Jyväskylän osallisuuskoordinaattori Matleena Kantola vastaa Jyväskylän 16.4. aloittaneen asukaspaneelin rakentumisesta näin

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190721#Pidp446308288

Alla Jyväskylän osallisuuskoordinaattori Matleena Kantolan 18.4. vastaus lisätiedusteluuni Jyväskylän uuden 32-jäsenisen asukaspaneelin kohdalta:

”Hei Kirsi,

Lähetimme kutsukirjeen 1800 satunnaisesti valitulle jyväskyläläiselle. Kutsutuksi oli siis mahdollista tulla kenellä tahansa Jyväskylässä kirjoilla olevalla henkilöllä, joka on 15-89-vuotias.

Paneeliin haki 1800 kutsun saaneesta 159 ihmistä. Heistä arvottiin taustatietojen (ikä, sukupuoli, asuinalue, elämäntilanne ja koulutustausta) pohjalta 32 osallistujaa niin, että osallistujia on eri puolilta Jyväskylää ja paneeli edustaa taustatietojen osalta riittävän hyvin Jyväskylää pienoiskoossa.

Kysyit tarkempia tietoja ikäjakaumasta. Arvoimme osallistujiksi sekä ikääntyneitä että nuoria Jyväskylän ikärakenteen mukaisen määrän ja lisäksi molempiin ryhmiin lisäosallistujat, varautuen näin mahdollisiin peruutuksiin.

Koska kyseessä ei ole määrällinen tutkimus tai kysely, ei otoksemmekaan ole tilastollisesti täydellinen tai tietyllä tilastollisella menetelmällä tehty. Joukko on kuitenkin hyvin moninainen ja vastaa varsin hyvin Jyväskylän väestörakennetta pienoiskoossa. Näin saamme varmasti aikaan moniäänisen ja rikkaan keskustelun asukaspaneelissa.

Kiitos palautteestasi, huomioimme sen, mikäli toteutamme vastaavan asukaspaneelin uudestaan!

Ystävällisin terveisin

Matleena Kantola

Osallisuuskoordinaattori

Jyväskylän kaupunki

Viestintä, markkinointi ja osallisuuspalvelut

Käyntiosoite: kaupungintalo, Vapaudenkatu 32

Postiosoite: PL 193, 40101 Jyväskylä
Puhelin +358 50 530 8698

http://www.jyvaskyla.fi

Tässä alla vielä tänään 18.4. lähettämäni jatkotiedustelu asiaan:

”Hei Matleena Kantola et. al.,

kiitos viestistäsi.

Kerrotko vielä, miten päädyitte lähettämään juuri 1800 kutsukirjettä (onko riittävä määrä mielestänne lähes 150 000 asukkaan kaupungissa) ja kerrotko vielä, lähetettiinkö ne Jyväskylässä kirjoilla oleville asukkaille ja kaikille asuinalueille; ja kohdennettiinko ne tietyn asuinalueen kaikille postiosoitteen omaaville (ja siten myös muualla kirjoilla oleville asukkaille)?

Kuten jo kerroin, Jyväskylässä on ”omat”opiskelijat/muualta tulleet opiskelijat yliedustettuina (joka 4. jyväskyläläinen on opiskelija), jos satunnaisotanta tehdään siten, että mukaan tulee myös muualla kirjoilla olevat opiskelijat.

Kerrotko lisäksi, montako jäsentä tuli nyt valituksi kultakin Jyväskylän asuinalueelta, missä ikäryhmissä tai muiden taustatietojen mukaan ryhmiteltynä.

Siis esim. näin:

Keskusta 4 jäsentä; myös ikä, sukupuoli, asuinalue, elämäntilanne ja koulutustausta
Palokka 4 jäsentä; myös ikä, sukupuoli, asuinalue, elämäntilanne ja koulutustausta
Vaajakoski 2 jäsentä; myös ikä, sukupuoli, asuinalue, elämäntilanne ja koulutustausta
Mannila 2; myös ikä, sukupuoli, asuinalue, elämäntilanne ja koulutustausta
Mäyrämäki 2; myös ikä, sukupuoli, asuinalue, elämäntilanne ja koulutustausta

Ks. Kotikulmat – Jyväskylän asuinalueet

https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-rakentaminen-ja-liikenne/asuminen/kotikulmat-jyvaskylan-asuinalueet

Sen lisäksi, että saadaan moniääninen ja rikas keskustelu asukaspaneelissa, tulee osoittaa kaikille niille, jotka eivät tulleet valituksi tai saaneet kutsua, että tämä 32-jäseninen asukaspaneeli on rakennettu puolueettomasti – syrjimättä mitään asuinalueita tai ikäryhmiä tai elämäntilanteita ym.

Myös eläkeläiset ja ikäihmiset ovat yhtä arvokkaita kuin opiskelijat ja nuoret ihmiset. Arvokkaita ovat omassa kaupungissamme kirjoilla olevat kaiken ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset.

Ei ole hyväksyttävää, että annamme Jyväskylän kaupunkikehityksen, talousbudjetin arvioinnin ja kommentoinnin pääasiassa (muualta tulleiden) opiskelijoiden käsiin.

Odotan edelleen vastauksia kysymyksiini.

Asiasta olisi hyvä saada myös Keskisuomalainen-lehteen osallisuuskoordinaattorina Sinun laatima avoin ja läpinäkyvä analyysi nyt tehdystä satunnaisotannasta ja sen jälkeen paneelin rakentumisesta ja eri asuinalueiden edustuksesta; ja siitä, kuinka hyvin paneeli edustaa kaikkia jyväskyläläisiä asukkaita (ts. kirjoilla olevia jyväskyläläisiä).

[Oma lisäys tässä US Puheenvuorossa: Kirjoilla ei ole sama asia kuin se, että asuu jossakin osoitteessa. Jyväskylässä kirjoilla -sanaparilla tarkoitetaan yleensä sitä, että oma asuin- ja kotikunta on Jyväskylä. Opiskelijalla voi olla postiosoite Jyväskylässä, mutta kotikunta muualla.]

Mielestäni Jyväskylän kokoisessa kaupungissa olisi jokaiselta asuinalueelta tullut valita vähintään 10 jäsentä, jotta sillä olisi kunkin asuinalueen kannalta jotakin varsinaista merkitystä.

PS. Olisi kiva kuulla, miten esim. yli 200 000 asukkaan Turku on tämän saman asian hoitanut?

Ystävällisesti

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä
Jyväskylä”

Sitran tukemaan uuteen asukaspaneelikokeiluun osallistuvien kuntien valitsemaan tutkimusmenetelmään ja satunnaisotantaan huomiona se, että

– – Laadullisen tutkimuksen parina pidetään määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta, joka perustuu kohteen kuvaamiseen ja tulkitsemiseen tilastojen ja numeroiden avulla. Laadullisen ja määrällisen menetelmäsuuntauksen välistä eroa usein korostetaan, vaikka molempia suuntauksia voidaan käyttää myös samassa tutkimuksessa ja molemmilla suuntauksilla voidaan selittää, tosin eri tavoin, samoja tutkimuskohteita. Osa analyysimenetelmistä perustuu vahvasti laadullisen tutkimuksen tai määrällisen tutkimuksen suuntaukseen. Toisaalta monet menetelmät asettuvat lähtökohdiltaan suuntausten ääripäiden välimaastoon. Laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistämisen mielekkyys samassa tutkimuksessa riippuu tutkijan tieteenfilosofisista sitoumuksista. – –

Lähde

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu