Energiakriisin ratkaisu edellyttää nopeampia lupaprosesseja ja samaan aikaan EU-komissio ehdottaa ympäristöluvituksen kiristämistä
Miten me ratkaisemme akuutin energiakriisin ja tiukentuvan ympäristönsuojelun Rubikin kuution – ja vieläpä nopeasti?
—
EU-komission 5.4.2022 julkaistu ehdotus teollisuuspäästödirektiivin uudistamiseksi
Komission tarkoitus on varmistaa ympäristöluvituksen yhdenmukaistaminen eu-jäsenvaltioissa, uuden päästöjä vähentävän teknologian käyttöönoton vauhdittaminen, resurssitehokkuuden lisääminen ja veden uudelleenkäyttö. Samalla lupaprosessia uudistettaisiin avoimuuden ja yleisön osallistumis- ja valitusmahdollisuuksien turvaamiseksi.
Ympäristöluvituksen lähtökohtana ehdotuksen mukaan on lupamääräysten ja päästörajojen perustuminen parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Päästörajat tulee jatkossa asettaa kireimmälle teknologian sallimalle tasolle ja samalla poikkeusten myöntämisedellytykset tiukentuvat. Resurssitehokkuutta kuvaaville suoritusarvoille tulee antaa sitovat lupamääräykset (vesi, energia ja materiaalien käyttö).
Ympäristölupaharkintaan liittyisi pakollinen ympäristönhallintajärjestelmä, hankintaketjujen elinkaarivaikutusten huomioiminen, ulkopuoliselle jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien päästösääntelyn periaatteet sekä vuoden 2030 siirtymäsuunnitelma EU:n ilmasto- ja kierotaloustavoitteiden mukaisuudesta. Lupien tarkistus tulisi jatkossa tehdä säännöllisesti ja tarvittaessa, esim. vesistöjen tilatavoitteiden vuoksi.
—
Aiheeseen liittyvät taustatiedot:
Ympäristönsuojelulain toimivuus- ja vaikuttavuusarviointi (Attila, Mikko; Ekroos, Ari; Jouttijärvi, Timo; Kokko, Aira; Kolu, Suvi; Leskinen, Paula; Silvo, Kimmo; Tuomainen, Jouko (2022-04-05)
- Selvityksestä käy ilmi, että ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen nähdään erittäin tärkeänä menettelyitä kehitettäessä. Sama koskee myös osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä niihin liittyvää haitankärsijöiden asemaa. Nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon entistäkin selkeämmin jatkossa ympäristönsuojelulainsäädäntöä kehitettäessä. Kehityskohteina nähtiin myös muun muassa lupamääräysten tarkistamismenettelyn palauttaminen tietyissä tarkemmin määriteltävissä tapauksissa, vireillepanomenettelyiden selkeyttäminen tukemaan paremmin haitankärsijöitä sekä valvontamaksujen tarkistaminen. Lähde
—
Oma ehdotukseni tämän Rubikin kuution ratkaisemiseksi: pakollinen sanktioitu YVA ja SOVA
Yksi pakollinen – rikkojille sanktioitu – YVA- ja SOVA-menettely, jossa yhdistyvät kaikki eri hankkeen/saman suppean alueen hankkeiden tai suunnitelmien lupaharkinnat ja YVA- ja SOVA-arvioinnin laatiminen pakollisena hankkeen varhaisessa vaiheessa, jolloin kaikki sijainti- ja toteutusvaihtoehdot ovat avoimesti vielä auki ja ns. suurella yleisöllä on hankkeisiin ja suunnitelmiin mahdollisuus tasapuolisesti vaikuttaa (vrt. Århusin sopimus).
Kaikille haitankärsijöille, niille, joita asia erityisesti koskee, on annettava valitusoikeus. Vrt. Suomen voimassa olevassa laissa haittaa kärsivä.
Luonnonsuojelulaki 57,2 § (Finlex):
Haittaa kärsivällä henkilöllä on oikeus saattaa 1 momentissa tarkoitettu asia vireille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jos vireillepanon tarkoituksena on estää luonnon tuhoutuminen tai luonnonarvojen heikentyminen, joka ei ole merkitykseltään vähäinen, tai käynnistää luontovahingon korjaaminen. Sama oikeus on 61 §:n 3 momentissa tarkoitetulla rekisteröidyllä yhteisöllä toiminta-alueellaan ja kunnalla. (27.6.2014/548)
—
Ks. myös US-blogi 29.3.2022 samaan aihekokonaisuuteen:
—
Suomi rikkoo alati YVA-direktiiviä.
Suomi ei ole toimeenpannut YVA-lakeja oikein, ja on saanut siitä EU:lta muistutuksia.
Suomi oli luvannut laittaa YVA-lainsäädäntönsä kuntoon vuoden 2021 loppuun menessä – niin ei ole tapahtunut.
Miten Suomi voisi edes asettaa uutta ympäristödirektiivin sääntelyn kiristystä voimaan, jos Suomi ei ole saattanut aikaisempiakaan luonto- ja ympäristödirektiivejä voimaan oikein?
”Eurooppaoikeus KHO:n ympäristöasioita koskevassa oikeuskäytännössä”
Kai T. Kokko, kevät 2009 ©
Lapin yliopisto
http://iwwww.ulapland.fi/includes/loader.aspx?id=395e540f-32f4-41f3-a298-e01ff7047d5d
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. merkittävä tuore 11.3.2022 annettu KHO:2022:37 -vuosikirjapäätös tällaisesta Luonnonsuojelulain 57 §:n soveltamisesta:
– – ”Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että pesien vahingoittamiselta ainakaan Vähällä Järviluodolla ei rakentamisen aikaan todennäköisesti voida välttyä. Aluehallintoviraston satamahankkeelle myöntämän vesitalousluvan lupamääräyksessä 5 on asetettu kielto rakentaa tietä ainoastaan harmaahaikaroiden pesimäaikana touko-heinäkuussa. Alueelle on kuitenkin asettunut merimetsokolonia ja selvitysten mukaan merimetson pesimäkausi on pitkä, ajoittuen huhtikuun alusta heinäkuun loppuun. Hallinto-oikeus katsoo, että vesitalousluvan lupamääräys 5 ei siten ole alueella tapahtuneen lintukannan muuttumisen jälkeen riittävä lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Vesitalousluvalla ei ole ratkaistu tien linjausta tai toteutustapaa Järviluotojen alueella, vaikka tien sijainti luotojen alueella on osoitettu vesitalousluvan liitekartalla. Hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, että pengertien ja tien rakentamista voidaan arvioida tämän hallintopakkoasian kannalta yhtenä hankekokonaisuutena. Kun otetaan huomioon lintuyhdyskunnista saatu selvitys sekä pengertiehankkeesta ja sen vaikutuksista edellä esitetyt seikat, hallinto-oikeus toteaa, että ei ole poissuljettavissa, että hankkeesta aiheutuu linnuille sellaista häiriötä, jota voidaan pitää luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna kiellettynä häiritsemisenä ja lisäksi 2 kohdassa kiellettyä pesien vahingoittamista.
ELY-keskuksen poikkeamislupaa koskeva kannanotto
ELY-keskus on päätöksensä perusteluissa ottanut kantaa myös mahdollisen poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksiin.
Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisella päätöksellä on ratkaistu ainoastaan kysymys luonnonsuojelulain 57 §:n mukaisesta pakkokeinosta. ELY-keskus ei siten tämän hallintopakkoasian yhteydessä ole ratkaissut poikkeamisluvan tarvetta tai sen myöntämisen edellytyksiä.
Koska pengertien toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden on muuttuneen tilanteen vuoksi katsottu olevan luonnonsuojelulain vastaisia, edellyttää hanke poikkeamislupamenettelyä. Poikkeamisen tarve ja sen mahdollisten edellytysten harkinta tulee perustua hankealueesta ja sen linnustosta saataviin ajankohtaisiin selvityksiin.
Johtopäätös ja täytäntöönpanoa koskeva vaatimus
Asiassa saatu selvitys ja edeltä ilmenevät perustelut huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että asiassa on ollut perusteet keskeyttää toiminnan jatkaminen luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla, eikä valituksenalainen päätös siten ole myöskään luottamuksensuojaperiaatteen vastainen. ELY-keskuksen päätöksen kumoamiseen ei näin ollen ole syytä.
Valittajat ovat vastaselityksessään esittäneet, että hallinto-oikeuden tulisi ratkaista asia siten, että sen päätös olisi täytäntöönpantavissa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hallinto-oikeuden tässä asiassa antamaan päätökseen saa siihen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu antaa vastaselityksessä esitettyä täytäntöönpanoa koskevaa määräystä.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1646819609742.html
—
Esim. Jyväskylässä oli tehty 19.3.2019 kaksi LSL 57 §:n ja 57 a §:n mukaista vireillepanoa Tourujokirannassa Ramoninkatu 4:llä sijaitsevasta liito-orava- ja lepakkometsän suojelusta Laukaan avovankila-asiassa, mutta K-S:n Ely-keskus antoi kaataa ko. metsän 1.4.2019 käsittelemättä noita LSL:n 57 §:n mukaisia vireille panoja ennen puiden kaatoa.
K-S:n Ely-keskus antoi päätöksen toiseen em. 19.3.2019 jätetyistä LSL 57 §:n mukaisista vireille panoista juuri sinä samana 1.4.2019 päivänä kun kaikki puut Rise-avovankilatontilla kaadettiin. Tämän saman alueen asukasyhdistyksen vireillepanon kohdalla ei päätöksen muutoksenhakuaika ollut edes alkanut tai saati mennyt umpeen, kun puut jo kaatuivat juuri tuona samana päivänä kuin K-S:n Ely-keskus antoi asukasyhdistyksen vireillepanoon päätöstään..
Toisen 19.3.2019 vireille panon kohdalla K-S:n Ely-keskus varmistuksena ”pumppasi puiden kaadolle lisäaikaa” pyytämällä täydennystä 9.4.2019 saakka kysymällä vireillepanijalta sähköpostilla, miksi hanke vireille panijaa ”häiritsee”.. Tuon sähköpostilla 29.3.2019 päivänä lähetetyllä täydennyspyynnöllä saadun lisäajan turvissa kaikki puut saatiin Ramoninkatu 4:n elinvoimiasesta liito-oravametsästä v a r m a s t i kaadettua ja näin toisenkin vireillepanijan/muutoksenhakijan 19.3.2019 LSL:n 57 §:n mukainen vireillepano tehtiin tyhjäksi.
Valituslupaa KHO ei näiden 19.3.2019 vireillepanojen kohdalle tuolloin antanut.. Miksi ei antanut? Ja miksi se annetaan vasta nyt, vuonna 2022, hyvin samankaltaisessa tilanteessa, jossa suojeltava kohdealue on muuttunut ja tilanne on arvioitava uudelleen? Niin olisi tullut arvioida myös liito-oravien tilannekin Rise-avovankilakampuksella puolueettomasti, mutta siellä vain käväisi K-S:n Ely-keskuksen ”oma liito-oravamies” toteamassa röntgenkatsellaan paksun lumen alta, että liito-oravien papanoita ei ole.. Huom. Puut Rise-kampuksella kaadettiin 1.4.2019 ajankohtana, jolloin liito-oravia ei olisi saanut edes häiritä.
Oliko tähän kaikkeen syynä se, että 19.3.2019 LSL 57 §:n mukaisten vireillepanojen taustalta löytyi oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin v. 2016 omavaltainen(?) päätös Laukaan avovankilan siirrosta Jyväskylään kuulematta Laukaan ja Jyväskylän kuntapäättäjiä ja Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaattikiinteistöjen omat valmistelutoimet Laukaaan avovankilan tuomiseksi Tourujokirantaan – yhdessä silloisen Jykes Oy:n eli nykyisen Jykia Oy:n kanssa?
Ilmoita asiaton viesti
Tuoretta 11.3.2022 annettua KHO:2022:37 -vuosikirjapäätöstä tulee soveltaa nyt Jyväskylän Tuomiojärvellä sijiatsevan Haukanniemen esteettömän luontopolun ja Eerolan- ja Rautpohjanlahden Natura-lintuvesien ja -kosteikkojen Luonnonsuojelulain 57 §:n mukaisen 11.11.2021 jätetyn virellepanon kohdalla, joka on siirretty nyt Varsinais-Suomen Ely-keskukselle käsiteltäväksi edellä kerrotun 19.3.2019 Ramoninkatu 4:n liito-oravametsän kaadon yhteydessä syntyneen ”LSL 57 §:n mukaisen vireillepanohässäkän” ja koko K-S:n Ely-keskuksen muuttumisen esteelliseksi käsittelemään näitä Tuomiojärven ns. HELMI-kunnostuksia, joilla on yhteys myös valituksenalaiseen Tourujokikunnostukseen ja sille myönnettyyn vesilain mukaiseen lupaan:
KHO:2022:37 -päätöstä tulee soveltaa Tuomiojärven Haukanniemeen perustetulla luonnonsuojelualueella ja Tuomiojärven Natura-lintuvesiä koskien mm. siitä syystä, että Haukanniemen esteettömälle luontopolulle ja Helmi-hankkeena toteutettavalle Natura-lintuvesikunnostuksille ei ole haettu vesilain mukaista lupaa, jolla olisi ratkaistu Haukanniemen esteettömän polun ts. 2 metriä leveän tien linjausta tai toteutustapaa Haukanniemen ranta-alueella ja Natura-lintuvesien sisällä.
Ko. vuosikirjapäätöksessä hallinto-oikeus toteaa, että ”ei ole poissuljettavissa, että hankkeesta aiheutuu linnuille sellaista häiriötä, jota voidaan pitää luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna kiellettynä häiritsemisenä ja lisäksi 2 kohdassa kiellettyä pesien vahingoittamista.”
Tuomiojärven Natura-lintuvesillä puolestaan on K-S:n Ely-keskuksen aikaisempien laskentojen ja tilastoitujen tietojen mukaan esim. merkittävä naurulokkiyhdyskunnan yksilömäärä romahtanut likeisen asuinrakentamisen vuoksi.
Ko. vuosikirjapäätökseen perustuvana Varsinais-Suomen Ely-keskus joutuu nyt Jyväskylän Tuomiojärvellä arvioimaan mahdollisen poikkeamisluvan – mutta myös vesilain mukaiseen Tourujokikunnostukseenkin liittyvät – myöntämisen edellytykset näihin Tuomiojärven Helmi- ja Natura-lintuvesikunnostuksiin liittyen.
Siten ”poikkeamisen tarve ja sen mahdollisten edellytysten harkinta tulee perustua hankealueesta ja sen linnustosta saataviin ajankohtaisiin selvityksiin” niin Tuomiojärvellä ja kuin kiinteästi läheisessä yhteydessä olevalla Tourujoellakin.
Helmi-kunnostukset tulee keskeyttää nyt myös Tuomiojärven Helmi- ja Natura-lintuvesien osalta, koska ”asiassa on ollut perusteet keskeyttää toiminnan jatkaminen luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla” ja tilanteessa, jossa ajankohtaiset arviot näiltä vesialueilta puuttuvat – tilanteessa, jossa K-S:n maakuntakaavakin ”rullaa” ilman ohjausvoimaa..
Ja mitä tulee em. KHO:2022:37 -vuosikirjapäätöksessä kirjoitettuun, että ”Valittajat ovat vastaselityksessään esittäneet, että hallinto-oikeuden tulisi ratkaista asia siten, että sen päätös olisi täytäntöönpantavissa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hallinto-oikeuden tässä asiassa antamaan päätökseen saa siihen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu antaa vastaselityksessä esitettyä täytäntöönpanoa koskevaa määräystä.”
Tässä kertomassani 19.3.2019 LSL:n 57 §:n mukaisessa vireillepanohässäkässä Jyväskylän Tourujokivarteen tuodun Laukaan avovankilahankeen ja siitä irroitetun Ramoninsillan rakentamisen ja vesilain mukaisen luvan kohdallahan oli jätetty täytäntöönpanokieltohakemus Ramoninsillan vesilain mukaisesta luvasta ihan oman valitusasiakirjanaan – ei siis missään vastaselityksessä – ja siitä huolimatta Ramoninsillan vieressä ja Tourujoen alitse tehtiin Ramoninsillan ja avovankilan vesiluvan (ja ympäristöluvan) edellyttäviä töitä, vaikka ei avovankilahankkeesta vastaavalla ei ollut olemassa vielä mitään vesilupia..
Lainvastaiset työt Tourujoella avovankilan ja Ramoninsillan kupeessa tehtiin korkeiden aitojen suojissa, jotta Ramoninsillan rakentamiseen myönnetylle vesilain mukaisen luvan aloittamiselle annetun täytäntöönpanokiellon rikkomisasia olisi pysynyt salassa.
Aivan samoin tehdään korkeiden aitojen suojissa nyt myös Tuomiojärven Haukanniemen Helmi-kunnostuksissakin ja aloiteltaneen ruoppauksia (ja pressutuksia) Natura-lintukosteikoillakin – jopa ilman kaikkien vesialueen omistajien lupia ja ilman poikkeuslupia sekä ”pakottavaa syytä” Tuomiojärven Natura2000-lintuvesien suojeluarvojen heikentämiselle..
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1646819609742.html
Ilmoita asiaton viesti