Hukkajoki-case: Toimiiko Suomi eu-jäsenmaana oikein, kun se salaa ympäristö- ja luonnonsuojelun paikkatietoja?
Toimiiko Suomi eu-jäsenmaana oikein, kun se salaa ympäristö- ja luonnonsuojelun paikkatietoja?
Mitä sanoo asiassa EU? Ja Ympäristötietodirektiivi?
Entä INSPIRE?
—
Ks. ym.fi
Hukkajoen raakku-uutisointiin ja blogitekstissä mainitsemaani YVA-lakien epädemokrattiseen em. sääntelyyn liittyvänä, huomasin uutisen, jossa sanotaan, että ”Tietyille viranomaisille ehdotetaan uusia tiedonsaantioikeuksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin” (oma linkki lisätty tässä kohdin)
– – ”Uusia tiedonsaantioikeuksia ehdotetaan lisättäväksi Maanmittauslaitokselle, Aluehallintovirastolle, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksille, Kehittämis- ja hallintokeskukselle, Ruokavirastolle, Tilastokeskukselle, Verohallinnolle ja Museovirastolle sekä museolaissa tarkoitetuille alueellisille vastuumuseoille. Tiedonsaantioikeuksia on ennestään jo puolustusministeriöllä, Puolustusvoimilla, Digi- ja väestötietovirastolla, pelastusviranomaisilla sekä Hätäkeskuslaitoksella. Uudet oikeudet varmistavat, että välttämättömät tiedot pysyvät viranomaisten saatavilla jatkossakin.” – –
—
Joissakin tapauksissa myös esim. luonnonsuojeluyhdistysten tulisi saada nämä ympäristöä ja luonnonsuojelua koskevat salatut tiedot, jotta he voivat suorittaa omaa tehtäväänsä eli luonnon ja ympäristön suojelua.
Myös yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tulisi mahdolliselle suojelualueelle yritystoimintaa suunnitellessaan saada näitä nyt salattuja ympäristö- ja luonnonsuojelutietoja, jotta he voivat perustellusti valmistella omaa yritystoimintaansa ko. suojelualueelle tai sen läheisyydessä (huom. erityisesti rajatut suoja-alueet, mm. pohjavesialueet); ja jotta he voivat samalla varoa aiheuttamasta tietämättään vahinkoa omalla yritystoiminnallaan monimuotoiselle ja uhanalaiselle luonnolle.
—
Mitä sanotaan salattujen ympäristö- ja luonnonsuojelutietojen ja salattujen paikkatietojen kohdalla ns. Ympäristötietodirektiivissä, eu-tasoisena ja kaikkia jäsenmaita koskevana?
Voidaanko nämä ympäristö- ja luonnonsuojelun tiedot ylipäätään salata yksittäisiltä kansalaisilta, yrittäjiltä tai luonnonsuojeluyhdistyksiltä?
Esim. vesilaitosten ja niihin liittyvät vesijohto- ym. järjestelmät ja niiden sijainnit ovat ihan eri juttu, ja ne voidaan – ja tuleekin – salata.
—
Ks. myös edellinen blogini
”Akava puuttuu lainsäädännössämme jo lähes maantapana ”teknisillä korjauksilla” epädemokraattisesti muutettuihin lakeihin” (6.9.2024)
– – ”Suomessa myös YVA-lakeja on epädemokraattisesti muutettu vain ”teknisillä korjauksilla”; ja ilman, että ko. YVA-lakiin tehdyistä ”korjauksista” ts. lakiin tehdyistä muutoksista on käyty lainvalmistelulta vaadittavaa huolellista ja riittävää kuulemis- ja lausuntokierrosta.
Kuka vastaa näistä ”teknisten korjausten” aiheuttamista vahingoista asianosaisille ja Suomen monimuotoiselle luonnolle?
Mikä taho puuttuu näiden ”teknisten korjausten” kautta voimaan saatettuihin epädemokraattisiin lakeihin? Onko niillä ”lain voimaa”?
Voiko tällaisen epädemokraattisen valmistelun kautta voimaan saatetun lain soveltamisella saatu päätös saavuttaa ns. ”lain voimaa”?
—
Ovatko tällaiset lainvastaisesti ja epädemokraattisesti valmistellut ”lait” mahdollisessa hallintoriita- ja rikosasiassa eri osapuolia velvoittavia, jos ne muutoksenhauissa sellaisina kiistetään?
Mitä vastaa oikeuskansleri?” – –
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/akava-puuttuu-lainsaadannossamme-jo-lahes-maantapana-teknisilla-korjauksilla-epademokraattisesti-muutettuihin-lakeihin/
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. Ympäristötietodirektiivi
(ts. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta), jossa sanotaan, että
– – (12) ”Myös sellaisen ympäristötiedon, jota jokin muu elin pitää
fyysisesti hallussaan viranomaista varten, olisi kuuluttava
tämän direktiivin soveltamisalaan.
(13) Ympäristötiedot olisi saatettava pyynnön esittäjien saata-
ville mahdollisimman pian ja kohtuullisessa määräajassa
ja ottaen huomioon pyynnön esittäjän mahdollisesti
esittämä aikataulu.
(14) Viranomaisten olisi saatettava ympäristötieto saataville
pyynnön esittäjän pyytämässä muodossa tai formaatissa,
paitsi jos tieto on jo yleisön saatavilla jossain toisessa
muodossa tai formaatissa tai jos on perusteltua saattaa
tieto saataville muussa muodossa tai formaatissa. Lisäksi
viranomaisia olisi kehotettava pyrkimään kaikin kohtuul-
lisin keinoin siihen, että niiden omassa tai niitä varten
toisen hallussa olevat ympäristötiedot säilytetään sellai-
sessa muodossa tai formaatissa, että ne ovat helposti
jäljennettävissä ja käytettävissä sähköisissä välineissä.
(15) Jäsenvaltioiden olisi määritettävä käytännön järjestelyt,
joita noudattaen tällainen tieto tosiasiallisesti saatetaan
saataville. Järjestelyillä on varmistettava, että tieto on
tosiasiallisesti ja helposti saatavilla ja että se tulee asteit-
tain yleisön saataville yleisten televiestintäverkkojen
kautta, julkisesti saatavilla olevat luettelot viranomaisista
ja rekisterit tai luettelot viranomaisten omassa tai viran-
omaisia varten toisen hallussa pidetystä ympäristötie-
dosta mukaan luettuina.
(16) Oikeus saada tietoa merkitsee, että tiedon ilmaiseminen
olisi oltava pääsääntö ja että viranomaisten olisi voitava
evätä ympäristötietoa koskeva pyyntö tietyissä ja selvästi
määritellyissä tapauksissa. Epäämisperusteita olisi tulkit-
tava suppeasti siten, että tiedon ilmaisemiseen liittyvää
yleistä etua olisi verrattava epäämisellä saavutettaviin
etuihin. Epäämisen perustelut olisi toimitettava pyynnön
esittäjälle tässä direktiivissä säädetyssä määräajassa.” – – (tekstin tummennus oma)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32003L0004
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ”INSPIRE-aineistot”
”Väylävirasto hallinnoi ja ylläpitää monia EU:n INSPIRE-direktiivin soveltamisalaan kuuluvia paikkatietoaineistoja. Näistä paikkatietoaineistoista on säädetty kansallisessa laissa paikkatietoinfrastruktuurista (2 § ja 3 §) ja INSPIRE-direktiivissä.
INSPIRE-aineistojen metatietoja ylläpidetään Paikkatietohakemistossa. Toimeenpanon seuranta on automatisoitu ja perustuu Suomen osalta Paikkatietohakemistosta saataviin tietoihin.” – –
https://vayla.fi/vaylista/aineistot/avoindata/inspire
Ilmoita asiaton viesti
—
Ajantasainen
Laki paikkatietoinfrastruktuurista
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on parantaa viranomaisten hallussa olevien paikkatietoaineistojen saatavuutta ja käyttöä luomalla yhtenäinen paikkatietoinfrastruktuuri ja saattamalla sen palvelut yleisesti käytettäviksi.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090421
—
Ks.
”INSPIRE-direktiivin mukaiset latauspalvelut”
https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot/INSPIREdirektiivin_mukaiset_latauspalvelut
Ilmoita asiaton viesti
—
Laki paikkatietoinfrastruktuurista (2 § ja 3 §)
2 § (17.12.2015/1502)
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) paikkatiedolla tietoa, joka sisältää välittömän tai välillisen viittauksen tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen;
2) paikkatietokohteella sellaista sähköisessä muodossa olevaa abstraktia kuvausta todellisesta asiasta tai ilmiöstä, joka koskee Suomen aluetta ja sisältää kohteen sijainnin välittömänä tai välillisenä viittauksena tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen;
3) paikkatietopalvelulla toimintoja, joita voidaan suorittaa käsittelemällä paikkatietoaineistojen sisältämiä paikkatietoja tai niihin liittyvää metatietoa tietokonesovelluksen avulla;
4) paikkatietoinfrastruktuurilla tämän lain ja Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY, jäljempänä INSPIRE-direktiivi, mukaisesti tuotettuja, ylläpidettyjä tai saataville asetettuja metatietoja, paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja, verkkopalveluja ja -teknologioita, tietojen luovuttamista, saatavuutta ja käyttöä koskevia sopimuksia sekä koordinointi- ja seurantamekanismeja;
5) paikkatietoaineistolla sähköisessä muodossa olevaa tunnistettavaa paikkatietojen kokonaisuutta;
6) viranomaisella viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja viranomaisia lukuun ottamatta tuomioistuimia ja muita lainkäyttöelimiä;
7) paikkatietoa hallinnoivalla viranomaisella viranomaista, joka sille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi hallinnoi tai ylläpitää tämän lain soveltamisalaan kuuluvaa alkuperäistä paikkatietoaineistoa.
Mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta, koskee myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä.
2 luku
Paikkatietoinfrastruktuuriin kuuluvat aineistot ja tiedot
3 § (17.12.2015/1502)
Lain soveltamisalaan kuuluvat paikkatietoaineistot ja -palvelut
Tämän lain säännöksiä sovelletaan viranomaisten hallussa oleviin julkisiin paikkatietoaineistoihin, jotka kuuluvat johonkin seuraavista INSPIRE-direktiivin liitteissä I, II ja III määritellyistä tietoryhmistä, sekä niiden sisältämiin tietoihin liittyviin paikkatietopalveluihin:
1) koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät, paikannusruudustot, paikannimet, hallinnolliset yksiköt, osoitteet, kiinteistöt, liikenneverkot, hydrografia ja suojellut alueet; (tekstin tummennus oma)
2) korkeussijainti, maanpeite, ortokuvat ja geologia;
3) tilastointiyksiköt, rakennukset, maannos, maankäyttö, väestön terveys ja turvallisuus, yleishyödylliset ja muut julkiset palvelut, ympäristön tilan seurantalaitteet ja -paikat, tuotanto- ja teollisuuslaitokset, maatalous- ja vesiviljelylaitokset, väestöjakauma, aluehallinnan, rajoitusten ja sääntelyn piiriin kuuluvat alueet ja raportointiyksiköt, luonnonriskialueet, ilmakehän tila ja ilmaston maantieteelliset ominaispiirteet, merentutkimuksen maantieteelliset ominaispiirteet, merialueet, eliömaantieteelliset alueet, elinympäristöt ja biotoopit, lajin levinneisyys, energiavarat ja mineraalivarat. (tekstin tummennus oma)
Tätä lakia sovelletaan kunnan hallussa tai kunnan puolesta toisen hallussa oleviin paikkatietoaineistoihin vain, jos kunnalla on lakiin tai asetukseen perustuva velvollisuus kyseisten paikkatietojen keruuseen tai levittämiseen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin lain
soveltamisalaan kuuluvista paikkatietoaineistoista. (tekstin tummennus oma)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090421
Ilmoita asiaton viesti
—
”Annettu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2009
Valtioneuvoston asetus
paikkatietoinfrastruktuurista
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään paikkatietoinfrastruktuurista 12 päivänä kesäkuuta 2009 annetun lain (421/2009) nojalla:” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090725
Ilmoita asiaton viesti
—
25.4.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 108/1
”DIREKTIIVIT
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/2/EY,
annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta”
– – ”13 artikla
1. Poiketen siitä, mitä tämän direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa
säädetään, jäsenvaltiot voivat rajoittaa 11 artiklan 1 kohdan
a alakohdassa tarkoitettujen palvelujen kautta tapahtuvaa
paikkatietoaineistojen ja -palvelujen julkista saatavuutta, jos
tällainen saatavuus vaikuttaisi haitallisesti kansainvälisiin suhtei-
siin, yleiseen turvallisuuteen tai maanpuolustukseen.
Poiketen siitä, mitä 11 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot
voivat rajoittaa 11 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoi-
tettujen palvelujen kautta tapahtuvaa paikkatietoaineistojen ja
-palvelujen tai 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sähköisen
kaupankäynnin palvelujen julkista saatavuutta, jos tällainen
saatavuus vaikuttaisi haitallisesti johonkin seuraavista:
a) viranomaisten toiminnan luottamuksellisuus, jos salassapi-
dosta on säädetty laissa;
b) kansainväliset suhteet, yleinen turvallisuus tai maanpuolus-
tus;
c) tuomioistuinkäsittelyt, henkilön edellytykset saada oikeu-
denmukainen oikeudenkäynti tai viranomaisen edellytykset
suorittaa rikosoikeudellinen tai kurinpidollinen tutkinta;
d) kaupallisten ja teollisten tietojen luottamuksellisuus, jos
kansallisessa tai yhteisön lainsäädännössä säädetään tällai-
sesta salassapidosta oikeutetun taloudellisen edun
suojelemiseksi, mukaan luettuna tilasto- ja verosalaisuutta
koskeva yleinen etu;
e) teollis- ja tekijänoikeudet;
f) henkilötietojen ja/tai luonnollista henkilöä koskevien tie-
dostojen luottamuksellisuus, jos kyseinen henkilö ei ole
antanut suostumustaan tiedon julkistamiseen ja jos tällaista
salassapitoa edellytetään kansallisessa tai yhteisön lainsää-
dännössä;
g) sellaisen henkilön etu tai suoja, joka on toimittanut
pyydetyn tiedon vapaaehtoisesti ilman oikeudellista velvol-
lisuutta ja ilman, että häntä olisi voitu oikeudellisesti
velvoittaa siihen, jollei tämä henkilö ole antanut suostu-
mustaan kyseisen tiedon luovuttamiseen;
h) tiedon kohteena olevan ympäristön, kuten harvinaisten
lajien esiintymisalueen, suojelu.
2. Edellä 1 kohdassa säädetyn rajoitetun saatavuuden perusteita
on tulkittava suppeasti, ottaen kussakin yksittäistapauksessa
huomioon palvelun saatavuuteen liittyvä yleinen etu. Kussakin
yksittäistapauksessa tiedon ilmaisemiseen liittyvää yleistä etua on
verrattava palvelun rajoittamisella tai ehdollistamisella suojatta-
vaan etuun. Jäsenvaltiot eivät voi 1 kohdan a, d, f, g ja
h alakohdan nojalla rajoittaa ympäristöön joutuneita päästöjä
koskevien tietojen saatavuutta.
3. Jäsenvaltioiden on näissä puitteissa ja 1 kohdan f alakohdan
soveltamiseksi varmistettava, että direktiivin 95/46/EY vaatimuk-
sia noudatetaan.” (tekstin tummennukset omia)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32007L0002
Ilmoita asiaton viesti
—
artikla 94
EU yleinen tietosuoja-asetus
”Direktiivin 95/46/EY kumoaminen”
”1. Kumotaan direktiivi 95/46/EY 25 päivästä toukokuuta 2018.
NEW: The practical guide PrivazyPlan® explains all dataprotection obligations and helps you to be compliant. Click here! [Klikkaa alla]
https://www.privacy-regulation.eu/privazyplan/en/index.htm
2. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän asetukseen. Viittauksia direktiivin 95/46/EY 29 artiklalla perustettuun tietosuojatyöryhmään pidetään viittauksina tällä asetuksella perustettuun Euroopan tietosuojaneuvostoon.”
https://www.privacy-regulation.eu/fi/94.htm
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. Lausuntopalvelu.fi
”Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja
toimenpidesuunnitelma 2020-2030” (vastausaika on päättynyt: 31.8.2020)
– – ”Strategisia tavoitteita on neljä. Näitä edistetään toimenpidesuunnitelman keinoin ja toimenpitein, samanaikaisesti ja rinnakkain, alueelliset näkökohdat ja prioriteetit huomioon ottaen.
Tieto raakkuesiintymistä ja niiden elinympäristöistä paranee ja on toimijoiden ja kansalaisten tiedossa
Raakun ja sen isäntäkalojen elinympäristöjen tila paranee aktiivisin toimin
Raakun elinympäristöt otetaan huomioon valuma-alueiden maankäytössä
Raakun suojelun tutkimustieto lisääntyy
Lisäksi strategiassa on esitetty toimenpiteitä sen toimeenpanon, koordinoinnin ja seurannan osalta, arvioitu lyhyen aikavälin rahoitustarvetta sekä tehty suunnitelman vaikutusten arviointi.” – –
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/4568/2018
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a1a46eb0-afde-41ec-b32d-1a133766575c
Ilmoita asiaton viesti
—
HE 179/2021 vp
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta”
s. 46:
1 §. Lain tarkoitus. Lakiin ehdotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi sen tarkoitusta määrittävä säännös, jonka mukaan laissa säädettäisiin valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta kaventamatta kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa. Säännös ilmentäisi perustuslain 110 §:n 2 momentin lähtökohtaa siitä, ettei tavallisella lailla voida rajoittaa ylimpien laillisuusvalvojien perustuslaissa säädettyä toimivaltaa. Ehdotetulla lailla ei olisi muutoinkaan vaikutusta ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltuuksiin, vaan kyse olisi ainoastaan molempien laillisuusvalvojien toimivaltaan kuuluvien asioiden keskinäisestä järjestämisestä ja työnjaosta.” – – (tekstin tummennus oma)
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2021/20210179.pdf
—
Ks. ajantasainen
6.6.2003/434
Hallintolaki
4 §
Soveltamisalan rajaukset
Tätä lakia ei sovelleta lainkäyttöön, esitutkintaan, poliisitutkintaan eikä ulosottoon. Lakia ei sovelleta myöskään sotilaskäskyihin eikä muihin tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista koskeviin hallinnon sisäisiin määräyksiin.
Tämän lain säännöksiä ei sovelleta ylimpien laillisuusvalvojien harjoittamaan laillisuusvalvontaan, ellei erikseen toisin säädetä. (tekstin tummennus oma)
3 momentti on kumottu L:lla 9.5.2014/368.
5 § (29.3.2019/432)
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemasta. (tekstin tummennus oma)
Hallintoasian sähköisestä vireillepanosta ja käsittelystä sekä päätöksen tavallisesta ja todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).
Hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa säädetään kirkkolaissa (1054/1993).
KirkkoL 1054/1993 on kumottu L:lla 652/2023, ks. KirkkoL 652/2023 10 luku.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434
—
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. myös Lausuntopalvelu.fi
”Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta” (vastausaika on päättynyt: 23.12.2020)
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/5035/2018
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=57e4a81c-b771-4770-a916-9bf965af9c28
Ilmoita asiaton viesti
—
Voimassa olevan perustuslain 110,2 §:n ja Hallintolain 4,2 §:n välillä on ilmeinen ristiriita (PL 106 §);
ja siten perustuslakia alemman asteisena HL 4,2 §:ää ei tule noudattaa myöskään OKV:ssa ja esim. ympäristöoikeutta, YVA-lakeja ym. oikeuskanslerin tontille kuuluvia kanteluperusteita sisältävässä kantelijan OKV:lle tekemässä kantelussa ja siitä annetussa ratkaisussa – kuten minulle on kuluvuvan vuoden aikana AOK:n sijainen tehnyt antamallaan päätöksellä; ja sen jälkeen OKV:stä ilmoitetaan, että se vain arkistoi minulta tulleet kantelut niihin vastaamatta(!) Ilmeisen kohtuutonta.
Palataan HE 179/2021 ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta” vp:öön, ja sivulla 46 esitettyyn, jossa kerrotaan 1 §;ssä ”Lain tarkoitus”, että ”Lakiin ehdotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi sen tarkoitusta määrittävä säännös, jonka mukaan laissa säädettäisiin valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta kaventamatta kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa. Säännös ilmentäisi perustuslain 110 §:n 2 momentin lähtökohtaa siitä, ettei tavallisella lailla voida rajoittaa ylimpien laillisuusvalvojien perustuslaissa säädettyä toimivaltaa.” (tekstin tummennus oma)
Em. PL 110 § kuuluu näin:
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen syyteoikeus ja tehtävien jako
Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Nämä voivat ajaa syytettä tai määrätä syytteen nostettavaksi myös muussa laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa.
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta voidaan säätää lailla, kaventamatta kuitenkaan kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa.” – –
—
Edellä olevaan perustuen Hallintolain 4,2 § perusteella ei voida rajata ylimpien laillisuusvalvojien velvollisuutta Hallintolain mukaisten asiavirheiden oikaisuvaatimusten käsittelemiseksi kantelijan OKV:lle jättämässä kantelussa (esim. selvittämättä ja käsittelemättä jätetyt muutoksenhakijan/kantelijan/oikaisuvaatimuksen tekijän asiat).
Vrt.
KKO:2021:42
Perustuslaki – Perustuslain etusija
Muutoksenhaku – Muutoksenhakuoikeus
Rikosuhrimaksu
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/uihhoiwho.html
—
Ihmisoikeuskeskuksen näkemys po. KKO:2021:42 tapauksessa (”Perustuslain 106 § ja ilmeisen ristiriidan vaatimus”):
– – ”Tapauksessa lain yksiselitteisen sanamuodon noudattaminen johtaisi perustuslain vastaiseen ratkaisuun, eikä tuomioistuimen ole ollut mahdollista tulkita säännöstä perusoikeusmyönteisesti. Perustuslakivaliokunta ei ole asiaan liittyvää lakiehdotusta koskevassa lausunnossaan ottanut kantaa rikosuhrimaksulain muutoksenhakusääntelyyn tai sen perustuslainmukaisuuteen, joten tuomioistuin ei ole voinut nojautua perustuslakivaliokunnan arvioon tässä asiassa. Tuomioistuimen ratkaisu toteuttaa valittajan oikeusturvaa ja on aineellisoikeudellisesti perustuslainmukainen.” (tekstin tummennus oma)
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/perus-ja-ihmisoikeudet-suomessa/perustuslaki/perustuslain-106-ss-ja-ilmeisyyden/
Ilmoita asiaton viesti