Joutuuko KHO ylimääräisiin ”töihin” sen vuoksi, että l a i s s a ei ole riittävää sote-sääntelyä ja viranomaisasiantuntemusta?

- Olen Gunnar-Kuntalaisaloite. Olen sairastunut kuntien kaavoitus- ja hallintoviranomaisten kovakouraisesta käsittelystä"...

Sivistysvaltio huolehtii heikoimmistaan

  • YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006 vuosien neuvottelujen jälkeen. Sopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.
  • Kansainvälisesti sopimus astui voimaan toukokuussa 2008, kun 20 maata oli hyväksynyt ja ratifioinut sen. Suomi allekirjoitti sopimuksen 30.3.2007, sopimuksen ratifiointi saatiin päätökseen kesäkuussa 2016.
  • Tällä hetkellä [20.4.2018] on selvää, että sopimus ei toteudu Suomessa täysimääräisesti, vaan paljon on vielä parannettavaa, jotta vammaisten ihmisoikeudet toteutuvat sopimuksen mukaisesti. Meidän päättäjien on huolehdittava siitä, että Suomi ottaa vakavasti sopimuksen, johon olemme sitoutuneet.

Lähde

Toteutuvatko meillä Suomessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oikeudet? Esim. vammaisten, sairaiden ja lasten oikeudet?

Ks. alla tuoreita KHO:n ennakkopäätöksiä, joilla puuttuvaa sote-lainsäädääntöä (PL 2,3 §) ja puutteellista perustuslain sääntelyä (PL 6 §, PL 10 §) yritetään kiireellisenä paikata, kun laista ei löydy selkeitä lakeja näiden tilanteiden hoitamiseksi.

Ks. KHO:2024:86

”Hallinto-oikeus oli hylännyt sijaishuollossa olevan lapsen vanhemman valituksen viranomaisen päätöksestä, jolla oli rajoitettu lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempaansa. Lapsen vanhempi ei ollut käyttänyt hallinto-oikeudessa asiamiestä. Hallinto-oikeuden päätös olisi tullut antaa hänelle todisteellisesti tiedoksi.” – –

Lähde

Oikeuskansleria koskevan Hallintolain 4,2 §:n tulee väistyä PL 108 §:n tieltä

Kuinka asianosaiset voivat ylipäätään itse tietää, milloin heidän kuuluu saada todisteellinen tiedoksianto saamastaan viranomaispäätöksestä?

Eivät tavalliset ’pienet ihmiset’ kulje alati käsikynkkää juristien kanssa..

Omasta kokemuksestani voin kertoa, että Kela on antanut v. 2012 valmistuneiden opiskelijoiden opintolainavähennyspäätökset ilman todisteellista tiedoksiantoa ts. ilman saantitodistuskirjettä, vaikka ko. Kelan antamilla opintolainavähennyspäätöksillä on ollut ko. ajankohtana 30 päivän muutoksenhakuaika.

Jos nämä opintolainavähennyspäätökset hukkuvat esim. Postissa tai joutuvat muusta syystä hukkaan opiskelijoiden valmistuttua ja muutettua pois opiskelupaikkakunniltaan, niin kuka tai mikä taho vastaa siitä, että opintolainavähennyspäätöksessä (ts. verovähennyspäätöksessä) ollutta 30 päivän muutoksenhakuaikaa ei ole voinut käyttää, jotta puuttuvia opintolainavähennyksiä olisi voinut hakea itselleen oikaisulla tai/ja valituksella?

Mikään tuomioistuin tai laillisuusvalvoja ei ole edellä kuvattua tilannetta ja puuttuvaa saantitodistuskirjettä selvittänyt tekemilläni muutoksenhauilla ja kanteluilla ts. KHO ei ole antanut asiassani valituslupaa eikä oikeuskanslerikaan ole asiaani kanteluna selvittänyt eikä käsitellyt (PL 108 §).

Oikeus ei ole puuttuvien opintolainavähennysten oikaisemiseksi kohdallani toteutunut vielä 12 vuoteen! (PL 6 §, PL 21 § ja PL 22 §).

Olen maksanut ilmeisen kohtuuttomia oikeudenkäyntimaksuja tämän asian selvittämiseksi.. 

Nyt olen parhaillaan hakemassa oikeuskanslerilta Hallintolain mukaisena asiavirheen korjauksena kiireellisessä oikaisuvaatimusmenettelyssä muiden ohelle näiden puuttuvien opintolainavähennysten ja puuttuvan todisteellisen tiedoksiannon mukaista asian oikaisemista eri hallinto-, kansaneläke-, vero- ja tuomioistuinviranomaisilla puuttumaan jääneiden selvitysten ja puuttuvien/puutteellisten alkuperäisiin vaatimuksiini nähden olevien käsittelyiden ja puuttuvien aineellisoikeudellisten perustelujen vuoksi.

 

Toisena akuuttina ja huomionarvoisena asiana nostan esiin, kenellä Suomessa on oikeus käyttää merkittävää julkista sote-valtaa ja lausua/määrätä/päättää esim. tahdosta riippumattoman potilaan perus- ja ihmisoikeuksista?
– – ”Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n tarkkailuun ottamisessa ja tarkkailun jatkamisessa ei ollut tapahtunut hallinto-oikeuden toteamaa menettelyvirhettä, vaikka mainittuina kahtena päivänä tapahtuneet lääkärien kirjaukset tarkkailun jatkamisesta eivät olleet perustuneet lääkärien henkilökohtaiseen tapaamiseen A:n kanssa vaan muun hoitohenkilökunnan tekemiin havaintoihin A:n terveydentilasta ja niiden kirjaamiseen potilaskertomukseen. Hallinto-oikeuden päätös, jolla apulaisylilääkärin tekemä hoitoonmääräämispäätös oli kumottu, kumottiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein.” – –

Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista tulee säätää  l a i l l a  (PL 2,3 §)

Ihmettelen suuresti, eikö meillä ole sote- ja hyvinvointilalueita koskevaa lainsäädäntöä siitä, kenellä on PL 124 §:n mukainen merkittävä julkinen ”sote-valta” – ja tarvittava  l a i n m u k a i n e n  valta esim. tahdosta riippumattoman hoidon määrämisessa ja ko. julkista sote-valtaa käyttävän henkilön lainmukaisesta pätevyydestä, asemasta, virka-, vuokralääkäri tai tmi-lääkärisuhteista.
Ihmettelen suuresti, että meillä ei ole sote- ym. lakeja, missä selvästi  l a i s s a  (PL 2,3 §) sanotaan, keille julkista merkittävää sote-valtaa hyvinvointialueilla sote-asioissa voidaan ylipäätään antaa? Vrt. myös ns. SIB-palvelut lapsille, nuorille ja pitkäaikaistyöttömille.
Ja voidaanko merkittävää julkista ”sote-valtaa” antaa lääkäreille vain toiminimen kautta tehtävänä ts. ilman virkavastuuta?
Peruslähtökohtana perustuslainkin mukaan on se, että yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista tulee säätää  l a i l l a (PL 2,3 §) eikä lakia alemman asteisilla määräyksillä tai sote- tai muun viranomaishallinnon sisäisillä ohjeilla.

 

Ohjeeksi KHO:2015:132

Ristiriitatilanteessa noudatetaan perustuslakeja. HL 4,2 § väistyy PL 108 §:n tieltä.

Oikeuskanslerilla on velvollisuus toimia kiireellisenä (Valtion virkamieslaki 14 §; PL 108 §) eri viranomaisilla tapahtuneiden asiavirheiden korjaamiseksi ja oikaisemiseksi, havaittujen puuttuvien selvitysten sekä puuttuvien tai ilmeisen pahoin viivästyneiden käsittelyiden vuoksi (vrt. KHO:2015:132).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu