Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on huomioitava, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään
Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.
—
Ks. 11.4.2003/304 Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta
18 §
Sivutoimi ja kilpaileva toiminta
”Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista.
Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Lupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen peruuttamista.
Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.
Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 3 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.
Muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 3 momentissa säädetyillä perusteilla.”
—
Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa ”Askelmerkkejä hyvään hallintoon”(Oikeusministeriön julkaisuja, 2022:9, Selvityksiä ja ohjeita)
Sivu 43 – 44:
Selvittämis- ja perusteluvelvollisuuden lainmukainen noudattaminen edellyttää tosiseikkojen huolellista selvittämistä ja esittämistä hankintapäätöksen perustaksi. Erityisesti kynnysarvon ylittävissä suorahankintapäätöksissä tosiseikkojen sekä sovellettavien hankintalain säännösten esittäminen on voinut olla valikoivaa, jolloin osa hankintalaissa säädetyistä suorahankinnan edellytyksistä on voitu tietoisesti jättää selvittämättä.
Vaikutusvallan väärinkäyttö voi ilmetä siten, että säädetyistä suorahankinnan edellytyksistä esitetään päätöksen perusteluissa vain ne, joiden täyttyminen voidaan näennäisesti osoittaa. Tällöin voidaan tietoisesti jättää esittämättä suorahankinnan edellytykset, joiden täyttymistä ei voida lainkaan osoittaa. Päätöksestä puuttuva olennainen tieto vaikeuttaa päätöksen lainvastaisuuden havaitsemista. Suorahankinnan perusteet eivät edellä kuvatussa tilanteessa täyty, mutta hankintapäätös on voitu kuitenkin pyrkiä kirjoittamaan siten, että suorahankinnalle olisi asianmukaiset perusteet. Mainituissa tilanteissa kunta on voinut myös jättäätekemättä ilmoituksen aiotusta suorahankinnasta ennen hankintasopimuksen tekemistä, jotta siihen ei puututtaisi.
Hankintalain mukaan hankintayksikön on tehtävä EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa jälki-ilmoitus. Euroopan unionin komissio on Julkisten hankintojenneuvontayksikön mukaan Suomen osalta kiinnittänyt huomiota siihen, että EU-kynnysarvot ylittävistä suorahankinnoista ei tehdä jälki-ilmoituksia. Ilmoitusvelvollisuutta jätetään usein noudattamatta tilanteissa, joissa hankintapäätöksentekijä on itsekin voinut tunnistaa suorahankintaperusteiden olevan puutteelliset. Tilanne on oikeudellisesti erityisen ongelmallinen, mikäli voidaan osoittaa, että virkavelvollisuuteen liittyviä säännöksiä ja määräyksiä sekä huolellisuusvelvoitetta on päätöksenteossa rikottu tahallaan.
Perusteettomien suorahankintojen riskialueita ovat erityisesti ICT-hankinnat ja rakentamispalvelut, joissa toistuvat lisätilaukset ja olennaiset sopimusmuutokset ovat yleisempiä. Suorahankintana tehtäviin lisätilauksiin liittyy velvoite perustella ja osoittaa hankintalaissa säädettyjen perusteiden täyttyminen. Markkinaoikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista (esim. KHO:2019:10) voidaan havaita, että hankintayksiköt eivät oleaina selvittäneet ja osoittaneet suorahankintaa, lisähankintaa tai sopimuksen muuttamista oikeuttavia syitä. Sisäinen tarkastus voisi edistää hankintakulttuurin lainmukaisuutta kohdentamalla tarkastuksia kynnysarvon ylittävien suorahankintojen ja jälki-ilmoitusten tekemisen valvonnan tehokkuuteen” – –
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164486/OM_2022_9_SO.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
—
Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa ”Askelmerkkejä hyvään hallintoon”(Oikeusministeriön julkaisuja, 2022:9, Selvityksiä ja ohjeita)
s. 46 – 47:
Virkavelvollisuuden rikkominen
Keskussairaalassa ylilääkärinä toimiva henkilö oli tehnyt kahden yhtiön
kanssa konsulttisopimukset, joiden perusteella hän oli muun muassa kouluttanut lääkäreitä käyttämään yhtiöiden kehittämää hoitomenetelmää. Sopimusten voimassaoloaikana henkilö oli virassaan valmistellut päätöksiä, jotka koskivat tuotteiden hankkimista yhtiöiltä keskussairaalalle. Henkilön katsottiin rikkoneen virkavelvollisuuttaan, kun hän oli laiminlyönyt tehdä sivutoimi-ilmoituksen. Laiminlyönti ei kuitenkaan ollut tapahtunut hänen osallistuessa päätöksenteon valmisteluun rikoslain 40 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä hylättiin ja henkilö tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta (KKO:2019:53). Jos olisi syytetty myös osallistumisesta päätöksenteon valmisteluun esteellisyydestä huolimatta, lopputulos olisi saattanut olla tapauksessa toisenlainen.
Lahjusten ottaminen ja antaminen
Kaupungin liikelaitoksen virkasuhteinen toimitusjohtaja ja työsopimussuhteinen verkkoyksikön verkkotuotannon tuotantopäällikkö on tuomittu mm. lahjuksen ottamisesta, kun he ovat vastaanottaneet etuuksia joko pyytämällä itse tai pyytämällä toisen liikelaitoksen palveluksessa olleen henkilön välityksellä. Etuudet ovat olleet omiaan vaikuttamaan heidän toimintaansa palvelussuhteessa liikelaitoksen ja etuuden antaneen yrityksen välillä. Kumpikin on rakentanut omakotitaloa ja vastaanottanut rakennustyömaalle veloituksetta tai hyvin edullisesti tarvikkeita ja palveluksia yhtiöiltä, jotka olivat sopimussuhteessa liikelaitokseen ja halusivat sieltä edelleenkin toimeksiantoja. Yritysten toimijat tuomittiin lahjuksen antamisesta. Tuotantopäällikkö ja liikelaitoksen sopimus-kumppaniyrityksen edustaja tuomittiin törkeästä petoksesta, koska he olivat mm. sopineet siitä, että yritys laskuttaa osaksi liikelaitosta mm. lahjuksina annetuista työsuorituksista. (Helsingin hovioikeus 7.9.2010)
Lahjusrikkomus
Kaupungin liikelaitoksen apulaissatamakapteeni oli viitenä peräkkäisenä kesänä saanut veloituksetta käyttöönsä satamalle jäänmurtopalveluja toimittavalta yhtiöltä moottoripurjeveneen. Hänen tehtäviinsä kuului mm. jäänmurtopalveluja toimittavan yhtiön laskujen tarkastus, osallistuminen jäänmurtopalvelujen hankintamenettelyyn, osallistuminen vuosittaiseen yhteistyötapaamiseen sen arvioimiseksi, miten yhteistyö yhtiön toimittamien palvelujen suhteen on sujunut. Apulaissatamakapteeni sai lahjusrikkomuksesta sakkotuomion. (Helsingin hovioikeus 25.6.2009)
Törkeä petos
Kaupungin rakennusviraston asiantuntijaosaston palveluksessa ollut projektipäällikkö oli yhdessä pääurakoitsijayhtiöiden edustajien ja aliurakointiyhtiöiden edustajien kanssa toteuttanut järjestelyn, jossa aliurakoitsijayhtiö laskuttaa pääurakoitsijaa joko kokonaan tai osittain perusteetta. Projektipäällikkö esitteli toimistopäällikölle useita lisä- ja muutostyötarjouksia, joihin perusteeton laskutus oli ainakin osittain sisältynyt. Pääurakoitsijayhtiöissä järjestelyyn osallistuneet henkilöt ovat tarkastaneet ja hyväksyneet aliurakoitsijayhtiön perusteettomat laskut tai muuten huolehtineet, että laskut tulevat maksetuiksi. Syyttäjän mukaan rakennusliikkeiden puolesta rakennuskohteissa toimineet vastaavat mestarit, työpäälliköt ja työmaainsinöörit olivat tarkastaneet ja hyväksyneet perättömiksi tietämiään aliurakointilaskuja pääurakointiyrityksen maksettavaksi. Aliurakoitsijayhtiön saama perusteeton hyöty on jaettu käteisenä rahana järjestelyyn osallisten kesken. Taloudellista vahinkoa oli aiheutettu yli 900 000 euroa. Rikoksensa tunnustanut kolmikko tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin törkeistä petoksista. (Helsingin käräjäoikeus 14.9.2016, R13/6637.)” – –
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164486/OM_2022_9_SO.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
—
Tarkkana pitää näissä asioissa meidän kaikkien olla. Ja erityisesti nyt uusien sote- ja hyvinvointialueiden kohdalla asioita asiallisesti, ammattitaitoisesti ja puolueettomasti eteenpäin vietäessä:
KHO:2021:141
Kunnallisasia – Esteellisyys valtuustossa – Valtuutettu – Kunnanhallituksen jäsen – Tilapäinen valiokunta – Luottamus valtuuston puheenjohtajistoon – Valtuuston puheenjohtajiston esteellisyys – Luottamus kunnanhallitukseen – Kunnanhallituksen jäsenen esteellisyys – Läsnäolo valtuuston kokouksessa
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1633590747461.html
Ilmoita asiaton viesti