminen:
1) yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävässä hakemusasiassa, ellei siihen ole erityisen painavia syitä;
2) yksinkertaisessa rikosasiassa, jossa yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta tai jossa muutoin odotettavissa olevaan rangaistukseen ja asian selvitettyyn tilaan nähden syytetyn oikeusturva ei edellytä avustajan käyttämistä;
3) asiassa, joka koskee verotusta tai julkista maksua, ellei siihen ole erityisen painavia syitä; eikä
4) asiassa, jossa oikaisuvaatimus- tai valitusoikeus perustuu kunnan tai muun julkisyhteisön jäsenyyteen.
Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa julkinen oikeusavustaja voi kuitenkin tarvittaessa antaa oikeudellisia neuvoja ja laatia tarvittavia asiakirjoja.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020257
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, sanot, että ei olisi pitänyt valittaa lääninhallitukseen:
Siihen aikaan muistaakseni Adultan ohjeissa netissä sanottiin, että valitus tehdään lääninhallitukseen. Kuten sanoin, ei näistä opiskelijoiden kohdalle sattuneista ammattitutkinto-opintojen tai oppisopimuskoulutusten puuttuvista henkilökohtaistamisista kukaan siihen aikaan välittänyt.
Koulutuksenjärjestäjäthän yrittivät piilottaa koko esille tulleen kiusallisen ja laajan asian mahdollisimman hyvin.
Näin teki Jyväskylässä esim. Jyväskylän Aikuisopisto, jossa minunkin ammattitutkintoni meni ”mutkille” – ja ei se ole vielä tähän päiväänkään mennessä selvinnyt.
Nyt se on LSSAVI:lla – katsotaanpa mitä sieltä tulee ulos.. 😉 Kantelupäätös, josta ei voi hakea muutosta..
PL 21 § ei toteudu.
Ilmoita asiaton viesti
Positiivinen tulkinta tuolle olisi se, että EIT on saanut yliannostuksen pelkistä ”vihapuheista” pelkässä cancel-hengessä valittamisista, ja haluaa nyt palata vähän maalaisjärkisemmälle linjalle näissä asioissa 🙂 . Suomessa kiihottamislakia viriteltiin, ja noita ”vihapuhe”-oikeudenkäyntejä on käyty paljolti EU:n ohjeistamana. Kukaties aalto on kääntymässä toiseen suuntaan, ja ”toisinajattelijoiden vainot” vähenevät jatkossa 🙂 .
Se asiassa on outoa, että EU:ta lähellä oleva taho ei näytä olevan kiinnostunut vallan maksimaalisesta keskittämisestä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Saas nähdä miten minun käy…
Ottaako EIT tutkittavaksi syrjintäjutun jonka käräjäoikeus ensiasteena jätti ottamatta käsittelyyn ilmeisen perusteettomana.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, onnea ja menestystä EIT:n käsittelyyn, jos sinne asiasi vielä päätyy 🙂
Olethan tarkkana – ja varmasti oletkin – näiden blogissani tuomien tulevien muutosten suhteen! .. 😉
Ilmoita asiaton viesti
– – ”EU:n tuleva regulaatio tunnetaan nimellä Mandatory Corporate Human Rights Due Diligence. Se vahvistaa YK:n periaatteiden toteuttamista. Tuleva regulaatio vaatii yrityksiä muun muassa tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään toimintansa ihmisoikeuksiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.” – –
– – ”Regulaatio voi lisätä toimia sekä niistä raportointia ja siten tiedon saatavuutta. On tärkeää, että YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita soveltavaa, eteenpäin katsovaa tietoa on tulevaisuudessa yhä paremmin ja kattavammin saatavilla. EU:n regulaation valmistelu on käynnissä. Jos YK:n periaatteet sekä ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite eivät ole tuttuja, nyt on oikea hetki perehtyä niihin.” – –
https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/karoliina-lindroos/pakollinen-ihmisoikeuksien-huolellisuusvelvoite-on-hyva-uutinen–myos-sijoittajille/
Ilmoita asiaton viesti
Ks. myös
Human Rights Due Diligence
Huolellisuusvelvoite kattaa yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutukset
Lia Heasman
https://www2.deloitte.com/fi/fi/blog/finland-blog-homepage/2021/huolellisuusvelvoite-kattaa-yritysten-ihmisoikeusvaikutukset.html
Ilmoita asiaton viesti
—
Selvitys: Suomalaisyritykset sitoutuneet ihmisoikeuksien noudattamiseen, mutta harva kertoo käytännön toimistaan (Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 18.1.2021, Tiedote 022/2021)
”Valtaosa suomalaisyrityksistä on sitoutunut yleisellä tasolla kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Vain neljännes yrityksistä kuitenkin arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden liiketoiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tulos noudattaa kansainvälistä keskiarvoa.
Löydökset käyvät ilmi SIHTI-hankkeen selvityksestä, joka julkaistiin 18.tammikuuta. SIHTI-hankkeessa tutkittiin, miten suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuut toteutuvat suhteessa odotuksiin, jotka on annettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa. Tutkimuksen toteuttivat vuoden 2020 aikana Hanken Svenska handelshögskolan, FIANT Consulting Oy, 3bility Consulting ja Ihmisoikeuskeskus. Hankkeen tuottama tieto tukee pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausten toimeenpanoa vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi.” – –
https://tem.fi/-/10616/selvitys-suomalaisyritykset-sitoutuneet-ihmisoikeuksien-noudattamiseen-mutta-harva-kertoo-kaytannon-toimistaan
—
Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tila (SIHTI) -hanke: Selvitys suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tilasta
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162648
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla että syrjinnät ja oikeusasteiden käsittelemättä jättämiset ovat EIT:n näkökulmasta eri asia kuin nuo muut (”vihapuheet” yms.). En osaa ennakoida, miten suhtautuvat, kun en tapausta tunne, mutta onnea matkaan.
Ilmoita asiaton viesti