EOA:lle: Miten KKO:2022:56 -ennakkopäätöstä sovelletaan hallinto-oikeuskäsittelyissä, jos aikaisempia päätöksiä ei ole perusteltu?
Suomi on rikkonut jo pitkään ja rikkoo alati edelleenkin EU:n perusoikeuskirjaa ja muutoksenhakijan luottamuksensuojaa, koska hallinto-oikeudet eivät useinkaan avaa tai perustele muutoksenhakijan esitämiin vaatimuksiin nähden antamiaan päätöksiä.
—
– – ”8. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan jos alemman tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, velvollisuus korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun. Siinä tapauksessa, että muutoksenhakemus hyväksytään ainoastaan osaksi, noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n määräyksiä (KKO 2010:24, kohta 6 ja KKO 2020:81, kohta 10).” – –
—
EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA (2012/C 326/02)
”41 artikla
Oikeus hyvään hallintoon
1. Jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa.
2. Tähän oikeuteen sisältyy erityisesti
a) jokaisen oikeus tulla kuulluksi ennen kuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaa häneen epäedullisesti;
b) jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin ottaen huomioon oikeutetun luottamuksellisuuden, salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimukset;
c) hallintoelinten velvollisuus perustella päätöksensä.
3. Jokaisella on oikeus saada unionilta korvaus niistä vahingoista, joita unionin toimielimet tai sen henkilökuntaan kuuluvat ovat aiheuttaneet tehtäviään suorittaessaan, jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.
4. Jokainen voi ottaa yhteyttä unionin toimielimiin jollakin perussopimusten kielistä, ja hänen on saatava vastaus samalla kielellä.”
Lähde: FI26.10.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 326/403
—
Hallinnossa asioivia on kohdeltava tasapuolisesti perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuuspykälän mukaisesti.
Hallinto-oikeuksissa tai KHO:ssa asioivat eivät saa olla heikommassa asemassa kuin käräjäoikeuden tai KKO:n kautta oikeutta itselleen hakevat.
Tämän olen huomannut monien ympäristö-lupa asioissa ja omassa, ettei hallinto-oikeudet piittaa mitään hallinto-oikeus käsittelyissä KHO.n ennakko päätöksiä eivätkä edes perustele!
Murskaamon lupa hakemuksissa salataan räjähteet ja niiden käyttö, käsittely, valmistus, varastointi ym. Asukkaat ovat täysin tietämättömiä ja ennakko päätös on KHO:lta, josta ei hallinto-oikeus piittaa mitään:
Ennakkopäätös KHO:20 8.4.2014/1153: Räjäytysten kenttä kokoja koskevat tiedot kuvasivat osaltaan kallion louhintaa harjoittavan yhtiön louhintaprosessia ja -kapasiteettia. Räjäytysten tehokkuuteen ja kustannuksiin vaikuttavat Vuolion teoksen Räjäytysopas 2008 mukaan pengerkorkeus, reikäsyvyys, etu, reikäväli, pohjapanos, varsipanos, reikäpanos, ominaispanostus ja ominaisporaus. Näihin tietoihin luetaan myös sytytyskaavio. Nämä asiat eivät ole edes liikesalaisuuksia. Kysymys on näiltä osin ympäristönsuojelulain 109 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toiminnan tarkkailutiedoista, jotka mainitun lainkohdan mukaan eivät ole salassa pidettäviä.
Ilmoita asiaton viesti
—
Esimerkkeinä alla KHO:n vuosikirjapäätöksiä, joissa perusteluja on kuitenkin vaadittu:
KHO:2019:110:
– – ”Virhe on olennainen, koska selvien ja riittävien perustelujen puuttuessa edellytyksiä sen arvioimiselle, onko ministeriö perustanut päätöksensä laissa säädettyihin edellytyksiin ja käyttänyt harkintavaltaansa laissa säädetyssä rajoissa, ei ole.
Kun sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä ei ole perusteltu laissa säädetyllä tavalla ja päätös on tämän vuoksi lainvastainen, hallinto-oikeuden ja ministeriön päätökset on kumottava. Korkein hallinto-oikeus ottamatta kantaa erityisperusteiden vahvistamista koskevan hakemuksen hylkäämisen lainmukaisuuteen palauttaa asian ministeriölle uudelleen käsiteltäväksi.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1567756909976.html
—
KHO:2022:144:
– – ”(60) Hallintolain 44 §:n 1 momentista ja 45 §:n 1 momentista ilmenevän mukaisesti viranomaisen on perusteltava päätöksensä. Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
(61) Korkein hallinto-oikeus katsoo markkinaoikeuden tavoin, ettei Energiavirasto ole päätöksessään esittänyt hallintolain 44 §:n ja 45 §:n edellyttämän mukaisesti perusteluja sille, että Tornionlaakson Sähkö Oy olisi asettanut suurjännitteisen jakeluverkon asiakkaille siirtomaksuja muihin asiakasryhmiin nähden syrjimättömällä tavalla. Näin ollen markkinaoikeus ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on kumonnut Energiaviraston päätöksen kysymyksessä olevalta osalta ja palauttanut asian tältä osin Energiavirastolle uudelleen käsiteltäväksi.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1663915591684.html
—
Kuntaliitto.fi
”Kunnan päätöksenteko. Päätöksen perusteleminen”
https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnan-paatoksenteko/paatoksen-perusteleminen
Ilmoita asiaton viesti
—
Kunnan päätöksentekoon liittyen, ks. ym.fi:
”Hallituksen esitys: Kuntien laadittava jatkossa ilmastosuunnitelmat” [voimaan jo 1.1.2023?] Suora kooste:
– Hallitus on hyväksynyt 20. lokakuuta esityksen ilmastolain muuttamisesta.
– Ilmastolakia täydennetään kuntia koskevalla velvoitteella. Jatkossa laki velvoittaa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.
– Samalla lakiin lisätään selkeyttävät säännökset ilmastolain muutoksenhausta.
Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa:
– Ilmastolain kokonaisuudistus tuli voimaan heinäkuussa:
– Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.
– Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajeni koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisättiin myös nielujen vahvistamista koskeva tavoite.
– Uutta ilmastolakia täydennetään nyt kuntien ilmastosuunnitelmilla ja ilmastolain muutoksenhaulla. Esityksen tavoitteena on vahvistaa kuntien ilmastotyötä sekä parantaa oikeusturvan toteutumista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mukaan kuntien ilmastosuunnitelmat kirittävät merkittävästi koko Suomen ilmastotyötä.
– ”Jo nyt usealla Suomen kunnalla on valtiota kunnianhimoisempi ilmastotavoite, ja uuden lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan rakentamaan hiilineutraalia Suomea. Kuntien ei ole välttämätöntä tehdä ilmastosuunnitelmia yksin, ja etenkin pienempien kuntien on fiksua tehdä alueellista yhteistyötä suunnitelman laatimisessa”, kertoo Ohisalo.
– Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia.
– Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen varataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain.
– Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelman hyväksyy valtuusto.
https://ym.fi/-/hallituksen-esitys-kuntien-laadittava-jatkossa-ilmastosuunnitelmat
—
Hallituksen esitys HE 239/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_239+2022.aspx
Ilmoita asiaton viesti
—
Kuntaliiton edellä antamassa ohjeessa kerrotaan, että ”Oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös on aina perusteltava.” Tuleeko tämä ohje koskemaan myös kuntien ilmastosuunnitelmia koskevia oikaisuvaatimuksia?
Miten näihin ilmastosuunnitelmien oikaisuvaatimuksiin tulee perustelut antaa, jos ilmastosuunnitelmat päivitetään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelmat hyväksyy ensin valtuusto? Tuleeko ilmastosuunnitemien oikaisuvaatimuksista puolijulkinen shakkipeli, jota pelataan valtuustokausittain aina eri ”pelinpolitiikoilla”?
https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnan-paatoksenteko/paatoksen-perusteleminen
Ilmoita asiaton viesti