Jyväskylän kulttuurihistoriallisen Seminaarinmäellä sijaitsevan Lounaispuiston kaavaehdotuksen kuuleminen päättyy jo tänään klo 15!

Kirsiomp
9
Ympäristö Asuminen Historia Kulttuuri Kunnat Laki Liikenne Matkailu Raha Rakentaminen Suomi Taide Talot Yhteiskunta

”Miksi kukaan ei enää arvosta Jyväskylän vanhaa rakennusperintöä ja kulttuurihistoriaa? Miksi kaikki keskustan pihan perät ja nurkat pitää täydennysrakentaa? Eikö kaupunkiamme tulisi kehittää tasapuolisesti kaikilla asuinalueilla eikä vain keskustassa asukasmäärä tuplaten? Jyväskylässä on jo nyt joka neljäs vastaan tuleva asukas opiskelija, joka asuu asuntosijoittajan hänelle vuokraamassa asunnossa? Uhraammeko Jyväskylän kauniin rakennuskulttuurin ja historian rahan vallan tärveltäväksi ja asuntosijoittajien temmellyskentäksi?”

—

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on valittu Suomen ensimmäiseksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, European Heritage Label -hakijaksi

—

Ja mitä tekee Jyväskylän kaavoitus? Aikoo täydennysrakentaa läheisen Lounaispuiston alueet Seminaarinmäellä! Yksityiset maanomistajat ovat hakeneet Seminaarinmäen pientaloalueen korttelin 68 tonteille 13, 16, 17 ja 18 asemakaavan muutosta.

Kaavaehdotuksesta 05/Lounaispuiston kortteli, asemakaava on kaavakuuleminen menossa tänään 8.4.2021 klo 15. saakka!

—

Lounaispuiston asemakaavamuutoksesta on jätetty runsaasti mielipiteitä ja muistuksia:

05_092 LOUNAISPUISTON KORTTELIYHTEENVETO EHDOTUSVAIHEEN PALAUTTEESTA JA KAAVOITTAJAN VASTINEET(lausunnot ja muistutukset)

– kaavasta halutaan jättää pois asuinrakentaminen ja pienentää rakennusoikeutta
– aluetta halutaan kehittää kulttuuri– ja matkailuyritysten alueena
– alueen mahdollisuudet ja hyöty kaupunkilaisille nähdään sen virkistyskäytössä
– kaavamuutoksen nähdään estävän kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten, niiden lähialueiden ja alueen luontoarvojen vaalimisen
– pienkerrostalojen katsotaan pilaavat alueen ja varsinkin kun vähäisellä asukasluvun kasvulla ei nähdä ole vaikutusta kaupungin keskustan asukastavoitteisiin
– kaavamuutoksen nähdään hyödyttävän vain maanomistajia ja rakennusliikkeitä, joista hinta muille on iäksi menetetty miljöö ja alueen mahdollisuus kehittyä
– muistutuksissa nähdään, että Seminaarimäki ei tarvitse uutta asuinrakentamista
– Seminaarinmäen alue on ainoa 1900-luvun alusta säilynyt ehjä kokonaisuus
– epäillään, että kaavamääräyksin ei ole varmistettu uudisrakentamisen sopivuutta valtakunnallisesti arvokkaaseen suojelukohteeseen
– alueella ei ole ollut kerrostalomaista rakentamista aiemmin
– kaavaehdotuksessa tarjotaan omistajille uudisrakennusoikeutta ”porkkanana” kunnostaa rakennus
– erikoisia ehtojakin on kuultu..
– ensimmäisen tontille valmistuneen pienkerrostalon jälkeen saisi seuraavan pienkerrostalon rakentaa vasta kun Parviaisen talo on kunnostettu
– epäillään, onko kaupungin linjana kaavoittaa kulttuurihistorialliset alueet gryndereille, jotta suojeluvelvollisuudet hoidetaan?
– kerrotaan, että asukkaiden kuulemisessa ja vuorovaikutuksessa on vakavia puutteita. ”Puutteet tiedonkulussa ja asukkaiden mielipiteen huomiotta jättäminen johtaa kehitykseen, jossa kaupunkilaiset kärsivät asuinympäristönsä laadun heikkenemisestä, ja historiallisten miljöiden lopullisesta menetyksestä.”
– yleisötilaisuus pidettiin vasta kun kaavaehdotus oli jo hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa
– yksityishenkilöiden jättämä muistutus 1: ”Kortteli 68 on ainoa ehjä kokonaisuus, joka on säilynyt 1900-luvun alusta. Kun kortteli täydennysrakennetaan, ei kaupungissamme ole jäljellä ainuttakaan vastaavaa osaa. Eikö alueen kehittäminen olisi mahdollista ilman alueen eheyden särkevää täydennysrakentamista?”
– valtakunnallisesti arvokkaalla alueella tulisi ensisijaisesti turvata vanhojen rakennusten kunnostaminen. Täydennysrakentaminen tulisi sallia vasta sitten, kun vanhat rakennukset on korjattu.
– suunnitelma ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin vaatimusta, jonka mukaan asemakaavaa laadittaessa tulee rakennettua ympäristöä vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Suunnittelussa ei ole noudatettu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden kulttuuriympäristön arvojen huomioonottamista eikä valtioneuvoston päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.
– valtakunnallisesti arvokkaalla alueella alueiden käytön ja kehittämisen tulee perustua alueen historialliseen kehitykseen ja ominaispiirteisiin. Kerrostalot eivät sovi alueelle, koska niitä ei siellä nykyisellään ole.
– uudisrakentaminen on liian kerrostalomaista ja luo parkkipaikkoineen, jätepisteineen ja muine pihatoimintoineen alueesta poikkeavan kokonaisuuden. Juomatehtaan raskas massoittelu nostaa sen alueen liiaksi keskiöön ja katkaisee näkymän Hämeenkadun suunnasta kohti Lounaispuistoa. Tontille sopisi korkeitaan yksi erillispientalo. Parviaisen talon uudisrakennukset ovat liian suuria ja tontille sopisi korkeitaan yksi erillispientalo.
– näkymä Jyväsjärvelle Seminaarinkadulta on säilytettävä
– rakennusten korkeutta on arvioitava rakennusten kokonaiskorkeutena eikä vain räystäskorkeutta vertaillen.
– uudisrakentaminen lisää liikennettä alueella.
– maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu, jos valtakunnallisesti arvokkaan alueen omimaispiirteiden vaaliminen jää korttelin muiden maaomistajien huoleksi.” – – (ks. lähdelinkit alla)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu