K-S Ely-keskus voisi ottaa oppia Uudenmaan Ely-keskuksen oikaisuvaatimuksesta kaavojen ohjaamiseksi

Esim. Jyväskylässä asukkaat ovat vastustaneet ns. korkearakentamista Jyväskylän ydinkeskustaan. Miksi siis uusi kaupunginvaltuusto hyväksyi ydinkeskustassa sijaitsevalle Kalevankadulle 16-kerroksisen asuinkerrostalon?.. Kaava on merkittävä. Onko YVA ja YRVA tehtyinä? Mitkä ovat kaavan MRL 9 §:n ja MRA 1 §:n mukaiset vaikutukset koko kaavan vaikutusalueelle?..

—

Espoon ’vanha’ kaupunginvaltuusto vielä viime töikseen hyväksyi Poke-yleiskaavan viimeisessä kokouksessaan kesäkuussa

Uusi yleiskaava tiivistää pientalovaltaista Pohjois-Espoota ja mahdollistaa kokonaan uudet asuinalueet. Yleiskaava hyväksyttiin useiden äänestysten ja palautusesitysten jälkeen. Kaavaa ei haluttu jättää pöydälle, koska uusi kaupunginvaltuusto olisi silloin asian päättänyt.

Uudenmaan Ely-keskus on nyt jättänyt ko. yleiskaavasta 14-sivuisen oikaisukehotuksen, jossa on vaadittu korjauksia useisiin yleiskaavan osiin. Espoon tulee käsitellä ja korjata yleiskaava puolen vuoden sisällä tai muuten koko yleiskaavapäätös raukeaa. Suomessa elyt eivät yleensä toimi näin. Pitäisikö niiden toimia? Mielestäni pitäisi.

Lähde

—

Uudenmaan Ely:n jättämällä oikaisuvaatimuksella ja sen menestymisellä on tärkeä periaattellinen merkitys myös Keski-Suomelle

Keski-Suomessa K-S:n maakuntakaava ”rullaa” – aina vaan!

K-S:n maakuntakaavalla ei ole tällä hetkellä laissa vaadittua ohjausvoimaa esim. Natura- ja hiljaisten aluiden, soranotto- ja pohjavesialueiden eikä kulttuurihistoriallisesti ja matkailullisesti arvokkaiden kulttuurikohteiden suojelemiseksi. Tai tuulimyllypuistojen aloittamiseksi..

Tämä ”täysin kädetön” K-S:n maakuntakaavan ohjausvaikutus näkyy mm. kaupunkikeskustaa halkovan Tourujokialueen sekasortoisilla luontoa ja kulttuuria alati pilaavilla kaavoitus- ja maankäyttöhankkeilla, joista ei vastaa nyt kukaan eikä KHO edes käsittele niitä koskevia muutoksenhakuja; hankkeet alkavat ja päättyvät ilman K-S:n Ely:n, K-S:n maakuntamuseon tai Museoviraston valvontaa ja ohjausta.

Mitä asian parantamiseksi tekee ympäristöministeriö tai opetus- ja kulttuuriministeriö? Eivät mitään!

Ne nukkuvat Ruususen untaan ja ummistavat silmänsä kaikelta tältä perustuslain 20 – 22  § vastaiselta kaupunkisuunnittelulta (lue: kaupunki- ja maisemasuunnittelun puutteelta) ja toteutukselta. Kyseiset ministeriöt eivät huomioi lainkaan Århusin sopimuksen, Faron yleispuitesopimuksen tai Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen velvoitteita.

Tästä ovat nyt myös nähtävissä maakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän Kankaan vanhan paperitehtaan rakennusperintölain mukaisen suojeluesityksen vireillä olon yhteydessä Kankaan porttirakennukseen rakennetun julkisen saunaravintolan kohdalla asianosaisten ja naapurien kuulematta jättäminen.

Sama tilanne on ollut Kirkkopuiston kioskikahvilan toimenpide(!?)luvilla rakennetun saunaravintolan kohdalla. Se on noussut Kirkkopuistoon, valtakunnallisesti merkittävälle puisto- ja hallintoalueelle, joka on asemakaavalla suojeltu ja olisi vaatinut museoväen lausunnot ja asukkaiden ja asianosaisten kuulemisen ennen rakentamista. Nyt Kirkkopuistoon on rakennettu kirkkomaisemaan täysin sopimaton saunaravintola kioskikahvilan toimenpideluvilla, joista ei ole ilmeisesti kuultu yhtikäs ketään..

Sama tilanne koskenee hetken päästä Lounaispuiston ja Seminaarinmäen alueiden kulttuurihistoriallista rakennuskantaa ja arvokasta kaupunkikulttuuria.

—

Voivatko virkamiehet julkisesti arvostella kaupunkilaistensa pään sisältöjä?

Eduskunnan oikeusasiamieskään ei näe mitään erikoista siinä, että Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja arvostelee Kirkkopuiston arvokasta rakennuskulttuuria ja perinteistä kulttuurimaisemaa suojelevan ja tästä syystä muutoksenhakuoikeuttaan käyttävän kaupunkilaisen ”pään sisältöä”..

Jospa Jyväskylän kaupungin isät ja äidit, koko kaavoitus- ja rakennusvalvonta sisältäen saunatrendin mukanaan viemät K-S:n maakuntamuseon ’nokkamiehet’ (ts. nokkahenkilöt) ensin katsoisivat peiliin, ennen kuin ottavat julkisesti kantaa kaupunkilaistensa pään sisältöihin..

Kuullaan asukkaita ja asianosaisia ennen sitovia hanke- ja rakennuspäätöksiä ja noudatetaan Suomen lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia ja eu-direktiivejä, siten meidän ei tarvitse arvostella kenenkään kaupunkisuunnitteluun kantaaottavan pään sisältöä 😉

Lähde

—

Tässä alla em. EOAK/4950/2020 (23.7.2021)

Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Päivi Pihlajisto

”ELINKEINOJOHTAJAN MENETTELY”

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4950/2021