Opetusministeri(ö)lle: Mihin ihmeessä me tarvitaan ns. jatkuvan oppimisen parlamentaarista ryhmää?!

Kirsiomp
6
Yritykset Data EU Euromaat Euroopan talous Kansantalous Kotimaa Koulutus Laki Politiikka Puolueet Suomi Tasa-arvo Työelämä Työhyvinvointi Työmarkkinat Työttömyys Valtiontalous Yhteiskunta Ympäristö Yrittäminen

Juha Sipilän hallitus linjasi, että yli miljoona suomalaista on koulutettava uudelleen. Epäselväksi jäi, mistä luku oli saatu. ”Suomi sai moitteita OECD:lta: Keskiverto aikuiskoulutukseen osallistuva on hyvinkoulutettu nainen, eniten oppia tarvitsevat jäävät ilman.” yle.fi 19.2.2020.

—

Kiireellinen kysymykseni opetusministeri Li Anderssonille!

Miksi Suomessa ei ole noudatettu opintojen henkilökohtaistamista ja aikaisempien opintojen, työ- ja harrastekokemuksen hyväksilukua koskevia velvoittavia lakeja ja ns. AHOT–menettelyä jo 15 vuoden ajan voimassa olleilla laeilla OECD:n ja EU:n elinikäisen oppimisen periaattein?

—

Aikaisempien opintojen hyväksilukumenettelythän on jo yhteen kertaan Suomessa mietitty ja säädetty:

Ks. lähteet alla

• Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen korkeakouluissa, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4

• Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen koulutusjärjestelmässä, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:27

—

Ks. myös alla oleva jo vuodelta 2004 oleva ”Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista kehitettävä” (Undervisningsministeriet 27.8.2004, 8.24)

Tiedote:

Opetusministeriön työryhmä ehdottaa, että aikaisemmin hankitun osaamisen arvioimiseksi ja tunnustamiseksi olisi luotava järjestelmä, joka mahdollistaisi tunnustamisen riippumatta siitä, miten, milloin tai missä osaaminen on hankittu. Oppimista tapahtuu koulutusjärjestelmän lisäksi myös mm. työelämässä, järjestötoiminnassa ja harrastusten yhteydessä. Asiaa koskeva muistio julkistettiin perjantaina. – –

Lähde

—

Ks. myös:

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta

—

🙁 Miten ihmeessä me tarvitaan taas uusi parlamentaarinen työryhmä, joka diskuteeraa ja toimeenpanee tätä samaa opintojen henkilökohtaistamista koskevaa asiaa myös seuraavat vuosikymmenet, koska tämän Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen ryhmän linjausten mukaisesti tavoitteena on vasta vuoteen 2040 mennessä se, että:

Kansalaisilla on merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen.

  • Väestön osaamistaso nousee.
  • Työllisyysaste nousee.
  • Korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25–64-vuotiaiden määrä ja osuus kasvaa, ja perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien 25–64-vuotiaiden määrä ja osuus vähenee

Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana.

  • Jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti, jotta työssä kehittyminen, työllistyminen uusiin tehtäviin ja uralla eteneminen olisi mahdollista.
  • Osallistumisen tasa-arvo lisääntyy.

Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista.

  • Osaava työvoima tukee kestävää kasvua, innovaatioita, kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.
  • Työnantajilla on osaavaa työvoimaa.
  • Työyhteisöt tukevat uuden oppimista.

—

Ks. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Jos Suomessa olisi ollut tämä nyt vasta tällä viikolla hallituksen esityksessä esille tuotu opiskelijan henkilökohtainen 11-numeroinen oppijanumerojärjestelmä ja vuoden 2004 – 2007 lanseerattu ns. AHOT-menettely käytössä jo 15 – 17 vuotta sitten

– niin nuorten kuin aikuistenkin opinto- ja tutkintosuoritukset olisi helposti saatavissa yhdestä Opetushallituksen ylläpitämästä rekisteristä,

– ja jokaiselle opiskelijalle voitaisiin helposti tehdä yksilöllinen henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa hänen aikaisemmat opinnot voitaisiin hyväksi lukea hänen suorittamaansa tutkintoon jo nyt tänä päivänä

– ja siten hänen nyt suorittamansa tutkinnon tai täydennyskoulutuksen kautta ammattipätevyyden tunnistamisen ja tunnustamisen aika lyhenisi radikaalisti ja Suomi saisi kipeästi tarvitsemaansa työvoimaa (omasta kantaväestöstään).

—

Nyt kaikki Suomen opiskelijoiden opinto-ja tutkintosuoritukset ovat hajallaan 4 – 5 eri rekistereissä ja osa vanhimmista opintosuorituksista on teillä tietymättömillä..

Puuttuvia opintojen henkilökohtaistamista ja aikaisempien opintojen hyväksilukuja koskevat oikaisuvaatimukset, hallintovalitukset ja kantelut on aktiivisesti painettu piiloon eri muutoksenhakuelimissä ja tilanne niiden kohdalla on kestämätön.

Myöskään oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei ilmoituksensa mukaan enää tutki tätä opintojen puuttuvien henkilökohtaistamisten ja puuttuvien aikaisempien opintojen hyväksilukujen kokonaisuutta – eikä sitä tehnyt myöskään eduskunnan oikeusasiamieskään vuonna 2012..

On varmasti tuhansia ja taas tuhansia opiskelijoita, jotka eivät ole saanet opintojaan henkilökohtaistettua ja hyväksiluettua, ja niitä koskevat muutoksenhaut on haudattu eri oikeusinstannsseissa. Vrt. myös Adultan ja JAKK:n haamuopiskeiljat..

Arvoisa opetusminiteri Li Andersson, miten Sinä voisit nopeutetulla aikataululla auttaa

  • näitä edellä kerrottuja kaltoin kohdeltuja opiskelijoita heidän muutoksenhauissaan,
  • nykyisiä ja lähitulevaisuuden opiskelijoita heidän opintojensa puuttuvia henkilökohtaistamisia sekä puuttuvia työ- ja harrastekokemuksen hyväksilukuja koskevissa muutoksenhauissa (muutoksenhakumahdollisuus saatava hallinto-oikeuteen!),  ja
  • saamaan Suomeen nopeasti koulutettua työvoimaa, myös muutoin kuin houkuttelemalla koulutettua työvoimaa rajojen ulkopuolelta?

—

Hyvä Li – asialla on kiire!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu