Jos asumisoikeusjärjestelmän alasajamiseksi ei kuulla myös nykyisiä aso-asukkaita, seuraa aso-asukaspako nykyisistä aso-asunnoista
Eikö aso-asumisoikeusjärjestelmää voisi kehittää ja uudistaa parlamentaarisen lainvalmistelun kautta vastaamaan paremmin yhteisesti päätettäviä pitkänajan tavoitteita – ja tehdä se kuuntelemalla myös aso-asunnoissa tällä hetkellä asuvia?
Ei ole kenenkään edun mukaista hätiköidä asiassa ja aiheuttaa vain massiivinen asukaspako ulos aso-asunnoista.
Aso-järjestelmässä tuskin on päivittäiskassassa niin paljon ”irtonaisia” kassavaroja, että kaikkien yhtäaikaa poismuuttavien aso-asukkaiden aso-osuudet voitaisiin maksaa heille rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna heti takaisin ts. viimeistään 3 kuukauden jälkeen aso-asukkaiden tekemästä muuttopäätöksestä..
Jos aso-asukkaat muuttavat pois, miten aso-asumisoikeusjärjestelmä sen jälkeen pystyy enää toimintansa ja omien aso-talojensa välttämättömät peruskorjaukset rahoittamaan, jos kassa on tyhjä ja aso-käyttövastikkeita ei enää tule?
Tässä on nyt aso-asukkailla ainutkertainen tilaisuus vaikuttaa omaan asiaansa yhdistämällä voimat.
—
Ks. Ympäristöministeriö käynnistää yhteistyössä 9 suurimman kaupungin kanssa selvityksen vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallista
Ympäristöministeriö käynnisti 23. huhtikuuta yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa selvityksen vuokra- ja omistusasumisen välimallista. Selvityksen toteuttavat tekniikan tohtori Matti Kuronen ja johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus. Selvityksen tavoitteena on arvioida tarvetta vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallille ja esittää mahdollista uutta mallia. – –
—
Ympäristöministeriö (Päätös 23.4.2024 VN/11999/2024, VN/11999/2024-YM-1)
Selvityshenkilöiden kutsuminen selvittämään vuokra- ja omistusasumisen välimallia
—
– – Ympäristöministeriö kutsuu yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkien kanssa tekniikan tohtori Matti Kurosen ja johtaja, pääekonomisti Juhana Brotheruksen selvityshenkilöiksi selvittämään vuokra- ja omistusasumisen välimallia. Selvityksen toimikausi on 23.4.2024‒31.8.2024. – –
—
– – Selvityshenkilöiden tulee työn aikana kuulla riittävällä laajuudella yhdeksän suurimman kaupungin (selvitystyön tilaajakaupungit) asiantuntijoita, asumisoikeusasuntojen tuottajia (1–2 tuottajaa) sekä tarpeelliseksi katsomiaan muita tahoja. – –
—
Ks. yle.fi 29.4.2024
”Nyt se on varmaa: ensi vuonna rakennetaan Suomen viimeiset aso-talot – päätöksen kustannukset uhkaavat langeta asukkaille”
Seuraavaksi selvitetään, miten nykyisten asumisoikeustalojen peruskorjaukset rahoitetaan ja pitääkö asuntomarkkinoille rakentaa uusi malli vuokra- ja omistusasumisen väliin.” – –
https://yle.fi/a/74-20085238
Ilmoita asiaton viesti
—
Laskutehtävä kaikille:
Jos olet maksanut v. 2014 aso-asunnostasi 30 000 euroa, kerrotko minulle, paljonko se on euroissa rakennuskustannusindeksillä korotettuna, kun myyt tänään aso-asuntosi?
Ks. Tilastokeskus
https://stat.fi/til/rki/kas.html
Käyttäjän käsikirja:
https://stat.fi/til/rki/rki_2004-09-17_men_001.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ”Asumisoikeus-indeksi”
Rakennuskustannusindeksi. (Tämänhetkinen indeksi Maaliskuu 2024 on: 190,6)
Tilastokeskus korjasi kesällä -23 alkuvuoden lukuja, jotka olivat alunperin laskettu väärin. Taulukossa suluissa olevat indeksiluvut ovat ne ensin ilmoitetut ja joita korjattiin sitten kesällä.
Allaolevasta taulukosta löytyy suuntaa-antavat pisteluvut asumisoikeusmaksun indeksin laskemiseen.
Indeksit tarkastetaan kuun puolivälissä. Asumisoikeustoimijat saattavat käyttää edellisen kuun indeksiä.” – –
https://asumisoikeus.wordpress.com/contact/
Ilmoita asiaton viesti
—
7.5.2021/393
Laki asumisoikeusasunnoista
6 luku
Asumisoikeuden luovutus ja panttaus
56 §
Asumisoikeusmaksun palautus
Asumisoikeusmaksu palautetaan asumisoikeuden haltijalle hänen luopuessaan asumisoikeudesta. Asumisoikeusmaksun palautuksena maksetaan:
1) huoneistosta asumisoikeutta perustettaessa suoritettu ensimmäinen asumisoikeusmaksu;
2) asumisoikeusmaksun indeksitarkistus, joka vastaa ensimmäisen asumisoikeusmaksun suorittamisen jälkeen tapahtunutta rakennuskustannusindeksin muutosta;
3) luovuttajan tai häntä edeltäneiden asumisoikeuden haltijoiden huoneistoon tekemien tai hallinta-aikanaan rahoittamien kohtuullisten parannusten arvo luovutushetkellä ottaen huomioon parannustöistä aiheutuneet kustannukset, töiden ajankohta, niiden jäljellä oleva hyöty ja muut seikat.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu indeksitarkistus johtaisi siihen, että palautettava asumisoikeusmaksu olisi pienempi kuin ensimmäinen asumisoikeusmaksu, palautetaan asumisoikeusmaksu ensimmäisen asumisoikeusmaksun suuruisena.
Jos asumisoikeuden saaja on sitoutunut suorittamaan asumisoikeudesta 1 momentin mukaista asumisoikeusmaksun palautusta suuremman hinnan, sitoumus on mitätön siltä osin kuin hinta ylittää edellä tarkoitetun asumisoikeusmaksun palautuksen.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210393#O2L6P56
Ilmoita asiaton viesti
Kai niistä sitten tulee jonkinlaisia osaomistusasuntoja. Asukas omistaa asunnostaan 15 %, koska on aikoinaan sen verran sen rakennuskustannuksista maksanut.
Ja remontointikulut ovat vastaisuudessa talokohtaisia. Asumisoikeusasunnot muuttuvat asunto-osakeyhtiöiden suuntaan?
Ilmoita asiaton viesti
–
Vesa, en usko, että aso-asukkaat jäävät ikään kuin aso-osaomistusasujiksi, vaan he muuttavat vuokra-asuntoihin, joiden vuokrataso on aina vaan lähempänä aso-käyttövastikemaksuja, koska aso-käyttövastikkeden nostoon on kasvavaa painetta vanhempien aso-talojen peruskorjausten vuoksi ja niiden kattamiseksi.
Tuskin näiden vanhojen aso-kerros- ja rivitalojen mittavia peruskorjausremontteja mikään hallitus suostuu maksamaan kokonaan valtion pussista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos se olisi edes lähellä oikeudenmukaisuutta, sitä voisi kehittää, mutta lopetus, hallitusti on paikallaan ja siten, että niistä tehdään omatonttisia normiasunto osakeyhtiöitä / tai vuokrayhtiöitä. Laadullisesti on tehty näin huonoa jälkeä vain Hitasyhtiöissä ja esim. naapurin asossa vaihdetaan jo ikkunoita ja ikää 30v, järkyttävää kyytiä asukkaille, siis kaikille asolaisille, kukaan ei vastaa laadusta materiaalien osalta, eikä oikeaoppisesta tekemisestä 😭
Ilmoita asiaton viesti
—
Risto, ja entäpä se, että hankintalain mukaisia remonttitöiden kilpailutuksia ei näissä aso-yhtiöissä valvo kukaan ja aso-asukkailla ei ole mitään ”nokan koputtamista”, kun heidän maksettavikseen näitä remontteja tehdään..
Ilmoita asiaton viesti
Just noin, on ” poikien ” busines, asukkaat ovat talutettu ansaan poliitikkojen saattamina. Vertaisin valtionyhtiöihin, joita johto + poliitikot lypsävät surutta, vailla vastuuta, olisi paljon parantamista, mutta tuskin kukaan luopuu helposta rahantulosta.
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ”Asumisoikeusmaksulaskuri”
Laskurilla pystyt selvittämään suuntaa antavan arvion asuntosi asumisoikeusmaksun nykyarvosta.” – –
Edellä kysymäni v. 2014 maksettu 30 000 euron aso-maksu olisi nyt rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna
36866,54 €
Eli 30 000 euron ”aso-sijoitus” olisi tuottanut vajaa 7000 euroa. Ei ihan huonosti..
https://haso.fi/asumisoikeusmaksulaskuri/?apartment_price=30000&payment_date=2014-05-01
Ilmoita asiaton viesti
Ja sen lisäksi on saanut asua kymmenen vuotta kohtuuhintaisesti. Ainakin Hason asunnoissa.
Ilmoita asiaton viesti
—
vero.fi
– – ”2.4 Asumisoikeusasunto
Asumisoikeusasunnoista on säännelty asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990). Asumisoikeutta perustettaessa asumisoikeuden saaja maksaa talon omistajalle asumisoikeusmaksun, jonka suuruus on yleensä 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Lisäksi asumisoikeuden saaja maksaa käyttövastiketta talon omistajalle. Asumisoikeuden voi myydä laissa säädetyt edellytykset täyttävälle henkilölle tai talon omistaja voi lunastaa asumisoikeuden.
Oman asunnon luovutusvoittoa koskevia säännöksiä sovelletaan myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa tarkoitetun asumisoikeuden luovutukseen. Omistusaikaan rinnastetaan tällöin asumisoikeussopimuksen voimassaoloaika (TVL 48 §:n 3 momentti). Asumisaika määräytyy samoin kuin muidenkin asuntojen osalta.” – –
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48921/verovapaa-oman-asunnon-luovutus/
—
Eli aso-asunnon myynti on verovapaata 2 vuoden asumisen ja omistamisen jälkeen (molemmat ehdot toteuduttava yhtä aikaisena vähintään mainitun 2 vuoden ajan)
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten ei toimita niin kuin vajakit ja unohdetaan tuollainen täysin järjetön koko järjestelmän romuttaminen. Miksi kaikki hyvä yritetään nykyään tuhota? Mistä vanhukset repivät näitä ääliömäisiä ideoitaan?
Ilmoita asiaton viesti
—
”Vanhukset” ovat siis nykyinen hallitus.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkithan näitä sosiaalipummejs tuottaa ei niitä maalla ole,maalla on tehtävä oma kämppä.
Ilmoita asiaton viesti
—
Nyt asumisen ns. välimallia – siis omistus- ja vuokra-asumisen välimallia – pohtiva kaksikko, tekniikan tohtori Matti Kuronen ja johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus, voisivat samalla väliasumisen mallia selvittäessään antaa oman valistuneen asiantuntijalausuntonsa niin aso-asumisoikeusjärjestelmän alasajosta kuin alla olevasta lausuntopyynnössä olevasta hallituksen luonnosesityksestä ”Luonnos hallituksen esitykseksi rakentamislain 40 a § ja ympäristöministeriön asetukseksi asuin-, majoitus- ja työtiloista”, jossa Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä rakentamislain 40 a §:stä sekä luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi asuin-, majoitus- ja työtiloista”:
– – ”Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi 40 a pykälä, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä. Ministeriö pyytää lausuntoja myös rakentamislain nojalla annettavasta asuin-, majoitus- ja työtila-asetuksesta. Lausuntoja pyydetään 6. kesäkuuta 2024 mennessä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti asuntojen vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä selkeytetään ja majoitusliiketoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Samalla varmistetaan asuntojen lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset ja tehdään mahdolliseksi entistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Kirjaus koskee ympäristöministeriön lisäksi oikeusministeriötä sekä työ- ja elinkeinoministeriötä. Ympäristöministeriö on osaltaan valmistellut hallitusohjelmaa toteuttavia muutoksia rakentamisen lainsäädäntöön.
Rakentamislakiin esitetyllä muutoksella asumiseksi katsottaisiin vähintään neljän viikon oleskelu. Asumista olisi myös asunnon, jossa vuokranantaja on itse kirjoilla, lyhytaikainen vuokraus alle neljän viikon jaksoissa. Jos vuokranantaja ei olisi asunnossa kirjoilla, ja vuokraisi asuntoa alle neljä viikkoa kestävillä sopimuksilla, olisi kyse majoittumisesta.
Kunta voisi rakennusjärjestyksellään määrätä, olisiko alle neljän viikon majoittuminen sallittua vai kiellettyä majoittumisen sallivan kaavamerkinnän lisäksi myös asuinrakennuksissa ja asumiseen kaavoitetulla alueella. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.
Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtilasta korvaisi ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista (1108/2017) säännökset. Uusi asetus perustuisi sisällöllisesti suurelta osin edellä mainittuun asetukseen, ja nyt annettavalla asetuksella tehtäisiin vain joitakin täsmennyksiä ja tarkennuksia.
Tarkoituksena on selkeyttää asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan suunnittelusta ja asumiseen tarkoitettujen tilojen ominaisuuksista rakentamislaissa (751/2023) asetettuja vaatimuksia. Lisäksi asetuksella täsmennetään korjaus- ja muutostöitä koskevia, asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan suunnittelulle ja asumiseen tarkoitettujen tilojen ominaisuuksille asetettuja vaatimuksia sekä huomoidaan uuden rakentamislain velvoite asuin-, majoitus- tai työhuoneen varustamista ikkunalla.” – –
Ks. alla Lausuntopalvelu.fi-palvelusta po. lausuntopyyntö kokonaisuudessaan ja jätä asiaan oma lausuntosi
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=1a1f0a6f-90b6-4603-aea1-7c7ce5043906
—
Nämä po. aso-asumisoikeusjärjestelmän tulevaisuutta, asumisen välimallia ja lyhytaikaista asumista ja majoittumista koskevat asiakokonaisuudet ja lakimuutokset tulisi julkisuudessa järjestää avoimen kansalaiskeskustelun ja kansalaisten ja aso-asukkaiden kuulemisten ja parlamentaarisen valmistelun kautta, jotta saamme kestävää ylihallituskausittaista asuntopolitiikkaa, jolla on pitkäaikainen työrauha tarvittaviin muutoksiin ja sääntelyyn – myös hallituksien vaihtuessa.
Ilmoita asiaton viesti
—
”Aso-asukkaita ei saa säätää vuokralaisiksi”
https://www.adressit.com/aso-asukkaita_ei_saa_saataa_vuokralaisiksi
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä alla myös yksi juuri työnsä aloittanut työryhmä, joka osittain miettii nyt samaa valtion tukeman asumisen kokonaisuutta kuin väliasumista miettivä kaksikkokin eli em. Matti Kuronen ja Juhana Brotherus.
Ei tämä asumisen ja majoittamisen laaja asiakokonaisuus kaipaa enää yhtään uutta päällekkäistä työryhmää. Nyt käynnissä olevien säästötalkoiden nimissä tulee myös näistä päällekkäisistä asumisen ja majoittamisen työryhmistä leikata 😉
”Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmä
YM027:00/2024 Kehittäminen
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Työryhmän toimikausi on 1.5.2024-31.12.2024.” – -.
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=YM027:00/2024
Ilmoita asiaton viesti
—
Po. 1.5.2024 aloittaneen työryhmän pj:na toimii valtiosihteeri Mika Nykänen (YM) ja varapj:na ylijohtaja Teppo Lehtinen (YM):
”Valtion tukeman asuntuotannon työkaluvalikoimaa on tärkeä arvioida ja uudistaa. Nyt siihen on hyvä ajankohta”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Mika Nykänen.” – –
https://ym.fi/-/tyoryhma-kehittamaan-valtion-tukemaa-asuntotuotantoa
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä vielä suora lainaus Tilastokeskuksesta tänään 2.5.2024 sähköpostilla saamani ohjeet, kun tiedustelin heiltä aso-asuntojen rakennuskustannusindeksin laskennasta ja nissä käytettävistä tietokannoista:
– – ”Rakennuskustannusindeksin (https://stat.fi/tilasto/rki) tietokantataulukot löytyvät täältä:
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rki/?tablelist=true
Tietokantataulukoista löytyvät sekä kuukausi- että vuositiedot eri perusvuosilla. Ohje erilaisten muutosten laskemiseen, jotka on sidottu johonkin indeksilukuun:
https://stat.fi/vuokran-tarkistaminen-elinkustannusindeksilla
Otsikossa on mainittu vuokra, mutta kaava tosiaan käy muidenkin muutosten laskemiseen jos muutos on sidottu indeksilukuun.
Tarkempia tietoja rakennuskustannusindeksistä ja sen käytöstä voit kysyä rakennuskustannusindeksi@stat.fi tai yliaktuaari Veli Kettunen, p. 029 551 3933
Ystävällisin terveisin
Tiia Haapakoski
Tilastokeskus
Tilastotietopalvelu
029 551 2220
info@stat.fi ”
Ilmoita asiaton viesti
Aso taisi tulla entisen aravan jatkeena. Arava perustui siihen, kun sodan jälkeen rakennettiin ja lainoitettiin porukkaa rakentamaan. Ehtona oli se, että sinne piti tuottaa myös vuokra asuntoja niitä tarvitseville. Käyppä Keskikadulla, kaikki nuo -55 luvun talot on tehty just sillä periaatteella.
Vuokralaiset saivat pikkuhiljaa ilmaa ja muuttivat pois. Ihan oikein kuin pitääkin. Aso syntyi samalle periaattteelle, vaan miten on käynyt. Korot nousevat, energia on pilvissä, nyt menee huonosti pitää nostaa katetta. Vaan kukaan ei laske noita hintoja kun olisi aika. Silloin vaijetaan.
Koko Aso kuten totesit, joutuu nalkkiin ja no ehkä kämpät halpenevat sekin on hyvä. Vastiikkeille tulee oikea arvo jne…
Ilmoita asiaton viesti
—
Antti, varsin mielenkiintoista seurata, mitä tuleman pitää..
Noinkohan tätä on vielä ”kiveen hakattu” 😉
En usko, että nykyiset aso-asukkaat kovin helpolla aso-järjestelmää antavat ajaa alas.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin juuri tänä vuonna Puheenvuorossa aso-oikeusjärjestelmän hyvistä puolista asukkaille. Nyt vaikuttaa siltä, että aso-järjestelmää ollaankin kuoppaamassa.
Tässä vielä linkki omaan aso-kirjoitukseeni:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kimmohoikkala/asumisoikeusasumisen-hyva-puoli/
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Kirsi tarpeellisesta varoituksesta.
Järjettömältä näyttävän hankkeen takana voi olla piilossa suursijoittaja,
jonka nimeä yhtiöt ja ministeriö eivät ole paljastaneet, mutta MOT-raportissa
AvainAsuntojen johtaja ja ministeriön lainsäädäntöneuvos väittivät selvittäneensä, ettei edes remonttilainaa saa, ellei rahoittajan/sijoittajan vaatimusta noudateta ja poisteta aso-asukkaiden irtisanomissuoja. Molemmat menivät mykäksi kun toimittaja kertoi Ylen selvittäneen väitteen todenperäisyyden, eikä yksikään rahalaitoksista asettanut moista ehtoa. Tästä TV-episodista voidaan päätellä, että joko haastateltavat valehtelivat tai sitten niillä on tiedossa jokin vaikutusvaltainen ostaja-/sijoittajaehdokas. Pidän todennäköisempänä jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Ilmoita asiaton viesti
—
Eric, milloin tämä ko. MOT-ohjelma on ollut? Ja onko se vielä nähtävissä? Minulta se on valitettavasti mennyt ohitse.
Ilmoita asiaton viesti
—
yle.fi 29.4.2024
”Nyt se on varmaa: ensi vuonna rakennetaan Suomen viimeiset aso-talot – päätöksen kustannukset uhkaavat langeta asukkaille”
– – ”Ala huolissaan peruskorjauksista ja vastikkeiden noususta
Suomessa oli viime vuoden lopussa yhteensä 56 600 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 100 000 asukasta. Suurimmat aso-asuntojen omistajat ovat Asuntosäätiön asumisoikeus ja TA-Asumisoikeus. Ne omistavat yhteensä lähes 60 prosenttia kaikista aso-asunnoista.
TA-Asumisoikeus oy:n toimitusjohtajan Esa Mustosen mukaan hallituksen päätös vaarantaa nykyisten aso-talojen peruskorjaukset, sillä aso-järjestelmässä peruskorjaukset rahoitetaan osin uusien aso-talojen asumisoikeusmaksujen tasausjärjestelmällä.
– Kestävä taloudenhoito edellyttää, että aso-asuntokannassa on eri-ikäisiä kohteita, jotta peruskorjauskustannusten tasaaminen on mahdollista, Mustonen sanoo
Mustonen pitää todennäköisenä, että uudistuotannon loppuessa aso-talojen vastikkeita joudutaan nostamaan.” – –
https://yle.fi/a/74-20085238
Ilmoita asiaton viesti
MOT-raportti ”Aso-talojen ikuinen asumisoikeus uhkaa romuttua” on nähtävissä täältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/aso-talojen-ikuinen-asumisoikeus-uhkaa-romuttua
Kyseinen episodi on kohdassa 18:13 – 21:35
Myös suomalaisen aso-systeemin perusasetelma vuokralaistamisineen on avattu hyvin aiemmassa MOT-raportissa ”Asumisoikeusasunnot – suuri puhallus”: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/16/asumisoikeusasunnot-suuri-puhallus
Ilmoita asiaton viesti
—
Eric, lämmin kiitos 🙂 näistä MOT-linkeistä! Ja päällimmäisen linkin klo-ajan 18:13 – 21:35 nostosta.
Täytyypä kaydä heti katsomassa.
Ilmoita asiaton viesti
—
Ohjeet aso-maksun palautuksen laskemiseen löytyvät myös ARA:n sivuilta:
”Asumisoikeusmaksun palautus”
Jos haluat luopua asumisoikeudestasi, sinun pitää ilmoittaa irtisanomisesta asumisoikeusyhteisölle sopimuksen mukaisesti. Jos yhteisö ei löydä uutta asumisoikeuden haltijaa kolmessa kuukaudessa, se joutuu lunastamaan asumisoikeuden ja palauttamaan sinulle asumisoikeusmaksun.” – –
https://ohjeet.aso.fi/fi/asunnosta-luopuminen/v5-ARA/asumisoikeusmaksun-palautus
—
ARA valvoo asumisoikeusmaksujen palautuksia.
Ilmoita asiaton viesti
—
Katsoin Ericin linkistä, jossa kerrotaan; että
– – ”MOT pyysi vielä yhden pankin asiantuntijoita analysoimaan MOT:n saamat vastaukset. Heidän erittelynsä on tässä:
– – ”Valtaosa Suomessa toimivista pankkiryhmistä myöntää kyselyn perusteella luottoja asumisoikeustalojen peruskorjauksiin normaalisti tavanomaisen luottoriskiharkinnan perusteella. Suurin osa pankeista ilmoittaa ottavansa asumisoikeusasuntoihin liittyvän lainsäädännön ja sen erityispiirteet huomioon osana normaalia luottoriskin ja maksukyvyn analysointia. Osa pankeista ilmoittaa, että asumisoikeusyhteisöille voidaan joissain tapauksissa käyttää alhaisempaa vakuusarvoa kuin asunto-osakeyhtiöille. (tekstin tummennus oma)
Yksi pankkiryhmistä arvioi suhtautuvansa asumisoikeusyhteisöihin jo lähtökohtaisesti varovaisemmin kuin asunto-osakeyhtiöihin. Kyseinen pankki näkee mm. asumisoikeusyhteisöjen realisointiin liittyvän ongelmatilanteissa enemmän epävarmuuksia ongelmatilanteessa kuin tavallisiin asunto-osakeyhtiöihin. Tämän vuoksi pankki soveltaa asumisoikeusyhteisöjen rahoituksessa jo lähtökohtaisesti tiukempia ehtoja kuin muussa asuntorahoituksessa.”
MOT: Sota omasta aso-kodista
TV1 maanantaina 11.12. klo 20.00
Uusinnat:
TV1 tiistaina 12.12. klo 5.55
TV1 keskiviikkona 13.12. klo 16.15
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa
Asumisoikeusasukkaiden todellisuus: tasausta vai kasausta
Ohjelman käsikirjoitus
Linkkejä
Ympäristöministeriö: Aso-lainsäädännön uudistaminen
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Ara: Asuntomarkkinakatsaus 2/2017
TA-Asumisoikeus Oy
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry
Asuntosäätiö: Aso-kodit
Avain-konserni
Suomen Asumisoikeusasukkaat (FB)
Asumisen hinta alas (FB)
Yle: Aso-uutisia
Helsingin Sanomat 24.10.2017: Suomen suurimman asumisoikeusyhtiön väitetään nyhtäneen vuosia liian suuria vastikkeita – Asukkaat nostivat useita kanteita Asokoteja vastaan
Aamulehti 19.3.2017: Asumisen oikeus ja turvallisuus koetuksella
Muokattu: vaihdettu trailerin tilalle koko ohjelma katsottavaksi 12.12.2017 MK” – –
Lähde ja suoralinkki:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/aso-talojen-ikuinen-asumisoikeus-uhkaa-romuttua
Ilmoita asiaton viesti
—
Alla nimettömien pankkien vastaukset po. linkistä löytyvään MOT:n v. 2017 tekemään kyselyyn, jossa pankeilta kysyttiin ”Liittyykö asumisoikeustalojen rahoitukseen joitakin erityispiirteitä verrattuna vuokrataloihin tai asunto-osakeyhtiöihin?”
Alustuksena oli jo tuolloin, että ”Monet aso-talot ovat lähestymässä peruskorjausvaihetta” ja MOT halusi selvittää artikkelissaan, että ”lainoittaako pankkinne vapaarahoitteisesti asumisoikeustalojen peruskorjauksia?” vaihtiehdoksi annettiin panekille seuraavat vaihtoehdot (suorat lainaukset alla):
a) Kyllä, tavanomaisen harkinnan nojalla
b) Kyllä, erityisharkinnan nojalla (millaisen?)
c) Ei (miksi?)
Pankki 1 ”Asumisoikeustalojen rahoittamiseen ei liity sinänsä mitään asumisoikeustalojen yhtiöoikeudelliseen asemaan ja rakenteeseen liittyviä erityispiirteitä suhteessa vuokrataloihin tai asunto-osakeyhtiöihin, vaan asumisoikeustalojen rahoitus arvioidaan
pankin normaalin luotonmyöntöprosessin puitteissa.”
”Lähtökohtaisesti kyllä voimme, tavanomaisen harkinnan perusteella.”
—
Pankki 2 ”Ei liity.”
”Kyllä, tavanomaisen harkinnan nojalla”
—
Pankki 3 ”Lähtökohtaisesti asumisoikeusasunnot ovat rinnastettavissa asunto-osakeyhtiöihin, joskin niiden vakuusarvoa saatetaan arvioida hieman konservatiivisemmin. Asumisoikeusyhteisön taloustilanne ja käsillä oleva hanke ratkaisevat lainotuksen ehdot samalla tavalla kuin muissakin rahoituksissa.”
—
Pankki 4 ”Asumisoikeuskohteiden ja niiden korjausrakentamisen rahoittamisessa käytetään tavanomaista harkintaa ja tehdään normaalia luottoriskin arviointia. Asumisoikeusasuntoihin liittyvä lainsäädäntö otetaan huomioon osana normaalia luottoriskin arviointia.”
”Kyllä, tavanomaisen harkinnan nojalla.”
—
Pankki 5 ”Asiantuntijoidemme mukaan linjanamme on, että otamme huomioon asumisoikeustaloihin liittyvän lainsäädännön ja harkitsemme aina tapauskohtaisesti päätöksen velallisen takaisinmaksukyvyn perusteella.”
—
Pankki 6 ”Pankkiryhmällä ei ole erityistä ohjeistusta asumisoikeustalojen rahoitukseen. Yksittäisten luototuskohteiden osalta ryhmään kuuluvat pankit päättävät itsenäisesti antamastaan
rahoituksesta.”
”Kyllä, tavanomaisen harkinnan nojalla ”
—
Pankki 7 ”Asumisoikeustalojen rahoittaminen poikkeaa edellä mainituista asuntotyypeistä merkittävimmin vakuuden realisoitavuuden osalta. Pankki saa asumisoikeustaloja koskevien lainojen vakuudeksi kiinnityksiä lainoituksen kohteena oleviin asuinrakennuksiin ja maapohjaan tai vuokraoikeuteen aivan kuten rahoittaessaan vuokrataloja ja asunto-osakeyhtiöitä. Asumisoikeustalon voi kuitenkin lähtökohtaisesti ostaa vain toinen asumisoikeusyhtiö/säätiö, mikä rajoittaa mahdollisessa realisointitilanteessa näiden kohteiden kysyntää. Epävarma kysyntä nostaa merkittävästi vakuuden arvoon liittyviä riskejä. Lisäksi ei ole täysin selvää, millaisen prosessin kautta, millaisilla kustannuksilla ja millaisella aikataululla pankki pystyisi muuttamaan asumisoikeustalon vapailla markkinoilla tarjottavaksi vuokrataloksi tai asunto-osakeyhtiöksi. On myös hyvä huomata, ettei asumisoikeustalon realisoinnista ole ennakkotapausta, joten pankin näkökulmasta asumisoikeustalon realisointiin liittyvä epävarmuus on vuokrataloa tai asunto-osakeyhtiötä suurempi.”
”Mahdollisesti kyllä: Varovainen yksittäistapauksellinen harkinta, matala luototusaste, tiukennettu yritys- ja vakuusarviointi (mm. korkeammat yritysrating- vaatimukset sekä tarkemmat rajaukset vakuuden sijainnille, kunnolle, tyypille ja kiinnitysten etusijalle). Asumisoikeusyhtiön toiminnan luonne ja riskit huomioidaan luottoprosessin lisäksi lainan ehdoissa, mm. hinnassa.”
—
Pankki 8 ”Pankki ei kommentoi asumisoikeusasumisen lainmuutoksia.”
”Emme ole rahoittaneet tällaisia kohteita.”
—
Lähde: MOT:n pankkikyselyn vastaukset.
Kysely lähetettiin yhdeksälle suurimmalle Suomessa toimivalle pankkiryhmälle. Yksi pankki jätti kokonaan vastaamatta kyselyyn.
Lähde ja suoralinkki:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/aso-talojen-ikuinen-asumisoikeus-uhkaa-romuttua
Ilmoita asiaton viesti
—
Huomaa edellä erityisesti Pankki 7:n antama vastaus:
Pankki 7 ”Asumisoikeustalojen rahoittaminen poikkeaa edellä mainituista asuntotyypeistä merkittävimmin vakuuden realisoitavuuden osalta. Pankki saa asumisoikeustaloja koskevien lainojen vakuudeksi kiinnityksiä lainoituksen kohteena oleviin asuinrakennuksiin ja maapohjaan tai vuokraoikeuteen aivan kuten rahoittaessaan vuokrataloja ja asunto-osakeyhtiöitä. Asumisoikeustalon voi kuitenkin lähtökohtaisesti ostaa vain toinen asumisoikeusyhtiö/säätiö, mikä rajoittaa mahdollisessa realisointitilanteessa näiden kohteiden kysyntää. Epävarma kysyntä nostaa merkittävästi vakuuden arvoon liittyviä riskejä. Lisäksi ei ole täysin selvää, millaisen prosessin kautta, millaisilla kustannuksilla ja millaisella aikataululla pankki pystyisi muuttamaan asumisoikeustalon vapailla markkinoilla tarjottavaksi vuokrataloksi tai asunto-osakeyhtiöksi. On myös hyvä huomata, ettei asumisoikeustalon realisoinnista ole ennakkotapausta, joten pankin näkökulmasta asumisoikeustalon realisointiin liittyvä epävarmuus on vuokrataloa tai asunto-osakeyhtiötä suurempi.”
”Mahdollisesti kyllä: Varovainen yksittäistapauksellinen harkinta, matala luototusaste, tiukennettu yritys- ja vakuusarviointi (mm. korkeammat yritysrating- vaatimukset sekä tarkemmat rajaukset vakuuden sijainnille, kunnolle, tyypille ja kiinnitysten etusijalle). Asumisoikeusyhtiön toiminnan luonne ja riskit huomioidaan luottoprosessin lisäksi lainan ehdoissa, mm. hinnassa.”
—
Mietin, onko meillä käsillä nyt em. kaltainen tilanne (Pankki 7: – – ”Asumisoikeustalon voi kuitenkin lähtökohtaisesti ostaa vain toinen asumisoikeusyhtiö/säätiö” – – ), jossa joku iso aso-asumisoikeusyhtiö esim. TA-Asunnot, Avain Asunnot olisi ostamassa jonkun pienemmän asumisoikeusyhtiön/-öitä, joka/jotka ovat menneet ”huonoon kuntoon” ja TA-Asunnot ja Avain Asunnot tarvitsisivat siihen lainaa pankeilta (tai rahoituksen ja takuut valtiolta)?
Ilmoita asiaton viesti
–
Vai onko ostajana ehkä joku pankki- tai eläkevakuutusryhmittymä?
Laitetaanko nämä ”huonoon kuntoon” menneet aso-yhtiöt/ yksittäiset aso-talot ikään kuin entisaikaiseen huutokauppaan, jossa kunnat myivät huutolaisia niille isännille, jotka halvimmalla tämän huutolaisen lupasivat elättää?
Kuten tiedämme, varsin monesti huonostihan siinä näille huutolaisille ja huutolaislapsille lopulta kävi.. (Toki onnekkaitakin saattoi olla muutama joukossa, joiden elämäntilanne koheni uuden isännän hoivissa.)
Miten mahtaa nyt käydä parhaillaan aso-asunnoissa asuville ”huutolaisille”, kun aso-asumisoikeusjärjestelmää ollaan ajamassa alas ja miljardien, kymmenien miljardien arvoiset raha- ja omaisuusmassat siirrellään tässä aso-huutokaupassa ja siihen liittyvässä uusjaossa?..
Ilmoita asiaton viesti