Hyvät tietohallintoviranomaiset! Kertokaa, milloin rekisteröidyiltä tulee pyytää nimenomainen suostumus henkilötietojen käyttöön?
Kuva: clip art
—
Luodaan eu-jäsenmaiden yhteinen sähköinen suostumuspalvelu
Voitaisiinko meillä Suomessa – myös koko EU:n alueella – luoda kaikkien viranomaisten yhteiskäytössä oleva suostumuspalvelu, jossa rekisteröidyltä pyydetään hänen omilla pankkitunnuksilla varmennettuna nimenomainen ja yksilöity suostumus hänen yksityisten henkilö- ja terveystietojensa käyttöön, koska tällainen yksilöity suostumus on tietosuojan kannalta välttämätöntä yksilön oikeuksien suojelulle, mutta myös julkisten ja yksityisten rekisterinpitäjien oikeuksien suojelulle.
—
Ks. Jehovan todistajille annettu päätös ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Euroopan ihmisoikeussopimusta ei loukattu henkilötietojen käsittelyä koskevassa asiassa”
- Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi asiassa olevan kyse ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioituksen välisestä tasapainosta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi tuomiossaan, että vaatimus suostumuksen pyytämiselle oli ollut välttämätöntä yksilöiden oikeuksien suojelun kannalta. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että suullisen käsittelyn toimittamatta jättäminen oli ollut oikeutettua.
Lähde lkaisuajankohta 10.5.2023 Tietosuojavaltuutetun toimisto
—
Ks. US-puheenvuoro 9.5.2023 ”EIT:n mukaan 9 artiklan mukaista ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta ei ollut loukattu (Jehovan todistajat)”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/eitn-mukaan-9-artiklan-mukaista-ajatuksen-omantunnon-ja-uskonnonvapautta-ei-ollut-loukattu-jehovan-todistajat/
—
Ks. US-puheenvuoro 8.5.2023 ”Artikla 15 EU:n yleinen tietosuoja-asetus ”Rekisteröidyn oikeus saada pääsy tietoihin”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/artikla-15-eun-yleinen-tietosuoja-asetus-rekisteroidyn-oikeus-saada-paasy-tietoihin/
—
Ks. US-puheenvuoro 7.5.2023 ”Rekisterinpitäjän velvollisuudet kasvavat, mitä korkeampia riskejä henkilötietojen käsittelyyn liittyy (ks. dnro 1150/161/2021)”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/rekisterinpitajan-velvollisuudet-kasvavat-mita-korkeampia-riskeja-henkilotietojen-kasittelyyn-liittyy-ks-dnro-1150-161-2021/
—
Ks. US-puheenvuoro 4.5.2023 ”EU:n yleinen tietosuoja-asetus henkilötietojen käsittelyssä vaatii, että vähintään yksi 6 artik. 1 kohdan edellytyksistä täyttyy”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/eun-yleinen-tietosuoja-asetus-henkilotietojen-kasittelyssa-vaatii-etta-vahintaan-yksi-6-artik-1-kohdan-edellytyksista-tayttyy/
—
Ks. US-puheenvuoro 3.5.2023 ”Potilaan oikeuksien ja velvollisuuksien perusteiden ja niitä koskevan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin (PL 2,3 §)”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/potilaan-oikeuksien-ja-velvollisuuksien-perusteiden-ja-niita-koskevan-julkisen-vallan-kayton-tulee-perustua-lakiin-pl-23-%c2%a7/
—
Ks. US-puheenvuoro 1.5.2023 ”KHO:2023:37. Potilaskertomusta ei saa kirjoittaa uudelleen eikä alkuperäistä sivua korvata valokopiolla tai muulla vastaavalla tavalla.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/kho202337-potilaskertomusta-ei-saa-kirjoittaa-uudelleen-eika-alkuperaista-sivua-korvata-valokopiolla-tai-muulla-vastaavalla-tavalla/
—
Ks. US-puheenvuoro 29.4.2023 ”Rekisterinpitäjä, sinun on itse arvioitava tasapainotestillä, voitko käyttää oikeutettua etua henkilötietojen käsittelyn perusteena”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/rekisterinpitaja-sinun-on-itse-arvioitava-tasapainotestilla-voitko-kayttaa-oikeutettua-etua-henkilotietojen-kasittelyn-perusteena/
—
Ks. US puheenvuoro 28.4.2023 ”Potilas- ja lääkevahingoista valittavalla on oikeus saada alkuperäiset potilastiedot ja asiakirjat pyytämällään tavalla.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/potilas-ja-laakevahingoista-valittavalla-on-oikeus-saada-alkuperaiset-potilastiedot-ja-asiakirjat-pyytamallaan-tavalla/
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. europa.eu
”Milloin yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan?
Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan, jos
– yritys käsittelee henkilötietoja ja sijaitsee EU:ssa, riippumatta siitä, missä itse henkilötietojen käsittely tapahtuu
– yritys sijaitsee EU:n ulkopuolella, mutta käsittelee henkilötietoja, jotka liittyvät tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseen henkilöille EU:ssa, tai yritys seuraa yksilöiden käyttäytymistä EU:ssa.
EU:n kansalaisten tietoja käsittelevien EU:n ulkopuolisten yritysten on nimettävä EU:ssa toimiva edustaja.
Milloin yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ei sovelleta?
Yleistä tietosuoja-asetusta ei sovelleta, jos
– rekisteröity on kuollut
– rekisteröity on oikeushenkilö
– tietoja käsittelee henkilö, joka toimii sellaisissa tarkoituksissa, jotka eivät kuulu hänen alaansa, liiketoimintaansa tai ammattiinsa.” – – jatkuu alla
Ks. paljon hyvää infoa alla olevasta lähdelinkistä:
https://europa.eu/youreurope/business/dealing-with-customers/data-protection/data-protection-gdpr/index_fi.htm
Ilmoita asiaton viesti
–
21.8.2009/661
”Laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090661
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. Topi Rantakiven kommentti, joka liittyy nimenomaan tähän blogin aiheeseen eli suostumuksen pyytämiseen:
Mia Laihon blogissa alla:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mialaiho/hatkalasten-turvallisuudesta-ja-ihmisoikeuksista-ei-ole-huolehdittu-suomessa/?utm_source=Postiviidakko&utm_medium=email&utm_campaign=Uusisuomi_Uutiskirje_Blogit
Siirrän Topin hyvän kommentin vielä tähän lainauksena:
”Joo, kun lasten huostaanotosta on tehty bisnestä, missä sossuvirkailija ei edes tiedä sekaantuvansa siihen, joka ei ole viranomainen: Maksullinen artikkeli mutta pieni summa, siinä on mukana näytetekstiä:
”27.2.2020 Kunnissa sosiaalityö on vaivihkaa luisumassa yksityisten firmojen käsiin.
Kunnissa sosiaalityö on vaivihkaa luisumassa yksityisten firmojen käsiin, mutta valvovien viranomaisten keinot puuttua asiaan ovat rajalliset. Asiantuntijoiden mukaan muutos uhkaa asiakkaiden oikeusturvaa. Yritykset puolestaan korostavat lain tulkinnanvaraisuutta. Pohjimmiltaan alan työvoimapula johtuu kehnoista työoloista. ”Kyllä sosiaalialallakin voi vaatia itselleen jotain”, sanoo vuokrasossuna työskennellyt nainen.
VIISI VUOTTA SITTEN erityisasiantuntija Alpo Heikkinen ammattiliitto Talentiassa alkoi saada kunnista hämmentäviä yhteydenottoja. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät kertoivat, että heidän työpaikoillaan olivat esimerkiksi kiireellisen sijoituksen arviointia tehneet yksityisen firman työntekijät. Se on työtä, jossa arvioidaan, onko lapsi välittömässä vaarassa.
Se vaikutti Heikkisestä oudolta.
Toisaalla taas sosiaalityöntekijän tehtävät ostettiin firmalta, mutta virallisen vastuun kantoi kunnan virassa oleva työntekijä. Päätökset tehnyt viranhaltija ei siis itse tuntenut niiden ihmisten tilannetta, joiden elämää koskevia ratkaisuja hän teki.
”Se muutos alkoi näkyä meidän päässämme niihin aikoihin kun yksityiset firmat laajensivat terveydenhuollon puolelta sosiaalipalveluihin”, Alpo Heikkinen sanoo.
”Pienemmät kunnat alkoivat käyttää firmoja lastensuojelussa paikkaamaan henkilöstövajaustaan. Se lähti siitä näin liukumaan, ennen kuin kukaan oli edes tullut ajatelleeksi, että yritystoiminta voisi levitä viranomaisvallan alueelle.”
Heikkinen otti yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Selvisi, ettei ainakaan mitään valtakunnallista ohjeistusta asiasta ollut. Viranomaiset olivat uudesta tilanteesta yhtä yllättyneitä kuin liittokin.
Heikkinen soitti myös yritykseen, jonka nimi oli mainittu yhteydenotoissa.
”Sieltä yrityspuolelta sain hyvin omnipotentin vastauksen, että ei laki tätä kiellä. Minulla soi kellot, että eihän tämä voi näin olla.”
Vaikutti siltä, että siellä täällä Suomen kunnissa oli alettu kaikessa hiljaisuudessa teettää viranomaistehtäviä ostopalveluna.
”Meillä on monta sataa kuntaa, ja valvonnan resurssit Valviralla ja aluehallintovirastoilla täysin riittämättömät. Jos epäkohtailmoituksia ei tehdä, ei niistä tilanteista kuule kukaan”, Heikkinen sanoo.
”Luulen, että viranomaistoiminnan vallan rajaa nyt ikään kuin tapaus kerrallaan koetellaan.”
SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRASTOT eli avit valvovat alueidensa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Niistä ensimmäisenä uuteen ilmiöön reagoi Lounais-Suomen avi, joka lähetti huhtikuussa 2019 kuntiinsa paimenkirjeen otsikolla ”Virkavastuu kunnan sosiaalipalveluissa”. Avi oli saanut tietoonsa, että osa kunnista oli ostanut yrityksiltä sellaista työtä, jota firmat eivät saisi tehdä. Avi listasi lakipykäliä ja muistutti kuntia siitä, että julkista valtaa voi käyttää vain virkasuhteessa.
Kirjeen kirjoittanut Tiina Ronkamo on työskennellyt sosiaalihuollon ylitarkastajana seitsemän vuotta, eikä hän muista, että tällaiseen olisi jouduttu aiemmin puuttumaan.
”Onhan se mahdoton tilanne myös asiakkaan näkökulmasta”, Ronkamo sanoo. ”Asiakas ei voi tietää, milloin sosiaalityöntekijä toimii virkavastuulla ja milloin tämä on vain jonkun ostopalvelufirman edustajana.”
Lounais-Suomen avi otti viime vuonna valvontaansa Taivassalon, Pöytyän ja Kosken kunnat. Koska valvonta on yhä kesken, Ronkamo ei voi puhua niistä enempää. Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala kuitenkin kertoo, että kunta alkoi käyttää yksityisten yritysten sosiaalityöntekijöitä vuosi sitten, kun virkaan valittu sosiaalityöntekijä oli äkkiä perunut tulonsa.
”Kun soittelin naapurikuntiin, että oliko heidän mahdollista myydä vastaavaa palvelua, niin sieltä tuli sellainen vinkki, että firmojen puolelta voisi olla apua saatavilla.”
Taivassaloon uusi työntekijä on nyt saatu, samoin Pöytyälle.
Pöytyän virkaa toimittava perusturvajohtaja Susanna Ikola sanoo, että avin ohjauskirje tuli heille yllätyksenä.
”Minun mielestäni ne ohjeet eivät olleet kovin selvät ennen sitä. Tai en tiedä, ovatko ne nyt vielä tänäänkään.”
Tämä oli ilmainen näyte.”
https://www.longplay.fi/pitkat/vailla-virkavastuuta
Tätä pitäisi perata, että heivautetaan kaikki lasten elämiin liittyvät yksityiset firmat hittoon ja vain viranomaiset vastuullisesti hoitavat näitä kaikkia. Kaikkea ei voi eikä saa yksityistää.
—
Tässä alla vastaukseni Topille (suora lainaus) ja liittyy edelleen suostumuksen antamiseen tai siis suostumuksen puuttumiseen:
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä #3895519 9.5.2023 17:45, Vastaus kommenttiin: #3895499
”Topi, todella hyvä huomio 🙂
Näin, kuten kerrot, ei tapahdu vain sosiaalialalla ja nuorten kanssa, vaan esim. Jyvässeudulla on ohjattu uniapneapotilaita heidän tietämättään JYTE:stä yksityiselle hoitolaitokselle; ja ilman, että ko. potilaiden kanssa asiasta on edes keskusteltu tai sovittu.
Myös heidän yksityiset potilasasiakirjat ja uniapneatulokset on siiretty julkiselta yksityiselle ilman, että asiasta on potilaan suostumus tai että näin on sovittu. Uniapneahoitoja em. yksityisessä hoitolaitoksessa ovat antaneet vain tavalliset sairaanhoitajat eikä viralliset unihoitajat.
Vastuut näistä K-S:n Keskussairaalan oman uniapneapoliklinikan, Jyväskylän yksityisen hoitoklinikan ja julkisen puolen uniapneapotilaan välisen CPAP-laitteen (ResMed) etäyhteydellä kautta annetuista uniapneahoidoista ovat todella epäselvät ja asiasta vallitsee täysi hiljaisuus, sattuneista hoitovirheistä ei puhuta eikä lääkärit ota niihin mitään kantaa.
Valviralle tehty vaarailmoituskin asiassa käännettiin kanteluksi, johon annetusta päätöksestä ei voi enää valittaa.
