Energiakriisin ratkaisu edellyttää nopeampia lupaprosesseja ja samaan aikaan EU-komissio ehdottaa ympäristöluvituksen kiristämistä

 

Miten me ratkaisemme akuutin energiakriisin ja tiukentuvan ympäristönsuojelun Rubikin kuution – ja vieläpä nopeasti?

EU-komission 5.4.2022 julkaistu ehdotus teollisuuspäästödirektiivin uudistamiseksi

Komission tarkoitus on varmistaa ympäristöluvituksen yhdenmukaistaminen eu-jäsenvaltioissa, uuden päästöjä vähentävän teknologian käyttöönoton vauhdittaminen, resurssitehokkuuden lisääminen ja veden uudelleenkäyttö. Samalla lupaprosessia uudistettaisiin avoimuuden ja yleisön osallistumis- ja valitusmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Ympäristöluvituksen lähtökohtana ehdotuksen mukaan on lupamääräysten ja päästörajojen perustuminen parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Päästörajat tulee jatkossa asettaa kireimmälle teknologian sallimalle tasolle ja samalla poikkeusten myöntämisedellytykset tiukentuvat. Resurssitehokkuutta kuvaaville suoritusarvoille tulee antaa sitovat lupamääräykset (vesi, energia ja materiaalien käyttö).

Ympäristölupaharkintaan liittyisi pakollinen ympäristönhallintajärjestelmä, hankintaketjujen elinkaarivaikutusten huomioiminen, ulkopuoliselle jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien päästösääntelyn periaatteet sekä vuoden 2030 siirtymäsuunnitelma EU:n ilmasto- ja kierotaloustavoitteiden mukaisuudesta. Lupien tarkistus tulisi jatkossa tehdä säännöllisesti ja tarvittaessa, esim. vesistöjen tilatavoitteiden vuoksi.

Lähde

Aiheeseen liittyvät taustatiedot:

Vihreän kehityksen ohjelma: EU:n teollisuuden päästöjä koskevien sääntöjen päivitys suurteollisuuden ohjaamiseksi pitkäaikaiseen vihreään siirtymään

Ympäristönsuojelulain toimivuus- ja vaikuttavuusarviointi (Attila, Mikko; Ekroos, Ari; Jouttijärvi, Timo; Kokko, Aira; Kolu, Suvi; Leskinen, Paula; Silvo, Kimmo; Tuomainen, Jouko (2022-04-05)

  • Selvityksestä käy ilmi, että ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen nähdään erittäin tärkeänä menettelyitä kehitettäessä. Sama koskee myös osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä niihin liittyvää haitankärsijöiden asemaa. Nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon entistäkin selkeämmin jatkossa ympäristönsuojelulainsäädäntöä kehitettäessä. Kehityskohteina nähtiin myös muun muassa lupamääräysten tarkistamismenettelyn palauttaminen tietyissä tarkemmin määriteltävissä tapauksissa, vireillepanomenettelyiden selkeyttäminen tukemaan paremmin haitankärsijöitä sekä valvontamaksujen tarkistaminen. Lähde

Oma ehdotukseni tämän Rubikin kuution ratkaisemiseksi: pakollinen sanktioitu YVA ja SOVA

Yksi pakollinen – rikkojille sanktioitu – YVA- ja SOVA-menettely, jossa yhdistyvät kaikki eri hankkeen/saman suppean alueen hankkeiden tai suunnitelmien lupaharkinnat ja YVA- ja SOVA-arvioinnin laatiminen pakollisena hankkeen varhaisessa vaiheessa, jolloin kaikki sijainti- ja toteutusvaihtoehdot ovat avoimesti vielä auki ja ns. suurella yleisöllä on hankkeisiin ja suunnitelmiin mahdollisuus tasapuolisesti vaikuttaa (vrt. Århusin sopimus).

Kaikille haitankärsijöille, niille, joita asia erityisesti koskee, on annettava valitusoikeus. Vrt. Suomen voimassa olevassa laissa haittaa kärsivä.

Luonnonsuojelulaki 57,2 § (Finlex):

Haittaa kärsivällä henkilöllä on oikeus saattaa 1 momentissa tarkoitettu asia vireille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jos vireillepanon tarkoituksena on estää luonnon tuhoutuminen tai luonnonarvojen heikentyminen, joka ei ole merkitykseltään vähäinen, tai käynnistää luontovahingon korjaaminen. Sama oikeus on 61 §:n 3 momentissa tarkoitetulla rekisteröidyllä yhteisöllä toiminta-alueellaan ja kunnalla. (27.6.2014/548)

Ks. myös US-blogi 29.3.2022 samaan aihekokonaisuuteen: 

OTT Vihervuori Pekka 28.3.2022: Uuden ilmastolain muutoksenhakusääntely. Oikeudellinen selvitys ympäristöministeriölle.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu