EU:n yleisen tuomioistuimen 25.1.2023 tuomio. Oikeus tutustua asiakirjoihin, myös niihin ns. ”teknisiin”

Olen seurannut varsin aktiivisesti esim. ympäristöasioiden lainvalmistelua ja niitä koskevia lainvalmistelijoiden antamia lausuntoja, ja olen aika usein törmännyt siihen – ja itsekseni myös miettinyt sitä – että tehtyjä lakimuutoksia ikään kuin vähätellään ja asioita piilotellaan aiheettomasti meiltä kansalaisilta sillä verukkeella, että lakiin tehtävät muutokset olisivat ”vain teknisiä” ja niitä ei siksi tarvitse mitenkään erityisesti perustella.

Tarkemmin kun olen tutkinut asiaa, esim. YVA-/SEA-lakien kohdalta, olen huomannut, että tämän ”vain teknisiä muutoksia” -kategoriaan kuuluu hyvin merkittäviäkin lakimuutoksia. Joskus olen niitä esim. Lausuntopalvelu.fi -palvelussa kritisoinut antamissani lausunnoissa.

Tällaiseen ”vain teknisten asioiden kategoriaan” kuuluu ilmeisesti myös esim. Jyväskylän Tourujokikunnostuksesta, Ramoninsillan rakennushankkeesta ja Rise-avovankilakokonaisuudesta julkisuuslain vastaisesti piilotetut julkiset Jyväskylän kaupunkia, Kankaan aluetta, vanhaa paperitehdasalueen rakennusperintölain mukaista suojelualuetta ja Tourujokikunnostusta koskevat kiinteistö- ja ympäristötiedot LSSAVI:n ja Vaasan hallinto-oikeuden taholta ilman lakiin perustuvaa perustetta ja ilman valitusmahdollisuutta..

—

Nyt tahdin tulee muuttua tämän otsikossa mainitun EU:n 25.1.2023 päätöksen mukaisesti

—

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Vireillä olevaa lainsäädäntömenettelyä koskevat asiakirjat – Neuvoston työryhmät – Tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista annetun direktiivin 2013/34/EU muuttamista koskevaan lainsäädäntöehdotukseen liittyvät asiakirjat – Tutustumisoikeuden epääminen osittain – Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Tutkittavaksi ottaminen – Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta – Päätöksentekomenettelyn suojaa koskeva poikkeus

—

• 89 ”Neuvosto vaikuttaa sekoittavan riidanalaisen päätöksen 25 ja 27 kohdassa esittämässään perusteessa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseen liittyvät kaksi erillistä vaihetta, kuten kantaja tuo esille. On nimittäin niin, että toimielimen on tutkittava vasta sen jälkeen, kun se toteaa, että asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti kyseistä päätöksentekomenettelyä, voidaanko kyseisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen kaikesta huolimatta oikeuttaa ylivoimaisella yleisellä edulla. Toisin sanoen neuvoston on vertailtava vasta tässä tilanteessa sitä erityistä intressiä, jota on suojattava sillä, että kyseessä olevan asiakirjan sisältämiä tietoja ei ilmaista, ja muun muassa yleistä intressiä siihen, että tähän asiakirjaan voidaan tutustua, ottaen huomioon ne edut, joita laajemman avoimuuden avulla voidaan saavuttaa ja joita ovat, kuten mainitun asetuksen johdanto‑osan toisesta perustelukappaleesta käy ilmi, se, että parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyihin, ja se, että hallinnolla on demokraattisessa järjestelmässä suurempi legitimiteetti suhteessa kansalaisiin ja että hallinto on tehokkaampaa ja vastuullisempaa (ks. analogisesti tuomio 1.7.2008, Ruotsi ja Turco v. neuvosto, C‑39/05 P ja C‑52/05 P, EU:C:2008:374, 45 kohta).”

• 95 ”Vaikka neuvosto pyrkii perustelemaan tällä argumentillaan neuvoston työryhmissä laadittuihin asiakirjoihin liittyvän tutustumisoikeuden kaventamista sillä perusteella, että nämä asiakirjat ovat väitetysti luonteeltaan ”teknisiä”, on todettava ensin, ettei se, onko asiakirja tekninen, ole asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamisen kannalta merkityksellinen peruste. Sitten on todettava, että joka tapauksessa riidanalaisten asiakirjojen sisältökin osoittaa niiden sisältävän eri säädösteksteihin liittyviä lainsäädäntöehdotuksia ja niiden kuuluvan siten tavanomaiseen lainsäädäntömenettelyyn. Riidanalaiset asiakirjat eivät siis ole luonteeltaan millään tavalla teknisiä. On vielä huomautettava, että neuvoston työryhmien jäsenet ovat saaneet valtuuden edustamiltaan jäsenvaltioilta ja he ilmaisevat tietystä lainsäädäntöehdotuksesta käytävissä keskusteluissa oman jäsenvaltionsa kannan neuvostossa neuvoston toimiessa yhtenä lainsäätäjänä. Se, ettei näillä työryhmillä ole valtuuksia hyväksyä neuvoston lopullista kantaa, ei merkitse kuitenkaan sitä, ettei niiden toiminta kuuluisi tavanomaiseen lainsääntömenettelyyn – mitä neuvosto ei sitä paitsi kiistä – eikä se merkitse myöskään sitä, että niissä laaditut asiakirjat olisivat teknisiä.”

• 96 ”Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei minkään neuvoston riidanalaisessa päätöksessä esittämän perusteen nojalla voida katsoa, että riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavalla tavalla konkreettisesti ja tosiasiallisesti eikä vain hypoteettisesti lainsäädäntömenettelyä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla.”

• 97 ”Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa on näin ollen hyväksyttävä ja siten riidanalainen päätös on kumottava ilman, että olisi tarpeen tutkia muita kanteen tueksi esitettyjä kanneperusteita ja väitteitä.”

Lähde