”Jos ihminen ei estä tällaista hanketta, niin sen voi estää merikotka tai kampela”
Luin juuri HS:n verkkolehdessä jouluaattona 24.12.2020 julkaistun Merellä tuulee -artikkelin, jossa kerrotaan, että Hyötytuulen lintututka tunnistaa ja rekisteröi uhanalaiset lintulajit, merikotkan ja selkälokin, niiden suuren koon perusteella ja pysäyttää tuulivoimaloiden turbiinit automaattisesti lintujen lennon ajaksi.
Tänään loppiaisena 6.1.2021 HS:n mielipideosastossa Hannu Heinonen, metsänhoitaja Luhangasta, taidokkaalla mielipidekirjoituksellaan muistuttaa meitä siitä, että Porin edustan merialueelle, loma-asutusten ja vakituisten asuinrakennusten lähelle, suunnitellaan jättimäisen kokoista merituulivoimala-aluetta: 35 tuulivoimalaa kohoisivat taivaalle jopa 300 m korkeuteen.
Väkisinkin tulee jo mieleen se, onko ihmisen omalla kokemuksella enää mitään suojeluarvoa verrattuna siihen, mitä uhanalaisilla eläimillä nyt on? Mitä meille ihmisille merkitsee kaunis metsämaisema tai merinäköala?
Jokaisella kuntalaisella on lain myötä oikeus puolustaa omaa mökki- ja asuinmaisemaansa ja siihen antaa tukensa kansainvälinen Århusin sopimus ja Faron yleispuitesopimus meidän oman perustuslain 20 §:n lisäksi.
Googlaa myös
- Kuntaliiton (Marko Nurmikolu) 14.5.2019 MRL-uudistus Rajapinnat -pdf (ei suoraa linkkiä): Huomioita rajapintaan metsälaki. MRL 128 § Maisematyölupa (s. 10):
– Yleiskaavassa maisematyölupa voidaan määrätä maisemaa muuttavaan toimenpiteeseen (MRL 43.2 §).
– Voidaanko maisematyöluvalla voidaan turvata myös luontoarvoja esim. liito-oravan esiintyminen.
Luontoarvojen turvaamisessa ei ole kyse maisemaa muuttavasta toimenpiteestä. Tulkinnoissa huomattavia eroja.
– Asemakaava-alueen M-alueilla sovelletaan myös metsälakia.
– Metsälain 2 § Soveltamisala
– Metsänkäyttöilmoitukseen liittyy tietyissä tilanteissa neuvottelumenettely, jossa tutkitaan, onko ilmoituksessa esitetty hakkuu metsälain säännösten mukainen, ja joka voi johtaa käsittelykieltoon.
– Kaavoitus voi aiheuttaa sen, että jollakin tosiasiallisessa metsätalousmaakäytössä olevalla alueella metsälakia ei kuitenkaan sovelleta, koska metsälaki ei ole voimassa yleiskaavan alueella lukuun ottamatta kaavan M ja V -alueita. Mikäli metsälakia ei sovelleta, metsän käytön periaatteet ja metsän uudistaminen tai uudistamatta jättäminen jäävät tilanteesta riippuen maisematyöluvan ja sen ehtojen varaan tai jopa ilman sääntelyä. - Ks. lausunto Marko Nurmikolu 20.6.2019: Lausuntopyyntö Maa-ainesten ottaminen -opasluonnoksesta (uudistettu 2020:24)
- (19.6.2019/764) Laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta, 3 § Yhteensovitettavat lupamenettelyt
- Hallituksen esitys HE 269/2018 vp
- KHO Muu päätös 3201/2020
—
🙂 Kun mietin esimerkiksi näitä Jyväskylän Tourujokivarren ja Kankaan vanhan maakunnallisesti kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaan paperitehdasalueen eri rakennushankkeita ja vesilain mukaista lupaa edellyttäviä joki-, silta- ja pohjapato- ym. kunnostuksia sekä Laukaan avovankilan (nyk. Jyväskylän vankila) siirtoa Tourujokirantaan, niin en voi kuin ihmetellä, missä K-S Ely-keskuksen, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:n, K-S:n museon ja Museoviraston sekä ympäristöministeriön ”silmät” ovat valvojina olleet viimeiset 5 – 6 vuotta, jona aikana Tourujokisuistossa, uhanalaisella luontotyypillä, on touhuiltu kaikenlaista kuin Willissä Lännessä..
”Mikään mahti maassa ei voi rakentamista estää” – kuului kuuluisa Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialan viranomaisen kanta Rise-avovankilakampuksen rakentamista koskevassa muutoksenhaussa.. Hän oli ihan oikeassa – mutta vain tässä kohdin..? 😉
—
”Oletetaanko meidän kaikkien alati seuraavan
http://www.metsaan.fi/karttapalvelusta
lähimetsiemme avohakkuita ja harvennuksia?”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/oletetaanko-meidan-kaikkien-alati-seuraavan-www-metsaan-fi-karttapalvelusta-lahimetsiemme-avohakkuita-ja-harvennuksia/
—
Jos me saisimme lakiin suuren yleisön ns. metsäkuulemisen, niin samassa yhteydessä voisimme säätää lakiin ns. merikuulemisenkin 😉 jossa hankkeiden vaikutukset tulisi arvioida merimaisemaan ja -luontoon soveltuvina..
Ilmoita asiaton viesti
Ammattidemariyhdistys Rinteen johdolla ovat löytäneet saman minkä Pekkarinen jo aiemmin.
Rahan tekeminen tuulivoimaloiden sähkön takuuhinnalla on takuuvarma tehdä rahaa sähkönkuluttajien kustannuksella.
Miksi Pori ? Porissa on takuuvarma demari enemmistö kunnassa päättämässä luvista.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikään mahti maassa ei voi rakentamista estää” oli virkamiehen sanomana. Tätä samaa saa kuulla ja lisäksi yrittäjä tapauksessamme nauroi ” viranomaiset ovat yhtä suuria syyllisiä kuin hekin”. Lopettaisimme heti, mutta viranomaisten ei kärsi puuttua. Ketju toimii viranomais valvonta ei toimi ja lakeja ei tarvitse noudattaa. Kun mahti maassa …
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, just näin on.
Tavallisille kansalaisille, asianosaisille, naapureille, saman alueen yrittäjille suorastaan ollaan ylimielisiä heidän yrittäessään saada tarvittavia tietoja ja heidän pyrkimyksilleen ajaa asiaansa eri ympäristöviranomaisissa – ei siis ole hyvän hallinnon periaatteista tietoakaan..
Tuon tässä yhden pointin vielä esim. tuulivoimapuistojen ja kaivosten YVA-arviointitarpeille ja hankkeiden hyväksymisvaatimuksille: on muistettava huomioida hankkeiden lähellä olevat pohjavesialueet ja niiden suoja-alueet. (Jyväskylässä Tourujoella ja Kankaan alueella on lievennetty tulvariski- ja pohjavesiluokituksia yhtä lievempään luokkaan vielä jälkeenpäinkin, kun ovat ymmärtämättömät rakentaneet merkittävälle tulvariskialueelle ja aivan Taulumäen pohjavesialueen kupeeseen ja liki virallista Tourujoen luonnonsuojelualuetta. Kukahan mahtaa vastata, jos riskit toteutuvat..?)
Tässä Pohjavesialueet – Keski-Suomi:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet__KeskiSuomi(28364)
ja
LUONTO JA LUONNONVARAT
POHJAVESIALUE
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 1996
(Ritva Britschgi ja Juhani Gustafsson (toim.)
Suomen luokitellut pohjavesialueet
https://core.ac.uk/download/pdf/84363143.pdf
(Onkohan tästä uudempi versio jossakin?)
Ilmoita asiaton viesti
Tässä uudempi versio:
”Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan”
Britschgi, Ritva; Rintala, Jari; Puharinen, Suvi-Tuuli (2018-11-26)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161164
Ilmoita asiaton viesti
—
s. 94 – 95:
Pohjavesialueen suojelusuunnitelmiin sovelletaan viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista annetun lain (200/2005, SOVA-laki) 3 §:n mukaista yleistä ympäristövaikutusten selvittämisvelvollisuutta.
Säännöksen mukaan suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Merkittävillä ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitelman suoraa tai välillistä merkittävää vaikutusta esimerkiksi maaperään, vesiin ja luonnon monimuotoisuuteen taikka luonnonvarojen hyödyntämiseen.
SOVA-lain 3 §:n perusteluissa esimerkkeinä suunnitelmista tai ohjelmista, joilla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, on esitetty mm. ympäristö-, energia- sekä maa- ja metsätalouspolitiikkaa koskevat suunnitelmat ja ohjelmat sekä erilaiset alueelliset kehittämissuunnitelmat. Näin ollen myös pohjavesien suojelusuunnitelman on katsottava kuuluvan ympäristövaikutusten selvittämisvelvollisuuden piiriin.” – –
s. 60: — ”ELY-keskukset vastaavat pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohja-vesialuetietojen ylläpidosta.” – –
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161164/OH_3_2018_Pohjavesialueet_opas_nettiin.pdf?sequence=1&isAllowed=y
—
Siten esim. Jyväskylässä Kankaanaukion asemakaavamuutoksessa ja Kankaansillan vesilain mukaisessa luvassa (valitusaika menossa parhaillaan) tulee huomioda läheinen Taulumäen pohjavesialue, jonka luokitusta on hiljattain pudotettu 1:stä 2:een, ja laatia joka tapauksessa Kankaan kaavoituksessa ja Kankaan rakennusperintölain mukaisessa suojelussa sekä Kankaansillan uusimishankkeessa ympäristövaikutusten arviointi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulimylly on nykyajan rukousmylly. Suurin hyöty tuulimyllyistä on siinä, että se muistuttaa ohikulkijaa joka kerta ongelmnist, joita ei ole vielä ratkaistu. Näistä yksi on modernin yhteiskunnan tarvitsema energiantuotanto (tulevaisuudessa). Nythän mennään hirmuisilla hiilivoimaloilla tasaillen niillä tyyniä ja pilvisiä päiviä.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo, paljon on ratkaisematta tässä köydenvedossa: ja asiaa ei helpota yhtään se, että kaikki sidosryhmät vetävät samaa köyttä omaan suuntaansa..
Ilmoita asiaton viesti
Jos hullunmyllyjen tuottama energia saataisiin varastoon niin se riittäisi vajaan 6 vuorokauden ajaksi ja maksaa veronmaksajille ~50 MILJOONAA euroa/vuorokausi.
Näin surkean energia”lähteen” takia tuhotaan maisemat ja luontoa pysyvästi sekä vaarannetaan lähellä asuvien ihmisten terveys. Ja satojen kilometrien päässä terveys ja muilta haitoilta turvassa olevat citivihreät hurraa.
Ilmoita asiaton viesti
Vankilarakennus ei kyllä tule mitenkään merkittävään kohtaan tourujokea, joka puolella ympäröi joko vilkas autotie tai junarata. Enemmän olin huolissani kankaan alueen rakentamisesta, mutta hyvinhän se luontopolku säästyi. Luontopolku nyt on aika lyhkäinen, eikä mitenkään merkittävä luontokohde muuta kuin virkistyskäytössä. Mukava siellä on kyllä käydä muuttavia pikkulintuja bongaamassa, nokkavarpunen ja virtavästäräkkikin siellä nähty. Jälkimmäinen taisi ainakin yrittää pesintää. Toki kaikki tällaiset rantaryteiköt olisi hyvä säästää, äijälänrannan asuntomessualueella suojeltua rantametsää raivattiin vähän niinku vahingossa, se oli harmillisempi juttu silloin. Siinä meni pikkutikan ja valkoselkätikan hyvää elinpiiriä matalaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Toimitus poisti ilmeisesti jonkun kommentin..
Ilmoita asiaton viesti
Se tuli sähköpostiini, ihan mahdollista että itse poisti myös…
Ilmoita asiaton viesti
Siis kuka poisti? En minä poistanut sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, sähköpostiini tullut ja poistettu viesti oli aika päätön ja varmaan itse sen poisti.
Ilmoita asiaton viesti
[Tourujoen] ”Luontopolku nyt on aika lyhkäinen, eikä mitenkään merkittävä luontokohde muuta kuin virkistyskäytössä.
Ks. alla 141-sivua luontoselvityksiä Tourujoelta:
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Kankaan_osayleiskaava/selvitykset/Kankaan_ja_Tourujoen_alueen_luontoselvitykset_pien.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Nopealla vilkaisulla liito-oraville hyviä ruokailupaikkoja, mutta tuskin lisääntymisalue. Lehdon vieressä olevia metsäalueita ei uskottu sopivaksi paikaksi liito-oravien selviämiselle. Samoin saukko saattaa piipahtaa alueella satunnaisesti, mutta pato estää liikkumisen Pohjois ja eteläosien välille. Onhan se ihan hieno paikka, mutta ei nyt niin erityisen merkittävä juuri pienen kokonsa takia ja asutuksen ympäröimänä.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman kyllä ihmetyttää, että kansallispuiston kylkeen ja keskelle laajoja metsämaita suunnitellaan valtavaa tuulivoimapuisto. Eikö niitä ropeleita voisi laittaa jo pilatuille seuduille motarin varteen tai tehtaiden kylkeen. Jokaista voimalaa varten pitää hakata iso alue metsää ja rakentaa tiet. Miksi niitä pitää pykätä syrjäseuduille?
Niinhän ne isot hakkuut jostain syystä muutenkin tehdään kiireen vilkkaana juuri siihen mihin luonnonsuojelualue loppuu. Ikään kuin varmistetaan, ettei alue vain mitenkään pääse laajenemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, nythän ollaan esim. liito-oravien asuinmetsien hävittämiselle hakemassa kompensaatioita muualta – jos tämä luonnonsuojelualuiden naapuriin rakentaminen kuuluu tähän samaan sarjaan.. 😉
Jyväskylän Tourujokivarressa karkotettiin liito-oravia leveän joen toiselle puolelle (!) Kankaan pyöräilybaanan rakentamisen alta – se niistä kompensaatioista 😉
Ilmoita asiaton viesti
Ok, no tuo kuulostaa kieltämättä pahalta ja en tiennyt kyllä liito-oravia olevan tourujoella. Yhden kerran elämässäni olen liito-oravan nähnyt ja Jyväskylässä, kramsunkadulla. Yllättävän lähellä keskustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tosin noin 20 vuotta sitten 😊
Ilmoita asiaton viesti
Tourujokivarsi on ollut aikaisemmin todella hyvää liito-oravien reviiriä – myös lepakoiden – siis ennen Kankaan asuinrakentamista, Kankaanaukion liikerakentamista sekä Kankaan pyöräilybaanaa ja Tourulan avovankilaa..
Vaivihkaa on em. liito-orava-alueilta hakattu puut Tourujokivarressa.
Perinteisesti Tourujokivarren liito-oravat ovat kulkeneet jokivartta aina Tuomiojärven leirintä-alueen vanhoihin havumetsiin saakka joen alajuoksulla olevasta koiranuittopaikasta lähtien, mutta nyt Tuomiojärven leirintäalueen lähellä olvat puut on lähes kaikki hakattu alas Tuomiojärven entisen leirintäalueen rantaan rakennetun massiivisen ”puolipyöreän” kerrostalon kohdalta.
Ja Kramsunkadun tienoot ja hienojen arvokartanoiden pihat ovat seuraavaksi vaarassa, koska kaupunki suunnittelee kaavoituksellaan myös noiden vehreiden ja tuuheiden piha-alueiden kaatamista täydennysrakentamisen alta 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Jyväskylässä osataan hienot ja lajirikkaat rantametsät tuhota. Kieltämättä mielenkiintoista tietoa jaoit, kiitos. Äijälänrannan asuntomessualueella oli merkattu suojeltava rantametsää, mutta siitähän mukavahingossa raivasivat vähän lisätilaa messualueelle ja kuin kiusallaan laittoivat vielä lintutornin kaislikon reunaan. On siinä nytkin hyvin kapea kaistale vielä rantalepikkoa jäljellä. Hämeenlahden laaja koivikko on hakattu aivan luonnonsuojelualueen reunaan, joka suojaa alueen suurimman kaislikon ja hyvän lintupaikan. Luonnonsuojelualueet jäävät saarekkeiksi, kun ympäröivät metsiköt parturoidaan pois. En tiedä mitä siihen hämeenpohjantielle rakennetaan, mutta varmasti ennen hämeenlahtea ympäröinyt koivumetsä on ollut myös lajistolle arvokas.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän piti se joki vapauttaa jo ajat sitten, milloinkahan se tapahtuu?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2360636
Tätä tarkoitin, tuulivoima olisi hyvä jos se laitettaisiin muualle kuin keskelle hienoja maisemia ja luontoalueiden kylkeen. Miksei johonkin jo pilattuun maisemaan näitä laiteta?
Ilmoita asiaton viesti