K-S, Korpilahti, Putkilahti! K-S Ely-keskus ei ole arvioinut LSL 65 §:n mukaan tuulimyllyjen ja malminetsinnän yhteisvaikutuksia

Tukesin kaivosviranomaisten kanssa käymäni keskustelu jatkuu.. Kysyin Tukesin ylitarkastajilta, että
”Mistä ihan tavallinen ihminen tai esim. saman alueen matkailu- tai muu yrittäjä saa tietoa näistä malminetsintäalueiden reaaliaikaisista malminetsinnöistä ja mahdollisista lupaavista löydöistä, jos hän suunnittelee samalle seudulle/alueelle esim. matkailualan yrityspalvelujaan ja haluaisi tietää, kannattaako hänen tulla samalle alueelle suunnitelmineen? Tämä vain yhtenä esimerkkinä.
Kerrotte, että ”Kun kohteella ollaan liikkeellä vielä hyvin alkuvaiheen malminetsinnässä, tehokkaan etsinnän kriteerit ovat erilaiset kuin jo useita vuosia tutkimusta kohteesta. Luvanhaltijat raportoivat vuosittain keskeisistä tutkimuksista tukesille. Tämän lisäksi luvanhaltijat ilmoittavat paljonko he ovat investoineet rahaa malminetsintään Suomessa.”
Voisiko näistä meneillään olevista malminetsintä- ja lupa-asioista olla joku rekisteri olemassa Tukesin tekemien valvontatietojen perusteella? Ehkä jopa samassa jo aikaisemmin keskustelemassamme karttapalvelussa, josta olette tekemässä entistä ehompaa palvelua Tukesin ylitarkastaja Esa Tuomisen mukaan.
Nyt esim. kaikki K-S:n Korpilahden ja erityisesti Putkilahden, Oittilan ym. lähialueen asukkaat jännittävät, että löytyykö alueelta joskus kultaa – kaikki jäädyttävät omat hankkeensa tälle alueelle siksi aikaa, kun asia selviää ja sittenkö vasta tarvittava YVA-arviointi tehdään.. Ei tunnu ihan reilulta.
Samalla putkilahtelaiset jännittävät myös Salolan tuulimyllypuiston nousemista samalle Natura-alueelle ja ns. hiljaiselle alueelle.. Nämä kaksi, osin samalle Natura-alueelle ja sen läheisyyteen suunniteltua tuulimylly- ja kaivoshanketta yhdessä terrorisoivat henkisesti niin korpilahtelaisia – siis jyväskyläläisiä – sekä luhankalaisia ja joutsalaisia asukkaita, mökkiläisiä ja yrittäjiä sekä luontomatkaajia tästä vuosiksi eteenpäin. Ei tunnu ihan kohtuulliselta.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kyllä YVA-arvioinnit näiden kahden merkittävän hankkeen ja saman Natura 2000-alueen (Putkilahti) kohdalta olisi tullut tehdä ennen myönnettyä lupaa.
Miten te perustelette sen, että LSL:n 65 §:n mukaista yhteisvaikutusten arvointia (YVA, SOVA?) ei tarvinnut tehdä ennen myönnettyä Vatsan malminetsintälupaa alla olevan Putkilahden Natura 2000 -luontoarvojen perusteella (ALUEEN KOODI: FI0900098)”
—
Sain alla olevan vastauksen ylitarkastaja Keskitalolta:
”Luvanhaltijan tulee ilmoittaa kirjallisesti hyvissä ajoin ennen tutkimusten aloittamista asianosaisia. Yrittäjät, olipa ne sitten minkä alan tahansa, selvittävät varmasti alueenkäytön suunnitelmat alueen kunnasta jo suunnitteluvaiheessa. Yritystoiminta edellyttää jotakin lupaa tai ilmoitusta jostakin viranomaisesta, jolla taas on velvollisuus selvittää alueen tilanne.En ehkä ole tarpeeksi vielä painottanut malminetsinnän luonnetta. Se on hetkellinen tapahtuma kohteella, josta näytteenoton jälkeen siirrytään pois. Malminetsintälupa ei este maanomistajaa hallinnoimasta omaa maataan. Jokainen yrittäjä taas tietysti arvioi omaa toimintaansa ja sen kannattavuutta ja riskejä.Lapista voin kommentoida sen verran että samalle alueille mahtuvat, niin poronhoito, matkailu kuin malminetsintäkin.Kyseessä ei ole siis kaivostoiminta. Kaivostoiminta edellyttää alueen kunnalta kaavan ja rakennusluvat, toki myös useita muita lupia merkittävimpänä ympäristöluvan AVI:lta.Natura-tarveharkinnan osalta vastuuviranomainen on alueen ELY-keskus. Heidän antama lausunto on mukana päätöksessä (liite 13), jossa ympäristöviranomainen toteaa näin;”ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen toimenpiteistä saadun selvityksen sekä yllä mainittujen uudistettujen menettelytapojen myötä suunnitellut malminetsintätoimet eivät todennäköisesti merkittävästi heikennä Putkilahden Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, eikä luonnonsuojelulain n 65 §:n tarkoittama Natura-arviointi ole tarpeen.”
ELY-keskus on myös YVA-viranomainen, jonka tulee huolehtia koska hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia.” – – (+ yhteystiedot)
Alla pääosa vastauksestani Tukesille ja samalla myös ympäristöministeriön kirjaamoon:
– – ”Kirjoitatte, että ”Yrittäjät, olipa ne sitten minkä alan tahansa, selvittävät varmasti alueenkäytön suunnitelmat alueen kunnasta jo suunnitteluvaiheessa. Yritystoiminta edellyttää jotakin lupaa tai ilmoitusta jostakin viranomaisesta, jolla taas on velvollisuus selvittää alueen tilanne.”
Tämä on ihanteellinen ajatus ja toive. Ei toteudu käytännössä.
Esimerkkinä voin sanoa, että täällä Jyväskylässä saa rakennusvalvonnasta seuraavanlaisen vastauksen, kun eksyy kysymään sitä, millä luvilla sauna on rakennettu Jyväskylän keskustassa sijaitsevan valtakunnallisesti kullttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti (RKY 2009) merkittäväksi luokitellun Kirkkopuiston kahvilan alle ja onko siinä kuultu asianosaisia. Vastauksen sain kysymykseen: Luvat on ja asianmukaiset kuulemiset on pidetty. Revipä sitten siitä tarvitsemasi info tai perusta siitä mielipiteesi, onko luvat kunnossa ja keitä on asianosaisina kuultu..
Kyllä ihan aikuisten oikeasti tarvitaan ajantasainen rekisteri ja karttapaikka, josta nämä malminetsintä- ja kaivosalueiden tiedot voi saada reaaliaikaisina ja kattavina tietoina. Nykyiset malminetsintään ja kaivostoimintaan liittyvät tietojärjestelmät eivät täytä Ympäristötietodirektiivin vaatimuksia eikä INSPIRE-yhteensopivuuttakaan – ainakaan täällä K-S:ssa, jossa K-S maakuntakaavakin edelleen vain ”rullaa”.. K-S maakuntakaava on ”rullannut” jo vuodesta 2018 lähtien – heti uudistamisen jälkeen – ilman Natura 2000 -alueiden ja hiljaisten alueiden päivityksiä ..
Kirjoitatte ilmeisesti nyt Korpilahden ja Vatsan alueen juuri myönnetystä malminetsintäluvasta Putkilahden Natura-alueen ja Salolan tuulimyllypuiston välittömään läheisyyteen (jopa osin päällekkäin), kun toteatte, että Natura-tarveharkinnan osalta vastuuviranomainen on alueen ELY-keskus. Heidän antama lausunto on mukana päätöksessä (liite 13), jossa ympäristöviranomainen toteaa näin; ”ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen toimenpiteistä saadun selvityksen sekä yllä mainittujen uudistettujen menettelytapojen myötä suunnitellut malminetsintätoimet eivät todennäköisesti merkittävästi heikennä Putkilahden Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, eikä luonnonsuojelulain n 65 §:n tarkoittama Natura-arviointi ole tarpeen.” ELY-keskus on myös YVA-viranomainen, jonka tulee huolehtia koska hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia.
Ympäristöminiteriön tulee olla nyt tietoinen ja toimia asiassa parhaillaan menossa olevana muutoksenhakuaikana, koska K-S:n Ely-keskus ei ole tutkinut näiden malminetsintä- ja tuulimyllypuistohankkeiden yhteisvaikutuksia lainkaan (LSL 65 §). K-S Ely:n lausunnossa sanotaan Tukesin ylitarkastaja Keskitalonkin mukaan, että ”suunnitellut malminetsintätoimet eivät todennäköisesti merkittävästi heikennä Putkilahden Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, eikä luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama Natura-arviointi ole tarpeen.” – –
Tukesin kaivosviranomaisena ylitarkastaja Ilkka Keskitalo kuitenkin oikeaa vastuujakoa painottaen päättää viestinsä lauseeseen, että ”ELY-keskus on myös YVA-viranomainen, jonka tulee huolehtia koska hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia.”
—
KHO:n Muu päätös 1069/2018
– – ”Sodankylän kunnassa sijaitseva malminetsintäalue on pinta-alaltaan 493,3 hehtaaria ja sijoittuu melkein kokonaisuudessaan Viiankiaavan Natura-alueelle (FI1301706) ja soidensuojelualueelle (SSA120159). Lisäksi malminetsintäalue sijoittuu myös yksityiselle luonnonsuojelualueelle (YSA200649) ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue (YSA200153). Yhtiö otaksuu alueella olevan kuparia (Cu), nikkeliä (N) ja platinaryhmän metalleja.” – –
– -”13. Natura-arviointi
Malminetsintä, jota suoritetaan Natura-alueella tai sen läheisyydessä, edellyttää ympäristöministeriön linjauksen mukaan Natura-arvioinnin luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti.
Hakija on toimittanut Natura-arvioinnin Viiankiaavan Natura-aluetta koskien 8.12.2009 ja täydentänyt sitä merkittävästi kaksi kertaa. Natura-arvioinnista on suoritettu luonnonsuojelulain mukaiset lausuntomenettelyt kolme kertaa, ja niistä on saatu tarvittavat lausunnot ennen päätöksen antamista. Kaivoslupaviranomainen toteaa, että hakijan toimittaman Natura-arvioinnin pohjalta suunnitellut tutkimustoimet eivät merkittävästi heikennä Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. Tutkimustoimet tulee suorittaa Viiankiaavan Natura-arvioinnissa esitettyjen vaikutuksia minimoivin toimin toimittaessa Natura-alueella. Lapin ELY-keskus ja aluetta hallinnoiva viranomainen Metsähallitus ovat todenneet lausunnoissaan saman asian.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1520417235800.html
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:n Muu päätös 3912/2016
– -”Mustiaapa–Kaattasjärven (FI1301301) Natura-alue
Alue sijaitsee Rovaniemen kaupungin ja Ylitornion kunnan alueella, ja se muodostuu Mustiaapa–Kaattasjärven soidensuojelualueesta sekä Palokkaan vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta alueesta. Alueen pinta-ala on 6 117 hehtaaria. Alueen suot kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen, ja suurin osa suojelualueesta on luontodirektiivin priorisoituihin luontotyyppeihin kuuluvaa aapasuota. Alueella esiintyy myös muita luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä. Palokkaan alueen etelälaidassa kulkee kalkkikalliojakso, ja tämän alueen metsät ovat erittäin reheviä ja lehtipuustoisia. Alue on hyvä suo- ja metsäluonnon suojelukohde sekä tärkeä linnuston suojelualue. Alueella on luontodirektiivin II liitteen lajeja, lintudirektiivin I liitteen lintuja ja säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja sekä muuta lajistoa.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1474013212931.html
Ilmoita asiaton viesti
SUOMEN YMPÄRISTÖ 27/2010
Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi – Lain toimivuus ja kehittämistarpeet (Jukka Similä, Anne Raunio, Mikael Hildén ja Susanna Anttila)
s. 31:
– – ”Tapauksessa C-143/02 Italian tasavalta ei ollut noudattanut luontodirektiivin mukaisia velvoitteitaan, koska se oli direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteissä sulkenut ympäristövaikutusten arviointia koskevien säännösten ulkopuolelle muita hankkeita, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia yhteisön tärkeänä pitämiin alueisiin, kuin ympäristövaikutusten arvioinnista annettujen direktiivien täytäntöönpanoon liittyvissä italialaisissa säännöksissä luetellut hankkeet.” – –
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37979/SY_27_2010_Luonnonsuojelulainsaadannon_arviointi.pdf?sequence=1
—
C-143/02
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:62002CJ0143&from=FI
Ilmoita asiaton viesti
Kun en näistä kuvioista oikein tiedä. Yksi kysymys kuitenkin. Onko malminetsintälupa erillinen hakemus. Meinaan vain jos tulokset osoittavat, että kantsii aloittaa kaivaminen. Minkälainen lupamenettly silloin syntyy. Meneekö se läpi noin heittämällä? Tottakai valittaa saa aina, mutta mikä on viranomaisten asenne noin ylipäätään.
Ilmoita asiaton viesti
Antti, esim. edellä linkittämässäni Muu päätös 1069/2018 -päätöksellä KHO linjaa, että ”Malminetsintäluvan nojalla luvanhaltijalla on oikeus omalla ja toisen maalla luvassa mainitulla alueella (malminetsintäalueella) tutkia geologisten muodostumien rakenteita ja koostumusta sekä tehdä muita kaivostoimintaa valmistelevia tutkimuksia ja muuta malminetsintää esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi sen mukaan kuin luvassa tarkemmin määrätään. Malminetsintälupa ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen.”
Näissä edellä olevissa linkittämissäni päätöksissä oli tehty ymmärtääkseni Natura-arvioinnit, mutta Putkilahden Vatsan alueelle ei ole tehty.
Siten on erikoista, että Tukes yleensä ottaen myönsi malminetsintäluvan ko. Vatsan alueelle, vaikka se tiesi Putkilahden Natura-alueesta ja Salolan tuulimyllykaavasta ja hankkeesta.
Katseen Tukes kääntää K-S:n Ely-keskuksen suuntaan, joka on asiassa YVA-viranomainen.
Vastaus kysymykseesi, sikäli kun siihen osaan vastata, on; että ymmärtääkseni ei malminetsintälupahakemus mene ihan heittämällä läpi – varsinkaan jos ei ole tehty Natura-arviointeja ja eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointeja.
Näistä malminetsintäluvista on jo kahdella haastattelemallani Tukesin kaivosviranomaisella hieman erilaiset henkilökohtaiset näkemyksensä ja painotuksensa. Joten enpä osaa sanoa, lantilla heitän..
Mielestäni Tukesin asenne on pitkälti se, että jos tietyn alueen malminetsintään uhrataan miljoonia, niin tokihan sinne pitää saada kaivoskin syntymään – oli sitten Natura-alueella tai ei..
Tämä onkin ristiriitaista, koska ilman Natura-arviointeja Putkilahdessakin luvan saatua lainvoiman lähdetään tekemään etsintää, mutta jos kultaa löytyy, niin sitten vasta arvoidaan Natura-alueiden luontoarvojen heikentyminen yhdessä kaivos- ja tuulimyllyhankkeiden kanssa.
Maalaisjärki kun sanoisi, että Natura-arvioinnit ja ympäristövaikutusten arvioinnit, YVA-arvioinnit, tulisi tehdä jo ihan heti ensimmäiseksi, siis ennen malminetsintääkin.
Jos minulta kysytään, YVA-arvioinnit tulisi tehdä pakollisiksi hankkeiden esivalmistelussa ja niiden rikkominen sanktioiduksi.
Näin pääsisimme kaikki paljon vähemmällä ja hankkeet valmistuisivat laadukkaampina ja kohtuuajassa. Kaikkien etu. Epäkelvot hankkeet kun karsiutuisivat jo heti hankkeen varhaisessa vaiheessa, kuten on Århusin sopimuksenkin tarkoitus, mutta jota ei lainkaan Suomessa noudateta.
Ilmoita asiaton viesti