Hallintotuomioistuimen selvittämisvelvollisuus on laajempi kun yksityinen asianosainen on viranomaista heikommassa asemassa
Hallintotuomioistuimen selvittämisvelvollisuus on laajempi muun muassa silloin, kun yksityinen asianosainen on käytännössä viranomaista heikommassa asemassa, tai kun päätöksellä on erityisen suuri merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Lähde
—
AOK Mikko Puumalaisen 20.9.2024 päätös OKV/2549/70/2023
OKV/2549/70/2023-OKV-4
Hallinto-oikeuden menettely viranomaisen ohjauksessa
– – Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 42 §:n mukaan päätöksen tehneen viranomaisen on hallintotuomioistuimen pyynnöstä annettava selostuksensa asiasta, vastattava vaatimuksiin ja niiden perusteluihin sekä lausuttava esitetystä selvityksestä, samoin kuin toimitettava päätöksen perusteena olleet asiakirjat ja muu tarvittava selvitys. Hallintotuomioistuin voi asettaa tällaisen velvoitteen tehosteeksi uhkasakon esimerkiksi tilanteessa, jossa viranomainen ei ole hallintotuomioistuimen pyynnöstä huolimatta antanut lausuntoa. – –
—
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (5.7.2019/808) 50 §:n mukaan
Hallintotuomioistuimen tiedonsaantioikeus
Hallintotuomioistuimella on oikeus pyynnöstä saada maksutta viranomaiselta salassapitosäännösten estämättä kaikki asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot ja asiakirjat. Tuomioistuin voi määrätä viranomaisen esittämään tarpeellisen selvityksen. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa sakon uhka.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190808#L6P42
Ilmoita asiaton viesti
—
ECLI:EU:T:2024:589
UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (laajennettu yhdeksäs jaosto)
4 päivänä syyskuuta 2024 (*)
Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Unionin varainhoitoasetukset – Kansainvälisen järjestön välillisessä hallinnoinnissa toteuttama unionin talousarvio – Päätös, jolla kieltäydytään tunnustamasta oikeushenkilön kansainvälisen järjestön asemaa – Sellaisen oikeussäännön, jolla annetaan oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen – Huolellisuusvelvoite – Aineellinen vahinko – Menetetty mahdollisuus tehdä kansainvälisen järjestön asemassa sopimuksia välillisestä hallinnoinnista komission kanssa ja saada korvatuksi vastaavat hallinnolliset kulut – Syy-yhteys – Välitöntä ja varmaa syy-yhteyttä koskeva vaatimus – Todetulla lainvastaisuudella ei ole vaikutusta vahingonkorvauksen edellytyksenä olevaan kansainvälisen järjestön asemaan – Lainvastaisen toimen hyväksymisen jälkeen ilmennyt tapahtuma, jonka unionin tuomioistuimet voivat ottaa huomioon – Taannehtiva päätös, jolla todetaan vahingonkorvauksen edellytyksenä olevan kansainvälisen järjestön aseman puuttuminen kyseisenä ajanjaksona
Asiassa T‑381/15 RENV II,
International Management Group (IMG), kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajinaan asianajajat L. Levi ja J.-Y. de Cara, kantajana,
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään J. Baquero Cruz ja J. Norris,” – –
– – ”75 Valitusasiassa annetun tuomion 89 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä määritellään näin ollen seikat, jotka unionin tuomioistuinten on otettava huomioon, kun ne arvioivat, onko kyseinen toimielin rikkonut riittävän ilmeisellä tavalla unionin oikeutta (ks. vastaavasti tuomio 10.9.2019, HTTS v. neuvosto, C‑123/18 P, EU:C:2019:694, 37–39 kohta).
76 Valitusasiassa annetun tuomion 89 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä ei sitä vastoin määritetä seikkoja, jotka unionin tuomioistuinten on otettava huomioon, kun ne arvioivat vahingon olemassaoloa sekä todetun lainvastaisuuden ja väitetyn vahingon välistä syy-yhteyttä, eikä siinä näin ollen kielletä niitä ottamasta tällaisessa arvioinnissa huomioon lainvastaisen toimen tai menettelytavan toteuttamisen jälkeisiä tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja.
77 Kun otetaan huomioon, että vahinko, joka syntyy välttämättä vasta vahingon aiheuttaneen tapahtuman jälkeen, on omiaan kehittymään ajan myötä, on osapuolen, joka arvioi kärsineensä vahinkoa toimielimen toiminnan vuoksi, päinvastoin kyettävä vetoamaan seikkoihin, jotka ovat ilmenneet vahingon aiheuttaneen tapahtuman jälkeen, osoittaakseen kyseisen vahingon olemassaolon (ks. vastaavasti julkisasiamies Pitruzzellan ratkaisuehdotus asiassa HTTS v. neuvosto, tuomio C‑123/18 P, EU:C:2019:173, 26 kohta).” – –
https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=648B82D4EBD9F7A56DCA5636F91A7449?text=&docid=289763&pageIndex=0&doclang=fi&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=3307928
Ilmoita asiaton viesti
– –
samasta po. ECLI:EU:T:2024:589:
– – ”46 Unionin tuomioistuimet eivät myöskään voi arvioida todellisen ja varman vahingon olemassaoloa abstraktisti, vaan sitä on arvioitava kunkin käsiteltäväksi saatetun yksittäistapauksen täsmällisten tosiseikkojen perusteella (ks. tuomio 18.11.2021, Mahmoudian v. neuvosto, C‑681/19 P, ei julkaistu, EU:C:2021:933, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).” – –
https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=648B82D4EBD9F7A56DCA5636F91A7449?text=&docid=289763&pageIndex=0&doclang=fi&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=3307928
Ilmoita asiaton viesti