On todella hankalaa, jos yksityisen hoitoklinikan ja julkisen terveysviranomaisen roolit ja vastuut menevät sekaisin. Siten jos riitaa asiassa tulee, kukaan ei vastaa annetusta hoidosta. Potilas putoaa täysin tyhjän päälle – etenkin potilas- ja lääkevahinkotilanteessa..
Hatkalasten kohtalo on tuonut nyt tämän asian kärjistetysti esiin, mutta tämä ongelma on paljon laajempi. Siihen tulisi pikaisesti jo puuttua. Topi, kirjoitako blogin asiasta?”
Ilmoita asiaton viesti
—
Jatkoa edelliseen Topin kommenttiin, katso ”Jyväskylän tiedonhallinnasta ja henkilötietojen käsittelystä”:
– – ”Kaupungilla on useita sopimusperusteisia palveluntarjoajia, joilla on tekninen pääsy henkilötietoihin taikka jotka käsittelevät henkilötietoja kaupungin lukuun. Tällaisia sopimuskumppaneita ovat esimerkiksi IT-palvelujen tarjoajat, ohjelmistojen ylläpitäjät ja yksityiset terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen palveluntuottajat. Palveluntuottajat ovat sopimuksessa sitoutuneet kaupungin edellyttämään tietosuojatasoon ja vaitioloon kaikessa henkilötietojen käsittelyssä.” – –
https://www.jyvaskyla.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-sivustosta/tietosuoja
Eikö tässä em. tilanteessa tulisi ehdottomasti pyytää asianomaisilta rekisteröidyiltä nimenomainen yksilöity suostumus heidän yksityisten tietojensa käsittelemiseen ”kaupungin lukuun” Jyväskylän kaupungin omilla sopimuskumppaneilla?
Eihän rekisteröityä voida osallistaa sellaiseen hänen tietämättään sellaiseen sopimukseen, josta hänen kanssaan ei ole sovittu tai Jyväskylän kaupungin sopimuskumppani ei täytä lailla vaadittuja ehtoja, lupia, kelpoisuusehtoja tai yleensä ko. ammattialan yleisiä laatu- ja ammattistandardin mukaisia laatuvaatimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
—
CASE OF JEHOVAH’S WITNESSES v. FINLAND
(Application no. 31172/19)
Alma Talent: ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Euroopan ihmisoikeussopimusta ei loukattu henkilötietojen käsittelyä koskevassa asiassa”
https://www.almatalent.fi/juridiikan-ja-talouden-uutiset/euroopan-ihmisoikeustuomioistuin-euroopan-ihmisoikeussopimusta-ei-loukattu-henkilotietojen-kasittelya-koskevassa-asiassa/?utm_source=Juridiikan+ja+talouden+uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Juridiikan+ja+talouden+uutiskirje
Ilmoita asiaton viesti
—
TÄMÄ TODELLA TÄRKEÄÄ (Yleinen tietosuoja-asetus):
– – ”Oikeus korjata ja oikeus vastustaa”
Jos henkilö uskoo, että hänen henkilötietonsa ovat virheelliset, puutteelliset tai epätarkat, hänellä on oikeus saada tietonsa oikaistuiksi tai täydennetyiksi ilman aiheetonta viivytystä.
Jos näin tapahtuu, yrityksen on ilmoitettava tietojen muuttamisesta tai poistamisesta kaikille henkilötietojen vastaanottajille, joiden kanssa henkilötiedot on jaettu. Jos jaetut henkilötiedot ovat virheelliset, tästä voidaan joutua ilmoittamaan myös kaikille niille, joiden nähtäville ne on asetettu (paitsi jos tämä vaatii kohtuuttomia ponnistuksia).
Henkilö voi myös milloin tahansa vastustaa henkilötietojensa käsittelyä tiettyyn käyttötarkoitukseen, kun yritys käsittelee tietoja oikeutettujen etujensa perusteella tai yleisen edun vuoksi toteutettavaan tehtävään. Ellei yrityksellä ole oikeutettua etua, joka syrjäyttää henkilön edun, yrityksen on lopetettava henkilötietojen käsittely.
Yksilö voi myös pyytää, että hänen henkilötietojensa käsittelyä rajoitetaan sen aikaa, kun määritetään, syrjäyttääkö yrityksen etu hänen etunsa. Suoramarkkinoinnissa henkilötietojen käsittely on kuitenkin lopettava aina, jos henkilö sitä pyytää.” – –
https://europa.eu/youreurope/business/dealing-with-customers/data-protection/data-protection-gdpr/index_fi.htm
Ilmoita asiaton viesti