K-S Ely:n ympäristölakimies Tarja Kangasmaa ja YM: Puretaanko Joutsan Perttulanojan ja Jyväskylän Tourujoen LS-alueet rakentamisen alta?
”Meitä hätyytellään vuoroin Jyväskylän keskustaa halkovan Tourujoen länsirannalta itärannalle – ja hetken päästä itärannalta länsirannalle.. Hetken päästä meitä ei enää tarvitse hätyyttää: meitä ei Tourujokivarressa enää ole” 🙁 Myös satakielen laulu on hiljennyt..
—
Haloo Ympäristöministeriö (YM)!
Nyt ollaan jo hyvin vaarallisella tiellä, jos Keski-Suomessa K-S:n Ely-keskus lähtee purkamaan virallisia luonnonsuojelualueita (LS-alue) rakentamisen alta!
—
Näin on tilanne tällä hetkellä varsinkin kun K-S:n 2020 tammikuussa lainvoiman saaneella ”rullaavalla” K-S:n maakuntakaavalla ei ole riittävästi laissa maakuntakaavalta vaadittua ohjausvoimaa (MRL 28,1 §):
Useat tarpeelliset maakuntakaavamerkinnät, mm. luonnon- ja kulttuurinsuojelu- ja soranottoaluemerkinnät; pohjavesi- ja hiljaisten alueiden sekä uusien ja päivitettyjen Natura-aluemerkintöjen riittävät kaavamerkinnät puuttuvat K-S:n maakuntakaavasta.
Joutsan Perttulanojaan pientalotonttialue?
Keskisuomalainen-lehti uutisoi tämän eli 9.1.2021 päivän lehdessään, että Joutsan ”kunnan intressissä on kaavoittaa” Perttulanojaan tontteja pientaloille.
Perttulanoja on yksityinen luonnonsuojelualue (LS), joka on perustettu lääninhallituksen päätöksellä marraskuussa 1989. Luontoselvitysten mukaan se on tärkeä valkoselkätikan ruokailu- ja pesimäalue.
Tourujoen keskipaikkeilla – Kankaan uuden asuinalueen ja vanhan Kankaan paperitehdasalueen kohdalla joen vastarannalla – on myös kaksi virallisesti perustettua rinnakkaista LS-aluetta (yht. 3,1 ha).
Miksi näitä -90-luvulla perustettuja Tourujoen LS-alueita ei ole huomioitu millään tavalla Kankaan ja Tourujoen useissa kaava-, rakennus- ja maankäyttöhankkeissa tai Kankaan vanhan paperitehdasalueen 2017 K-S Ely-keskuselle jätetyssä Kankaan paperitehdasaluetta koskevissa rakennusperintö- ja maisemansuojeluhankkeissakaan?
Siksikö, että luonnonsuojelualueet omistaa Jyväskylän kaupunki? Vai siksikö, että Kankaan 2014 lainvoiman saanut osayleiskaava eikä 2018 rullaamaan lähtenyt K-S:n maakuntakaavakaan sisällä tarvittavia LS-alue merkintöjä?
Ajattelivatko Jyväskylän kaupunki, K-S Ely-keskus, LSSAVI ja K-S museo, Museovirasto – jopa YM – noin vain jättää näin tärkeän yksityiskohdan pois kaikista eri Tourujokialueen hankkeista?!..
KHO ei myöskään vuoden 11/2018 nähnyt Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys ry:n hätää näiden luonnon ja kulttuurin suojeluasioiden puolustamisessa omalla toimialueellaan, kun KHO hyväksyi Rise-avovankilakampuksen asemakaavamuutoksen ”Kehä Vihreän” -reitille 11/2016 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan viheralueita koskevan yleiskaavan teemakartan vastaisesti, kaupunginjohtajan saattelemana..
LSSAVI ei huomioi Tourujokikunnostuksen vesilain mukaisissa silta-, jokikunnostus-, padonpurku- tai pohjapatosuunnitelmissa Tourujoen LS-alueille (ns. Makkaramutka) koituvia vahinkoja
Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto (LSSAVI) on avannut 4.1.2019 Tourujokikunnostuksen (muistutukset jo 2 vuotta sitten!).
Näitä Tourujoen LS-alueita ei ole huomioitu tässä todella massiivisessa 6-8 milj. maksavassa Tourujokikunnostuksessa.
Näitä Tourujoen LS-alueita ei ole huomioitu myöskään Kankaansillan rakennushankkeessa (muutoksenhaku parhaillaan menossa):
Kankaansillan rakennushanke sijaitsee näiden Tourujoen LS-alueiden kupeessa ja Taulumäen pohjavesialueella ja/tai sen suojavyöhykkeellä(?)
YVA-arvioinnit ja pohjavesitutkimukset puuttuvat. Pohjavesi- ja tulvasuojelumerkintöjä on lievennetty, jotta Kankaan alueelle on voitu rakentaa..
Tourujoen yht. 3,1 ha:n kokoisella luonnonsuojelualueella on mm. suojelua vaativa tervaleppäkorpi ja siellä elää useita erittäin uhanalaisia eläimiä (mm. liito-oravat, saukot, satakielet) ja kasveja (mm. harvinaisia sammaleita).
Taitaapa LS-alueen metsissä sijaita jo muodikkaasti vuoden 2014 ”liito-oravakompensaationa” myös toiselta puolelta leveää jokea, Kankaan pyöräilybaanan alta, siirretyt liito-oravapöntötkin K-S Ely-keskuksen ”liito-oravamiehen’ oivallisin ohjein .. 😉
Lähde: KSML 9.1.2021
Lähde: komp 2016-2021
—
Keski-Suomen maakuntakaava lainvoimaiseksi 28.1.2020
Ajankohtaista Tapahtumat • 12.2.2020 | Ks-liitto
Lähde:
https://keskisuomi.fi/keski-suomen-maakuntakaava-lainvoimaiseksi-28-1-2020/
—
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on nähtävillä Keski-Suomen liiton internet-sivuilla osoitteessa:
https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/08/26108-Tiedoksi_KHO_paatos.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. 15.5.2020 annettu KHO:2020:53 -vuosikirjapäätös alla. Vrt. tilanteeseen Tourujoella K-S maakuntakaavan ”rullatessa”..
– – ”Maakuntakaava perustuu kysymyksessä olevilta osin kaavan tarkkuustaso huomioon ottaen maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n kannalta riittäviin selvityksiin ja täyttää lain 28 §:n 3 momentissa säädetyt luonnonarvojen vaalimista koskevat edellytykset.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1589361142704.html
Ilmoita asiaton viesti
—
21. maaliskuuta 2016:
”Tourujoki luonnonsuojelualueineen sijaitsee syvässä ja suojaisessa laaksossa. Luonnonsuojelualue on maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävä jokivarren ja lehtometsän luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueella kulkee suosittu Tourujoen luontopolku, joka säilyy ja jonka rakenteiden kehittämisestä on tehty ehdotuksia Tourujoen vuonna 2015 valmistuneessa kehittämissuunnitelmassa. Myös joen länsirannan säilyminen nykyisenkaltaisena luonnontilaisena alueena on turvattu kaavoissa. Kyseisellä itärannalla on luontoselvitysten perusteella havaittu samanlaisia luonnon monimuotoisuusarvoja kuin itse luonnonsuojelualueella.” – –
– – ”Nykyinen, vielä käytössä oleva vesivoimalaitos rakennuksena säilyy, ja sille on tarkoitus löytää uusi käyttötarkoitus. Tourujoen kehittämissuunnitelmassa on yhtenä ideana esitetty mm. julkisen saunan perustamista rakennukseen. Jopa pulahdusmahdollisuudesta jokeen on keskusteltu. Vanha luodin muotoinen voimalarakennus on tarkoitus paljastaa nykyisen peltiverhoilun alta.” – –
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/3liite.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
Lintubongareille tiedoksi:
”Tourujoen laakso on Keski-Suomen merkittävin talvilintujen kerääntymisalue. Alueen läpi kulkee luontopolku. Tourujoki on kovertanut aikojen saatossa itselleen syvän laakson. Laakson lämpötilan tasaisuus ja kosteus sekä M-Realin tehtaan laskema lauhdevesi vaikuttavat alueen pienilmastoon, joten siellä viihtyvät monet Keski-Suomessa harvalukuiset eliölajit.
Tourujoenlaakson reunoja kiertävä Jyväskylän vanha hautausmaa on erinomainen lintupaikka syksyisin. Jos tourujoen luontopolkua kulkee toiseen suuntaan, kannattaa paluumatka tehdä hautausmaan laakson puoleisia reunoja seuraten.
Lajisto: Talvehtivat lajit. Lehtojen ja puistojen lajit. Alueella pesiviä lajeja ovat mm. pikkutikka ja mustapääkerttu. Myös yölaulajat viihtyvät jokivarressa. Syksyisin Tourujoen ja vanhan hautausmaan aluella viivyttelee hyönteissyöjiä, siellä on havaittu mm. taigauunilintu. Muita alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mandariinisorsa, liejukana, kuningaskalastaja ja idänuunilintu. Tourujoella talvehtii satoja sinisorsia, tiklejä ja tavallisempia talvisia pikkulintuja.
Ajo-ohje: Puistokadulta vanhan hautausmaan parkkipaikalta pääsee kävellen Kankaankatua luontopolun pohjoispäähän.” [huom. luontopolulla ei ole talvikunnossapitoa, joten kulku luontopolulla omalla vastuulla].
http://ksly.net/keskisuomalaisesta-lintuharrastuksesta/lintupaikat/jyvaskyla/tourujoen-laakso/
Ilmoita asiaton viesti
Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset
Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä 10.10.2012
Jyväskylän kaupunki
Kaavoitus Elina Lehtinen
Muutama poiminta ko. vuonna 2012 koostetusta luontoselvityksestä:
Luvussa 3.4 Linnut: Timo Pylvänäisen 2011 linnustoselvityksen mukaan alueelta on tehty havaintoja yht. 110 eri lintulajista; se on lähes 1/4 Suomessa kautta aikojen tavatusta lintujen lajimäärästä.
”Pesivinä alueelta on tavattu yhteensä 53 lintulajia, joista pääosa on pensaikko- ja lehtimetsien lajeja.
Alueella pesii lisäksi muutamia vesi- ja rantalintulajeja.
Uhanalaisista lajien pesimähavaintoja on seuraavista lajeista:
• Valtakunnallisesti vaarantuneet (VU): kivitasku, virtavästäräkki
• Valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT): käenpiika, sirittäjä, punavarpunen, mustaleppälintu, rantasipiLisäksi muuttoaikoina, talvisin tai levähtämässä alueella on tavattu useita uhanalaisia ja sil-mälläpidettäviä lajeja.
Luku 3.5 Putkilokasvit ja sammalet
Alueelta on tehty merkittäviä putkilokasvi- ja sammalhavaintoja (Timo Kypärä: Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys 31.3.2012), jotka painottuvat Tourujokivarteen ja tehtaan ja Ailakinkadun väliseen metsikköön.
• Valtakunnallisesti vaarantuneet (VU): isonauhasammal
• Valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT): rantanukkasammal, kellotalvikki
• Alueellisesti uhanalainen (RT): kantohohtosammal, pikkuhiippasammal, puistohiippasammal, kyläkellukka
• Maakunnallisesti uhanalainen laji (M): keltanokitkerö
• Suomen vastuulaji: katvesammalIsonauhasammal – ja katvesammalesiintymät sijoittuvat luonnonsuojelualueelle. Rantanukkasammal kasvaa jokirinteessä paljaalla maalla. Keski-Suomen edellinen havainto lajista on tehty ennen vuotta 1940. Puistohiippa- ja pikkuhiippasammalet kasvavat lehtipuiden rungoilla. Kummastakin on vain kaksi esiintymää Keski-Suomessa, ja molemmat lajit kasvavat täällä esiintymisalueidensa äärirajoillaan.
Kantohohtosammal kasvaa Tourujoen tuntumassa irrallisella mäntypölkyllä. Kellotalvikki esiintyy Kankaan tehdasalueen metsittyneellä kulmalla. Laji on hiekkaisten ja harjumaisten kangasmetsien laji, jolle tehdasalueen ruohovartinen kasvupaikka lienee satunnainen ja lyhytaikainen kasvupaikka.
Keltanokitkeröllä on Keski-Suomessa parikymmentä kasvupaikkaa. Laji on perinneympäristöjen laji, jonka nykyisiä kasvupaikkoja ovat avoimet pihat ja pientareet. Myös kyläkellukka on kulttuurinsuosija. Kasvillisuusselvityksessä havaitut esiintymät ovat pieniä ja huonokuntoisia polunvarsikasvustoja.”
[…ja siksi nämä 2011-2012 tehdyt havainnot olisikin tullut päivittää koko Tourujokivarren kattavassa YVA-menettelyn mukaisessa YVA-arvioinnissa ja ympäristöselostuksessa, jota on vaadittu tehtäväksi jo vuoden 2016 Rise-avovankilan merkittäviin asemakaavamuutosselvityksiin (MRL 9 §) ja avovankilan SOVA-arviointeihin; ja olisihan ne tullut päivittää SOVA:lla myös vesipuitedirektiivin sääntelemään vesiensuojeluohjelmaan sekä tulva- ja pohjavesiluokkamääritykseenkin.. Vrt. KESELY/1998/2017]
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Kankaan_osayleiskaava/selvitykset/Kankaan_ja_Tourujoen_alueen_luontoselvitykset_pien.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
Tourujoen Luontopolku
12 arvostelua
—
Jyväskylä: näe ja koe – sijalla 10/29
Nähtävyydet ja maamerkit, Luonto ja puistot, Lisää
Tourujoki Nature Reserve, Jyväskylä 40100, Suomi
SeppoM39
25955
Arvosteltu 18. elokuuta 2017
Erinomainen luontopolku keskellä kaupunkia
Hämmästyttävä paikka!!! Keskellä kaupunkia rotko, jossa erinomainen luonnontilainen luontopolku. Ehdottomasti kannatta mennä katsomaan kauniina päivänä! Polku on turvallinen ja näin myös pienet lapset ovat mielissään kun pääsevät katsomaan aitoa luonnontilaista luontoa.
https://www.tripadvisor.fi/ShowUserReviews-g189942-d12544121-r562709827-Tourujoen_Luontopolku-Jyvaskyla_Central_Finland.html#REVIEWS
Ilmoita asiaton viesti
Lähde tästä alla olevasta linkistä tunnin mittaiselle Tourujoen luontovaellukselle – muista laittaa äänet täysille – lintujen laulu ihanaa kuultavaa tällä videolla! 🙂
https://www.youtube.com/watch?v=HgkQdn1P4XA
”Tourujoen luontopolku sijaitsee aivan Jyväskylän keskustan tuntumassa Vanhan hautausmaan ja entisen Kankaan paperitehtaan välissä. Polku kiemurtelee syvässä ”kurussa” Palokkajärvestä Jyväsjärveen laskevan vähävetisen joen varrella. Polun pituus on noin 70000 senttimetriä, ja kuljemme sen hidasta tutustumisvauhtia edestakaisin. Joskus polulla näkee myös kuntojuoksijoita cityjänisten seassa, mutta heille se tuskin on tarkoitettu. Takaisin lähtöpaikalla olemme noin tunnin kuluttua.”
Kiitos tekijälle! 🙂
Tämä video on kuvattu 2013 – ennen Kankaan uutta, sekavaa ja täyteen ahdettua asuinaluetta.. 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Satakieli lauloi viime kesänä tourujokilaaksossa, kuten usein useampikin mustapääkerttu. Kyllä nyt on se luontopolun ympäristö aika täyteen rakennettu, toivottovasti puita ei enempää raivata alueelta. Tosin kaupungilla on kyllä tapana parturoida kaikki mahdollinen aivan siihen luonnonsuojelualueen kylkeen asti. Ympäröivät vähemmän merkittävän puustot ja pusikoit olisivat hyvää suojavyöhykettä.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, entäpä kun Lohikosken pato Tourujoen keskipaikkeilta puretaan? Miten LS-alueen silloin käy? Hukkuu alle? Tai kuivuu hellekesinä?
Itse katsoin jälleen uudelleen em. videon:
Tourujoen LS-alueen luontopolun taulussa nro 6. kerrotaan mm. näin:
Tourujoen säännöstelyehdot
– Palokkajärven pinta pysyy välillä 94,40 – 93,50 m
– vrk-juoksutus on vähintään 17 000 m3 (= 0,2 m3/s)
– joessa ja sen varsilla ei aiheuteta vältettävissä olevia vahinkoja
(Ympäristötoimi 2012)
Tourujoen vesistön valuma-alueen laajuus on runsas 360 km2. Määrästä vesialaa on 7 % ja rantaviivaa vesillä on 274 km. Joessa virtaa vettä yleensä 1-4 m3/s, kevään tulvahuipun aikaan jopa 30 m3/3.
Ilmoita asiaton viesti
—
Taitavat tehdä Tuorujoen ainutlaatuisesta meanderoivasta uhanalaisesta joesta ja luontotyypistä ja sen LS-alueesta vain tutkijoiden koelaboratorion, ks. alla:
Tourujoen kunnostuksen seurantasuunnitelma
Jyväskylän yliopisto
Bio- ja ympäristötieteiden laitos2018
Johanna Salmelin, Jukka Syrjänen ja Heikki Hämäläinen
”Seurannan tarkoituksena on arvioida kunnostuksen vaikutuksia Tourujoella ja erityisesti kunnostuksen tavoitteiden toteutumista. Tourujoen seurannassa tarkkaillaan kunnostuskohteen tilaa ennen ja jälkeen kunnostuksen ja verrataan joen tilaa ekologisen tilan luokittelun periaatteiden mukaisesti samaa jokityyppiä edustaviin, mahdollisimman luonnontilaisiin vertailujokiin. Myösveden fysikaalis-kemiallisia ja uoman hydrologis-morfologisia suureita seurataan.Tourujoen vesivoimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely on vaikuttanut Tourujoen yläpuolisten järvien vedenkorkeuteen. Lyhytaikaissäännöstely seuraa siitä, että voimalan ainoan turbiininrakennusvirtaama oli noin 5–10 m3 s-1, eli suurempi kuin joen keskivirtaama. Siten turbiini voi käydä jatkuvasti vain tulva-aikana. Muulloin se täytyi pysäyttää useita kertoja vuorokaudessa, jotta Palokkajärvi ehti täyttyä. Voimalaitoksen ohittavasta tulvauomasta vettä pitää juoksuttaa kuitenkin läpi vuoden 0,2–0,3 m3 s-1, jotta uomassa virtaa vesi aina edes vähän. Voimalaitoksentoiminta päättyi laiterikon vuoksi suunniteltua aiemmin, vuonna 2018. Nopeasti muuttuvat virtaamaolosuhteet aiheuttavat ongelmia joen eliöstölle, mutta säännöstelyllä on saattanut olla vaikutuksia myös Palokka- ja Tuomiojärvien rantavyöhykkeen ekologiseen tilaan, ja kunnostukseen liittyvä säännöstelyn purku voi siten vaikuttaa niiden rantaeliöstöön. Koska kunnostuksella on todennäköisesti vaikutuksia erityisesti Tuomio- ja Palokkajärvien vedenkorkeusvaihteluun säännöstelyn loppuessa ja vedenkorkeuden vaihtelun palautuessa luontaiseksi, olisi hyvä seurata ainakin toisen järven rantojen eliöstöä ennen ja jälkeen kunnostuksen.”
—
Mietin miten tulee käymään Tuomiojärvellä olevien Eerolan- ja Rautpohjanlahden Natura-lintuvesien? Eikö niistä olekaan kukaan nyt huolissaan?
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/yleissuunnittelu/tourujoen_seurantasuunnitelma.pdf
—
Sallitaanko me kiltisti tämä Tourujoen LS-alueen tuho? 🙁
Eikö luonnonsuojelusta aidosti enää välitetä? Missä ovat nyt Suomen vihreimmän kaupungin – Jyväskylän – vihreät?.. Haloo, nyt olisi aika toimia!
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on se pato kuitenkin luonnoton ihmisen tekemä elementti, jonka purku on vain hyvä asia luulenpa. Ovat puhuneet, että lohikin voisi jokeen nousta. Varmasti se vaikuttaa alueen ekosysteemiin, mutta luulisin että positiivisesti pitemmän päälle kun vesi saa juosta vapaasti. Tiedä sitten minkälainen lopputulos on, mutta itse ainakin tykkäisin jos olisi kunnon kuohut.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, siis lohi vastaan kaikki muut suojeltavat eläimet ja kasvit?
Mietin miten tulee käymään Tuomiojärvellä olevien Eerolan- ja Rautpohjanlahden Natura-lintuvesien? Eikö niistä olekaan kukaan nyt huolissaan? Jos se kuivuvat?
Ilmoita asiaton viesti
Markku, ks. Eerolanlahti – Rautpohjanlahti
FI0900033 Eerolanlahti – Rautpohjanlahti SAC/SPA
Tiivistelmä Natura 2000 -alueen suojeluperusteistaValtioneuvoston päätös 2018 tietojen tarkistamisesta ja verkoston täydentämisestä
http://paikkatieto.ymparisto.fi/natura/2018/tiivistelmat/FI0900033.pdf
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Eerolanlahti__Rautpohjanlahti(5135)
Ilmoita asiaton viesti
Tuttuja paikkoja, tuskinpa niitä kuivumaan päästetään. Se olisi jo aika katastrofi.
Ilmoita asiaton viesti
Todellakin olisi!
Ihmettelen, miten tällaisilla LS-alueiden purkuasioilla voidaan leikitellä tällä tavalla.. Ei läheisiä Natura-alueita saa heikentää ihan vain sillä, että halutaan kokeilla ja tutkia, miten Tourujoen LS-alueen suojelun purku ja padon purku lähialueen vesiin vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kai niitä vesien virtaamia ja vaikutuksia vesistöihin voidaan laskea. Ei kai tuollaista isoa muutosta tehdä ihan tuosta vaan summassa. Sitähän ollaan vuositolkulla puhuttua, että joki vapautetaan. Joskus oli, että vuonna 2018 piti tämä tapahtua. Tiedä sitten miksi viive. Jos joki palautetaan luonnontilaan, luulisi sen olevan hyvä asia. Nythän se on ihmisen muokkaama ja virtaus aivan minimaalinen.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, siinä Tourujoen kohdalla on pudotusta 16 m – ei siis vähäinen asia kun pato puretaan.
Ja jos homma pieleen menee, niin ei varmaan patoa uudelleenkaan enää siihen rakenneta.
On riskaabelia purkaa pato, koska sateisuus ja kuivat kaudet vaihtelevat, ja ei kukaan pysty vaikutuksia lähivesiin arvioimaan – tai edes itsensä Tourujokeen..
Hyvää yötä 🙂
Ilmoita asiaton viesti