Huom! ympäristöministeriö: Tiedättekö, että Jyväskylän Tourujoella on 3,1 ha LS-alueita, joiden suojelu ohitetaan täysin!

K-S Ely:n ympäristölakimies Tarja Kangasmaa ja YM: Puretaanko Joutsan Perttulanojan ja Jyväskylän Tourujoen LS-alueet rakentamisen alta? (Lähde: US 9.1.2021)

Mietin 9.1.2021 US:n blogissani kommentoija Markku Likitalon kanssa yhdessä sitä tilannetta, mitä tapahtuu kun/jos Lohikosken voimalapato Tourujoen keskipaikkeilta puretaan? Miten Makkaramutkassa sijaitsevien LS-alueiden silloin käy? Hukkuvat veden alle? Tai kuivuvat hellekesinä?

Tourujoen luonnonsuojelualueen luontopolun taulussa nro 6. kerrotaan mm. näin:

Tourujoen säännöstelyehdot

– Palokkajärven pinta pysyy välillä 94,40 – 93,50 m
– vrk-juoksutus on vähintään 17 000 m3 (= 0,2 m3/s)
– joessa ja sen varsilla ei aiheuteta vältettävissä olevia vahinkoja

Tourujoen vesistön valuma-alueen laajuus on runsas 360 km2. Määrästä vesialaa on 7 % ja rantaviivaa vesillä on 274 km. Joessa virtaa vettä yleensä 1-4 m3/s, kevään tulvahuipun aikaan jopa 30 m3/3. (Ympäristötoimi 2012).

Tehdäänkö Tuorujoen ainutlaatuisesta meanderoivasta uhanalaisesta joesta ja luontotyypistä ja sen LS-alueista vain tutkijoiden koelaboratorio?

Ks. Tourujoen kunnostuksen seurantasuunnitelma
Jyväskylän yliopisto
Bio- ja ympäristötieteiden laitos 2018 (Johanna Salmelin, Jukka Syrjänen ja Heikki Hämäläinen)

Seurantasuunnitelmassa kerrotaan, että seurannan ”tarkoituksena on arvioida kunnostuksen vaikutuksia Tourujoella ja erityisesti kunnostuksen tavoitteiden toteutumista”.

Seurannassa tultaisiin tarkkailemaan ”kunnostuskohteen tilaa ennen ja jälkeen kunnostuksen ja verrataan joen tilaa ekologisen tilan luokittelun periaatteiden mukaisesti samaa jokityyppiä edustaviin, mahdollisimman luonnontilaisiin vertailujokiin”.

Edelleen seurantasuunnitelmassa kerrotaan, että ”Tourujoen vesivoimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely on vaikuttanut Tourujoen yläpuolisten järvien vedenkorkeuteen. Lyhytaikaissäännöstely seuraa siitä, että voimalan ainoan turbiininrakennusvirtaama oli noin 5–10 m3 s-1, eli suurempi kuin joen keskivirtaama. Siten turbiini voi käydä jatkuvasti vain tulva-aikana. Muulloin se täytyi pysäyttää useita kertoja vuorokaudessa, jotta Palokkajärvi ehti täyttyä. Voimalaitoksen ohittavasta tulvauomasta vettä pitää juoksuttaa kuitenkin läpi vuoden 0,2–0,3 m3 s-1, jotta uomassa virtaa vesi aina edes vähän. Voimalaitoksentoiminta päättyi laiterikon vuoksi suunniteltua aiemmin, vuonna 2018. Nopeasti muuttuvat virtaamaolosuhteet aiheuttavat ongelmia joen eliöstölle, mutta säännöstelyllä on saattanut olla vaikutuksia myös Palokka- ja Tuomiojärvien rantavyöhykkeen ekologiseen tilaan, ja kunnostukseen liittyvä säännöstelyn purku voi siten vaikuttaa niiden rantaeliöstöön. Koska kunnostuksella on todennäköisesti vaikutuksia erityisesti Tuomio- ja Palokkajärvien vedenkorkeusvaihteluun säännöstelyn loppuessa ja vedenkorkeuden vaihtelun palautuessa luontaiseksi, olisi hyvä seurata ainakin toisen järven rantojen eliöstöä ennen ja jälkeen kunnostuksen.”

Kuka kantaa riskin Tuomiojärven Natura-lintuvesien kuivumisesta?

Mietin, miten tulee käymään Tuomiojärvellä olevien Eerolan- ja Rautpohjanlahden Natura-lintuvesien? Eikö niistä olekaan kukaan nyt huolissaan?

ks. Eerolanlahti – Rautpohjanlahti:

FI0900033 Eerolanlahti – Rautpohjanlahti SAC/SPA

Tourujokikunnostus vai -temmellys?

Ja K-S:n maakuntakaava sen kun vaan ”rullaa”.. Meno on kuin Willissä Lännessä.

LSSAVI on avannut vesilain mukaisen Tourujokikunnostuksen jo 2 vuotta sitten (4.1.2019), joka on jämähtänyt muistutusvaiheeseen. Muistutuksiin ei ole annettu vastineita.

Samaan aikaan Jyväskylän kaupunki on irroittanut Kankaansillan siltahankkeen omaksi vesilain mukaiseksi lupaprosessikseen, erilliseksi muusta Tourujokikunnostuksesta, ja perusteluna on ilmoitettu, että jos koko Tourujokikunnostuksesta valitettaisiin, niin Kankaansillan uusiminen voisi kuitenkin alkaa LS-alueiden likeisyydessä?

Mitenhän se olisi mahdollista, koska kaikki Kankaansillan uusimisen vaikutukset läheiselle 3,1 ha:n LS-alueelle ja läheiselle Taulumäen pohjavesialueelle ovat tutkimatta tässä vesilain mukaisessa kuulemisessa, kuten muussakin Kankaan vanhan paperitehdasalueen rakentamisessa tai rakennusperinnönsuojelussa, uuden parkkihallin suunnittelussa jne.. jne..

Ja kaikelle tällekö K-S Ely-keskus (ja LSSAVI) antaa jälleen luvan – kuten 1.4.2019 aprillipäivänä, jolloin puut Rise-avovankilapampuksen alta kaatuivat samalla kun K-S Ely-keskuksen ympäristölakimies katsoi muualle ja ei ollut huomaavinaankaan liito-oravametsän laitonta puiden kaatoa; toisin sanoen metsälain suojelua nauttivan pienialaisen rantalehdon puidenkaatoa, josta ei ollut tehty maisematyölupahakemusta, ei metsäilmoitusta, ei poikkeuslupa- eikä poikkeamispäätöshakemusta, ei aloittamisoikeus- tai ympäristölupahakemusta kuulemisineen, eikä se noudattanut 1.1.2017 voimaan astunutta Jyväskylän uudistettua rakennusjärjestystä rantarakentamiselle..

Eräs yksityiskohta avovankilahankkeen kohdalta, joka tulee tutkia suurennuslasilla

Rise-avovankilakampuksen liito-oravien asuinreviirin pelastamisesta oli jätetty 19.3.2019 2 kpl Luonnonsuojelulain 57 § ja 57 a §:n mukaisia vireillepanoja K-S Ely-keskukselle.

K-S Ely-keskus kirjoitteli 1.4.2019 kaikessa rauhassa em. vireillepanoon omaan päätöstään, kun puut liito-oravametsässä avovankilakampukselta samana päivänä jo kaatuivat.. 🙁

Ja tässäkö ei ollut ympäristöministeriön mielestä mitään lainvastaista (annettu 23.12.2020 VN/2882/2019-YM-77)? Tai edes siinä, että vain toiselle vireillepanijoista annettiin päätös tuona aprillipäivänä?

Mitenhän LSL:n 57 §:n vireillepanijoiden tasa-arvoinen kohtelu mahtoi tässä kohtaa toteutua.. Väkisinkin tulee ajatelleeksi, että ”Jos ihminen ei estä tällaista hanketta, niin sen voi estää merikotka tai kampela”

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu